Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
44

Josef geahččala vieljaidis

441Das maŋŋil Josef gohčui dállodoallis: “Bija dáid olbmáid seahkaide nu ollu gortni go sii nagodit fievrridit, ja bija iešguđege silbba bajimussii su sehkkii. 2Muhto nuoramusa sehkkii galggat bidjat bajimussan mu juhkanlihti, mu silbacearkki oktan dainna silbbain mainna son mávssii gortni.” Dállodoalli dagai nugo Josef lei gohččon. 3Iđedis go čuvggodii, de olbmát besse vuolgit áseniiddisetguin. 4Muhto go sii ledje mannan gávpogis eaige lean ollen vel guhkás, de Josef dajai dállodoallásis: “Doarrit olbmáid, ja go juvssat sin, de daja sidjiide: Manne dii lehpet mávssahan buori baháin? 544,5 Septuagintas dát vearsa álgá cealkagiin: “Manne dii lehpet suoládan mu silbacearkki?”Dishan lea mielde dat cearki mas mu hearrá juhká ja mainna son einnosta. Hui bahás dii lehpet bargan!”

6Go dállodoalli juvssai sin, de son sártnui sidjiide nugo lei gohčohallan. 7Sii vástidedje: “Manne don sártnut nu, hearrá? Eat mii gal nie láhtteše. 8Mii leat buktán dutnje ruoktot Kanaanis vel dan silbbage maid gávnnaimet bajimusas seahkaineamet. Manin mii dalle livččiimet suoládan silbba dahje golli du hearrá viesus? 9Dat gean hálddus cearki gávdnoš, galgá jápmit, ja mii earát šaddat hearrámet šlávvan.” 10Olmmái vástidii: “Lehkos nugo dii dadjabehtet. Dat gean hálddus juhkanlihtti gávdno, šaddá mu šlávvan. Dii earát lehpet sivaheamit.” 11Vieljažat luoitiledje hoahpus seahkaideaset eatnamii ja rabastedje daid. 12Dállodoalli burgigođii seahkaid. Son álggii boarrásepmosis ja loahpahii nuoramusas, ja juhkanlihtti gávdnui Benjamina seahkas. 13Dalle vieljažat gaikkodedje biktasiid, noađuhedje áseniid ja máhcce gávpogii.

14Go Juda ja su vieljat bohte Josefa vissui, de son lei ain das. Sii luoitádedje eatnamii muđolassii su ovdii. 15Josef dajai sidjiide: “Maid dii lehpet dahkan! Ehpetgo dii diehtán ahte mu lágán olmmái máhttá einnostit?” 16Juda vástidii: “Maid mii šat sáhttit dadjat dutnje, hearrá? Maid dadjat, ja mainna bealuštit iežamet? Ipmil lea čájehan min sivalažžan. Dál mii buohkat leat du šlávat, dat gean hálddus juhkanlihtti gávdnui ja mii buohkat.” 17Muhto Josef dajai: “Dat ii heive. Dušše dat olmmái gean hálddus juhkanlihtti gávdnui, šaddá mu šlávvan, ja dii earát oažžubehtet máhccat ráfis áhčádet lusa.”

