Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
31

Jakob báhtara Labana luhtte

311Jakob gulai Labana bártniid dadjamin ná: “Jakob lea váldán buot mii min áhčis lei, ja háhkan oppa riggodagas das mii gullá min áhččái.” 2Jakob oinnii Labana ámadajus ahte son ii lean sutnje seammá ustitlaš go ovdal. 3

31,3
26,3+
31,3 áhčiidat áhčči.Dalle Hearrá celkkii Jakobii: “Máhca áhčiidat eatnamii ja sogat lusa. