Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
8

81Dalle Ipmil muitái Noa ja buot meahcielliid ja šibihiid mat ledje suinna árkkas, ja son bijai biekka bossut badjel eatnama, ja čáhci coahkugođii. 2

8,2
7,11
Čiekŋalasa ádjagat ja almmi dahpaldagat dahppojedje, heittii arvimis 3ja čáhci coagui maŋistaga eatnama alde. Čuođivihttalogi beaivvi geažes čáhci lei uhccánan nu ollu 48,4 Araratvárit várreeanan dološ Armenias. Gč. 2 Gon 19,37.ahte čihččet mánu čiežanuppelogát beaivvi árka bisánii Araratváriide. 5Ja čáhci uhccánii ahte uhccánii gitta logát mánu rádjái. Logát mánu vuosttaš beaivvi ihtigohte várrečohkat.

6Go vel njealljelogi beaivvi ledje vássán, de Noa rabastii árkka ihkkona maid son lei dahkan, 7ja luittii gáranasa girdit. Dat girddašii duohkot deike dassážii go čáhci lei goikan eatnama alde. 8Dasto Noa luittii duvvá girdit vai beassá oaidnit, jogo eanan lei ihtán čázi vuolde. 9Muhto duvvá ii gávdnan seaivunsaji gokko livččii vuoiŋŋastan, ja dat máhcai su lusa árkii, dasgo čáhci govččai ain oppa eatnama. Son geigii gieđa ja válddii duvvá lusas árkii. 10De son vurddii vel čieža beaivvi ja luittii fas duvvá árkkas. 11Go duvvá eahkedisveaiggi máhcai su lusa, de das lei njunis varas oliivamuorralasta. Das Noa árvidii ahte čáhci lei cohkon eatnamis. 12Son vurddii velá ain čieža beaivvi ja luittii fas duvvá girdit, iige dat šat máhccan su lusa.

13Vuosttaš mánu vuosttaš beaivvi dan jagi go Noa devddii guhttačuođi jagi, čázit eai šat gokčan eatnama. De Noa válddii árkka dáhki eret ja oinnii ahte eanan lei goikan. 14Nuppi mánu guoktelogičihččet beaivvi eanan lei goikkis. 15De Ipmil celkkii Noai: 16“Vuolgge árkkas oktan áhkáinat, bártniidatguin ja manjiidatguin. 17

8,17
1,2228
Doalvvo olggos buot elliid mat leat du luhtte, buot heakkalaččaid, lottiid, šibihiid ja buot njoammuid mat lihkadit eatnama alde. Giđđudehkoset dat ja lehkoset šattolaččat ja lassánehkoset eatnama alde.” 18De Noa vulggii árkkas oktan bártniidisguin, áhkáinis ja manjiidisguin. 19Ja buot eallit, njoammut ja lottit, buot mat lihkadit eatnama alde, vulge árkkas šlájaideaset mielde.

20

8,20
12,8
13,418
26,25
1 Sam 7,17
14,35
8,20 boaldinoaffarin boaldinoaffar.Noa ráhkadii áltára Hearrái, válddii buhtis elliid ja buhtis lottiid ja oaffarušai daid boaldinoaffarin áltára alde. 21
8,21
6,5
9,11
2 Mos 29,18
3 Mos 1,9
Go Hearrá havssii soažžudeaddji hája, de son celkkii váimmustis: “Mun in šat goassege garut eatnama olbmo dihte, vaikko olbmo váimmu jurdagat leat bahát nuorravuođa rájes. Mun in šat goassege heavat buot mii eallá, nugo dál dahken.

22Nu guhká go eanan bissu,

de ii noga gilvin iige láddjen,

ii buolaš iige báhkka,

ii geassi iige dálvi,

ii beaivi iige idja.”

9

Ipmil dahká lihtu Noain

91

9,1
1,28
Ipmil buressivdnidii Noa ja su bártniid ja celkkii sidjiide: “Lehket šattolaččat, eatnánehket ja devdet eatnama! 2Buot meahcieallit ja almmi lottit, buot eallit mat lihkadit eatnama alde ja buot mearaguolit soiget ja ballet dis; daid mun attán din gihtii. 3
9,3
1,29
Din biebmun lea buot mii eallá ja lihkada. Buot daid mun attán dál didjiide, seammá láhkái go mun adden didjiide ruonas šattuid. 4
9,4
Apd 15,2029
9,4 varra, heagga ovddasta jurdaga ahte heagga lea čadnojuvvon varrii. Vrd. 3 Mos 17,11.14; 5 Mos 12,23.Muhto bierggu mas lea heagga, dat lea varra, dii ehpet oaččo borrat. 5
9,5
2 Mos 21,28č
Ja din iežadet vara mun gáibidan mávssahuvvot. Mun gáibidan dan mávssahuvvot juohke eallis ja juohke olbmos gii golggaha iežas lagamučča vara.

6

9,6
1,26č2 Mos 21,12
3 Mos 24,17
4 Mos 35,16
Gii golggaha olbmo vara,

su vara galget olbmot golggahit,

dasgo Ipmil dagai olbmo iežas govvan.