18Dalle Juda loaiddastii Josefa ovdii ja dajai: “Gula mu, hearrá! Divtte du bálvaleaddji sárdnut vel moadde sáni. Ale moaráhuva munnje, don gii leat dego farao. 19Donhan ieš jerret mis: ‘Leago dis áhčči dahje viellja?’ 20Ja mii dajaimet dutnje: ‘Mis lea boares áhčči, ja sus lea nuorra bárdni gii lea riegádan su boarisvuođas. Bártni iežas viellja lea jápmán, eatnis mánáin dušše son lea eallimin. Su áhčči ráhkista su.’ 21Don dadjet bálvaleddjiidasat: ‘Buktet su mu lusa, vai mun beasan oaidnit su iežan čalmmiiguin.’ 22Ja mii dajaimet dutnje: ‘Bárdni ii sáhte vuolgit áhčis luhtte, danin go jos son vuolgá, de áhčči jápmá.’ 23Dalle don dadjet midjiide: ‘Jos din nuoramus viellja ii boađe deike dinguin, de dii ehpet oaččo šat boahtit mu ovdii.’ 24Go mii leimmet máhccan ruoktot, de mii muitaleimmet áhččáseamet, du bálvaleaddjái, maid don ledjet dadjan. 25Go son dasto dajai: ‘Mannet fas oastit midjiide veaháš borramuša’, 26de mii vástideimmet: ‘Eat mii sáhte vuolgit dohko muđui go min nuoramus viellja lea min fárus. Almmá su haga mii eat sáhte mannat dan olbmá ovdii.’ 27Dalle min áhčči, du bálvaleaddji, dajai midjiide: ‘Diihan diehtibehtet ahte mu áhkká riegádahtii munnje guokte bártni. 28Nubbi manai eret mu luhtte, ja mun gáttán ahte son lea gaikkoduvvon jámas, inge mun leat oaidnán su dan rájes. 29Jos dii dál váldibehtet mus dan nuppige, ja su deaivida lihkohisvuohta, de dii vuolggahehpet mu čurges vuovttaid morrašiin jábmiidáibmui.’ 30Jos mun dal máhcan áhččán, du bálvaleaddji, lusa iige mus leat mielde bárdni gean son ráhkista oppa váimmustis, 31de son jápmá. Dalle mii livččiimet vuolggahan boares áhččámet, du bálvaleaddji, morrašiin jábmiidáibmui. 32

44,32
43,8
Dasgo mun, du bálvaleaddji, lean mannan dáhkádussii bártni ovddas ja dadjan: ‘Jos mun in buvtte su ruoktot du lusa, de mun lean buot beivviidan sivalaš du ovddas.’ 33Hearrá, suova nappo mu báhcit deike du šlávvan bártni sadjái, ja divtte su mannat ruoktot vieljaidisguin. 34Mo mun sáhtášin mannat áhččán lusa muđui go bárdni lea mu mielde? Mun in sáhtáše geahččat dan bákčasa mii deaividivččii mu áhči.”

45

Josef muitala gii son lea

451Dalle Josef ii nagodan šat eambbo doalahallat. Go das su luhtte ledje ollu hoavvaolbmát, de son čuorvvui: “Mannet dás buohkat!” Iige das lean oktage eará dalle go Josef muitalii vieljaidasas gii son lea. 2Josef čierrugođii nu jitnosit ahte egyptalaččat gulle dan, ja farao hoavva bođii diehtit mii lei dáhpáhuvvan. 3

45,3
50,15
Josef dajai vieljaidasas: “Mun lean Josef. Velágo mu áhčči eallá?” Muhto su vieljat eai máhttán vástidit sutnje maidege, sii ledje nu hirpmástuvvan. 4Josef dajai vieljaidasas: “Bohtet deike mu lusa!” Sii manne lagabui, ja son dajai: “Mun lean Josef, din viellja gean dii vuvddiidet Egyptii. 5
45,5
50,20
Muhto allet dal moraš, alletge sivahala iežadet dan dihte go vuvddiidet mu deike! Dasgo Ipmil vuolggahii mu din ovdal gádjut olbmuid heakka. 6Nealgi lea leamaš dál eatnamis guokte jagi, ja velá leat vihtta jagi go bealdu ii jorgojuvvo iige šaddu ráddjojuvvo. 7Ipmil vuolggahii mu din ovddabealde bisuhit din heakkas ja seailluhit bázahasa eatnama alde, stuorra gáddjojupmin eatnagiidda. 8
45,8
37,8
45,8 farao lagamus ráđđeaddin sánis sátnái “farao áhččin”, mii lei alla virgeolbmá namahus dološ Egyptas.Ehpet nappo dii vuolggahan mu deike, muhto Ipmil, ja son lea bidjan mu farao lagamus ráđđeaddin, su viesu hearrán ja oppa Egypta eatnama ráđđejeaddjin.

9Mannet dal hoahpus áhččán lusa ja dadjet sutnje: ‘Ná dadjá du bárdni Josef: Ipmil lea bidjan mu oppa Egypta hearrán. Boađe mu lusa, ale ájahala! 1045,10 Gosen šattolaš guovlu Nileanu njálmmi nuorttabealde.Don oaččut ássat mu lahka Gosenis, don, du mánát ja du mánáid mánát, du smávvaoamit ja stuorraoamit ja buot mii dus lea. 11Mun anán dus doppe fuola, amat don dahje du bearaš dahje guhtege du viesus roahppánit, dasgo ain leat boahtimin vihtta nealgejagi.’ 12Diihan oaidnibehtet iežadet čalmmiiguin, ja mu viellja Benjamin oaidná ahte mun ieš sártnun didjiide. 13Muitalehket vel áhččásan man alla árvvus mun lean Egyptas ja buot maid lehpet oaidnán, ja dopmet buktit su deike.”

14De Josef dollii vieljas Benjamina birra čeabeha ja čierui, ja Benjamin čierui su čeabehis. 15Josef cummistii buot vieljaidis ja čierui sallalagaid singuin. Das maŋŋil su vieljat sártnodedje suinna.

Vieljažat máhccet áhčiset lusa

16Go farao vissui gulustuvai ahte Josefa vieljat ledje boahtán, de farao ja su hoavvaolbmát liikojedje dasa. 17Farao celkkii Josefii: “Cealkke vieljaidasat ná: ‘Noađuhehket fievrruideattet ja máhccet Kanaanii. 18Buktet doppe áhčádet ja bearrašiiddádet ja bohtet mu lusa, de mun attán didjiide buoremusa mii Egyptas lea, ja dii oažžubehtet borrat eatnama valljivuođas.’ 19Gohčo sin ná: ‘Váldet Egyptas vovnnaid mánáidasadet ja áhkáidasadet, mannet viežžat áhčádet ja bohtet deike! 20Allet beroš gálvvuineattet, danin go didjiide gullá buot mii Egyptas lea buoremus.’”

21Israela bártnit dahke nu, ja Josef attii sidjiide vovnnaid, nugo farao lei gohččon, ja niestti mátkái. 2245,22 golbmačuođi šekela sullii 3,5 kilo.Son attii iešguhtiige ođđa ávvubiktasa, muhto Benjaminii son attii golbmačuođi šekela silbba ja vihtta ođđa ávvubiktasa. 23Dasa lassin son vuolggahii áhččásis logi ásena mat gudde Egypta buoremus šattuid, ja logi ásendámmá mat gudde gortni, láibbi ja niestti áhči mátkki várás. 24Dasto son luittii vieljaidis vuolgit ja dajai sidjiide: “Allet riidal mátkkis!”

25Josefa vieljat vulge Egyptas ja bohte Kanaanii áhčiset Jakoba lusa. 26Sii muitaledje sutnje: “Josef lea ain eallimin. Son lea oppa Egypta eatnama ráđđejeaddji.” Muhto Jakoba váibmu bisui galmmasin, iige son jáhkkán sidjiide. 27Muhto go sii muitaledje buot maid Josef lei sárdnon sidjiide, ja go son oinnii vovnnaid maid Josef lei sádden viežžat su, de arvvosmuvai su vuoigŋa. 28

45,28
46,30
Son dajai: “Dás lea galle. Mu bárdni Josef lea ain eallimin! Mun vuolggán oaidnit su ovdal go jámán.”

46

Jakob vuolgá Egyptii

461Nu Israel vulggii ja válddii mielddis visot mii sus lei. Go son joavddai Beer Šebai, de son oaffarušai njuovvanoaffariid áhčis Isaka Ipmilii. 2

46,2
20,3+
Ihkku Ipmil sártnui Israelii oainnáhusas: “Jakob, Jakob!” Son vástidii: “Dás mun lean.” 3Ipmil celkkii: “Mun lean Ipmil, du áhči Ipmil. Ale bala mannamis Egyptii, dasgo mun dagan du doppe stuorra álbmogin. 4
46,4
50,1
Mun ieš manan duinna Egyptii, ja mun maiddái buvttán du doppe ruoktot. Ja Josef dahppá du čalmmiid.” 5De Jakob vulggii Beer Šebas.

Israela bártnit dolvo áhčiset Jakoba ja mánáideaset ja áhkáideaset Egyptii daiguin vovnnaiguin maid farao lei vuolggahan viežžat su. 6Sii válde mielde omiideaset ja eará opmodaga maid ledje háhkan Kanaanis, ja nu sii bohte Egyptii, Jakob ja oppa su sohka. 7Jakob doalvvui buot bártniidis ja bártniidis bártniid, nieiddaidis ja bártniidis nieiddaid, oppa sogas mielddis Egyptii.