7Lehket šattolaččat ja eatnánehket,

eatnánehket ja levvet

miehtá eatnama.”

8Ipmil celkkii Noai ja su bártniide: 9

9,9
6,18
9,9 lihttu.“Mun dagan dál lihtu dinguin ja din náliin 10ja buot heakkalaččaiguin mat leat dinguin, lottiiguin, omiiguin ja buot fuođđuiguin, buot daiguin mat vulge árkkas, buot eatnama elliiguin. 11
9,11
8,21
Jes 54,9
Mun dagan dinguin lihtu: Ii goassege šat dulvi heavat buot heakkalaččaid, dat ii goassege šat duššat eatnama.”

12Ipmil celkkii vel: “Dát lea dan lihtu mearka maid mun dagan dinguin ja buot heakkalaččaiguin mat leat din luhtte, buot boahttevaš buolvvaid rádjái: 13Mun bijan dávgán balvvaide, ja dat lea mearkan dan lihtus maid mun lean dahkan eatnamiin. 14Go mun čohkken balvvaid eatnama badjel ja dávgi oidno balvvain, 15de mun muitán lihtton dinguin ja buot heakkalaččaiguin: Čázit eai šat goassege šatta dulvin mii heavaha buot heakkalaččaid. 16Go dávgi oidno balvvain, de mun oainnán dan ja muitán agálaš lihtu maid lean dahkan buot eatnama heakkalaččaiguin.” 17Ja Ipmil celkkii vel Noai: “Dát lea dan lihtu mearka maid mun dagan buot eatnama heakkalaččaiguin.”

Noa ja su bártnit

18Noa bártnit, geat vulge árkkas, ledje Sem, Ham ja Jafet. Ham lei Kanaana áhčči. 19Dát golmmas ledje Noa bártnit, ja buot máilmmi olbmot leat sin nális.

20Noa lei bealdobargi ja vuosttaš gii gilvvii viidnegárddi. 21Go son jugai viinni, de son gárihuvai ja veallái goađis álás. 22Ham, Kanaana áhčči, oinnii áhčis álásin ja manai olggos muitalit dan vieljas guktui. 23Dalle Sem ja Jafet válddiiga biktasa ja lebbiiga dan olggiideaskka ala, manaiga sisa selggiid ja govččaiga áhčiska álásvuođa. Soai leigga nuppos čalmmiid eabage oaidnán áhčiska álásin. 24Go Noa čielggai gárrenvuođastis ja gulai maid su nuoramus bárdni lei dahkan sutnje, 25de son dajai:

“Garuhuvvon lehkos Kanaan,

šaddos son vieljaidis šlávaid šlávvan!”

26Ja son dajai vel:

“Máidnojuvvon lehkos Hearrá,

Sema Ipmil!

Lehkos Kanaan Sema šlávva.

279,27 Jafet Hebreagillii lea sátnestoahkan namain Jafet ja dajaldagain “čáhkket saji”.Ipmil addos saji Jafetii

ja diktos su ássat Sema gođiin.

Lehkos Kanaan sudno šlávva.”

28Noa elii golbmačuođi vihttalogi jagi dulvvi maŋŋil. 29Noa oppa eallináigi lei ovccičuođi vihttalogi jagi; de son jámii.

10

Noa bártniid sogat

101

10,1
1 Muit 1,5eč
Dát lea Noa bártniid, Sema, Hama ja Jafeta, sohkalogahallan. Dulvvi maŋŋil sidjiide riegádedje bártnit. 2
10,2
Esek 27,13eč
10,2 Jafeta bártnit vuosttažettiin álbmogat davvin ja oarjin. Gomer davvin Uhca-Asias. Magog Vrd. Esek 38,2; Alm 20,8. Madai Media, Kaspiameara lulábealde. Javan Jonia Greikkas. Tubal, Mešek Uhca-Asias, Čáhppesmeara nuortalulábealde.Jafeta bártnit ledje Gomer, Magog, Madai, Javan, Tubal, Mešek ja Tiras. 3Gomera bártnit ledje Aškenas, Rifat ja Togarma. 410,4 Taršiš hápmangávpot dahje guovlu gáiddus rittuin, navdimis Gaskameara oarjjageahčen. Vrd. 1 Gon 10,22; 2 Muit 9,21; Jona 1,3.Javana bártnit ledje Eliša ja Taršiš; maiddái kittelaččat ja rodanlaččat leat su nális. 5Dain earránedje iežaset eatnamiidda rittuid ja sulluid álbmogat, guhtege álbmot iežas giela ja čeardda mielde.

610,6 Hama bártnit vuosttažettiin álbmogat lullin. Kuš >2,13. Misrajim Egypta. Put navdimis Libya. Kanaan Vrd. 10,15eč.Hama bártnit ledje Kuš, Misrajim, Put ja Kanaan. 710,7 Seba navdimis Ruksesmeara lulleoarjjabealde. Havila Arabias. Gč. 1 Mos 2,11. Saba Lulli-Arabias. Vrd. 1 Gon 10,1eč.Kuša bártnit ledje Seba, Havila, Sabta, Rama ja Sabteka. Rama bártnit ledje Saba ja Dedan.

810,8 Nimrod beakkán máinnasgonagas; gč. Mi 5,5. Riikačohkken, bivdu ja gávpogiid vuođđudeapmi leat mihtilmas govat Babylona gonagasaid muitomearkkain.Kušii riegádii maiddái Nimrod, gii lei vuosttaš veagalaš ráđđejeaddji eatnama alde. 9Son lei veagalaš bivdi Hearrá muođuid ovddas. Danne celkojuvvoge: “Lea nugo Nimrod, veagalaš bivdi Hearrá muođuid ovddas.” 10Su riikka álgun ledje Babel, Erek, Akkad ja Kalne Sineara eatnamis. 11Dan eatnamis son manai Assyriai ja huksii Ninive, Rehobot-Ira ja Kalaha 12ja vel Resena stuorra gávpoga Ninive ja Kalaha gaskii.

13Misrajima nális leat ludlaččat, anamlaččat, lehablaččat, naftuhlaččat, 1410,14 filistalaččat Jer 47,4 mielde filistalaččat leat “maŋimuččat dain geat bohte Kaftora gáttiin”. Kaftor sáhttá leat Kreta dahje Kypros.patroslaččat, kasluhlaččat geain filistalaččat leat surggiidan, ja kaftorlaččat.

1510,15 Sidon foinikialaš gávpotstáhta dálá Lulli-Libanonas. Het Hetlaččat ledje álbmot Uhca-Asias, muhto namahuvvojit dávjá Biibbalis oktan dan čieža álbmogis Kanaana eatnamis. Vrd. 23,3eč; 5 Mos 7,1; Jos 3,10; 24,11.Kanaanii riegádedje Sidon, su vuosttašriegádeaddji, ja Het. 1610,16 jebuslaččat … girgašlaččat gulle dan čieža álbmogii Kanaana eatnamis. Vrd. 5 Mos 7,1; Jos 3,10; 24,11. Jebuslaččat ásse Jerusalemis. Vrd. Jos 15,63; Duop 1,21; 2 Sam 5,6eč.Kanaana nális leat maid jebuslaččat, amorlaččat ja girgašlaččat, 17hivvelaččat, arkilaččat ja sinlaččat, 18arvadlaččat, semarlaččat ja hamatlaččat. Das maŋŋil kanaanlaččaid čearddat bieđganedje, 1910,19 Sodoma … Sebojima guvlui gávpogat Jápmameara lulábealde. Vrd. 13,10.13; 14,2.8; 19; 5 Mos 29,23.ja sin eanan olii Sidonis Gerarii ja gitta Gaza rádjái ja Sodoma, Gomorra, Adma ja Sebojima guvlui gitta Leša rádjái. 20Dát ledje Hama bártniid čearddat ja gielat, eatnamat ja álbmogat.

2110,21 Eber Sátni “hebrealaš” lea surggiidahttojuvvon Eber-namas.Maiddái Semii riegádedje bártnit. Son lei Jafeta boarráset viellja, ja son lei oppa Ebera náli máddu. 2210,22 Sema bártnit álbmogat eanas nuortan. Elam várreeanan Mesopotamia nuorttabealde. Assur Assyria, davvin Mesopotamias. Arpakšad dat Sem bárdni gii lea Abrahama máddu; vrd. 11,12eč. Lud navdimis Lydia Uhca-Asias. Aram Kanaana nuorttadavábealde, Mesopotamia guvlui, dálá Syria.Sema bártnit ledje Elam, Assur, Arpakšad, Lud ja Aram. 23Arama bártnit ledje Us, Hul, Geter ja Maš. 24Arpakšadii riegádii Šelah ja Šelahii Eber. 2510,25 Peleg Hebreagielas lea sátnestoahkan namain Peleg ja dainna sániin mii jorgaluvvo “juhkkojuvvui”.Eberii riegádedje guokte bártni: Nuppi namma lei Peleg, dasgo eanan juhkkojuvvui su áigge. Su vielja namma lei Joktan. 26Joktanii riegádedje Almodad, Šelef, Hasarmavet, Jerah, 27Hadoram, Usal, Dikla, 28Obal, Abimael, Saba, 2910,29 Ofir guovlu Arabias, beakkán golli dihte. Vrd. 1 Gon 9,28; Job 22,24; Jes 13,12.Ofir, Havila ja Jobab. Sii buohkat ledje Joktana bártnit. 30Sin ássanguovlu olii Mešas gitta Sefara rádjái nuorta váriin. 31Dát ledje Sema bártniid čearddat ja gielat, eatnamat ja álbmogat.

32

10,32
Apd 17,26
Dát ledje Noa bártniid čearddat buolvvaideaset ja álbmogiiddiset mielde, ja sis leat álbmogat biđggiidan miehtá eatnama dulvvi maŋŋil.