8

46,8
2 Mos 1,1eč
6,14eč
4 Mos 26,5eč
1 Muit 2–8
Dát leat dat israellaččat, Jakob ja su bártnit, geat bohte Egyptii: Jakoba vuosttašriegádeaddji lei Ruben. 9Rubena bártnit ledje Henok, Pallu, Hesron ja Karmi. 10Simeona bártnit ledje Jemuel, Jamin, Ohad, Jakin, Sohar ja Saul, gean eadni lei kanaanlaš. 11Levi bártnit ledje Geršon, Kehat ja Merari. 12Juda bártnit ledje Er, Onan, Šela, Peres ja Serah, muhto Er ja Onan leigga jápmán Kanaanii. Peresa bártnit ledje Hesron ja Hamul. 13Isaskara bártnit ledje Tola, Puva, Jašub ja Šimron. 14Sebulona bártnit ledje Sered, Elon ja Jahleel. 15Dát ledje Lea bártnit geaid son riegádahtii Jakobii Paddan Aramis, ja sin bártnit. Leai lei riegádan maiddái nieida Dina. Dát Jakoba bártnit ja nieiddat ledje golbmalogigolbma.

16Gada bártnit ledje Sifjon, Haggi, Šuni, Esbon, Eri, Arodi ja Areli. 17Ašera bártnit ledje Jimna, Jišva, Jišvi ja Beria, ja sin oabbá lei Serah. Beria bártnit ledje Heber ja Malkiel. 18Dát ledje Silpa mánát, su gean Laban attii nieidasis Leai. Silpa riegádahtii daid Jakobii, guhttanuppelohkái oktiibuot.

19Jakoba áhká Rakela bártnit leigga Josef ja Benjamin. 20

46,20
41,50eč
Josefii riegádedje Egyptas bártnit Manasse ja Efraim, ja sudno riegádahtii Asenat, Ona báhpa Poti Fera nieida. 21Benjamina bártnit ledje Bela, Beker, Ašbel, Gera, Naaman, Ahiram, Šufam, Hufam ja Ard. 22Dát ledje Rakela bártnit, geaid son riegádahtii Jakobii, oktiibuot njealljenuppelohkái.

23Dana bárdni lei Hušim. 24Naftali bártnit ledje Jahseel, Guni, Jeser ja Šillem. 25Dát ledje Bilha bártnit, su gean Laban attii nieidasis Rakelii. Bilha riegádahtii daid Jakobii, čieža oktiibuot.

26Dat geat bohte Jakobiin Egyptii ja ledje su nális, ledje oktiibuot guhttalogiguhtta olbmo, ja dasa lassin vel su bártniid áhkát. 27

46,27
2 Mos 1,5
5 Mos 10,22
Josefa bártnit geat ledje riegádan sutnje Egyptas, ledje guokte. Buohkat Jakoba sogas geat bohte Egyptii ledje čiežalogis oktiibuot.

28Jakob vuolggahii Juda iežas ovdalis Josefa lusa oahppat geainnu Gosenii. Nu sii ollejedje Gosenii, 29ja Josef geassastahtii vovnnaidis ja vulggii dohko áhčis Israela ovddal. Go son oinnii áhčis, de son dollii su birra čeabeha ja čierui guhká su čeabehis. 30Israel dajai Josefii: “Dál mun sáhtán jápmit, go lean oaidnán du muođuid ja dieđán ahte don ealát.”

31Josef dajai vieljaidasas ja oppa áhčis jovkui: “Mun manan farao lusa muitalit ahte mu vieljat ja áhčči geat ásse Kanaanis, leat boahtán mu lusa. 32Mun dajan sutnje ahte dii lehpet oapmegeahččit, ahte dis leat álo leamaš oamit, ja ahte dii lehpet buktán deike smávvaomiideattet ja stuorraomiideattet ja buot opmodagadet. 33Go farao dasto rávká din lusas ja jearrá mii din fidnu lea, 34

46,34
43,32
46,34 áhčitge áhčči.de vástidehket: ‘Mii, du bálvaleaddjit, leat bargan oapmegeahččin nuorravuođa rájes gitta dán rádjái, nugo min áhčitge.’ Dalle dii oažžubehtet ássat Gosenii, dasgo egyptalaččat atnet oapmegehččiid fastivuohtan.”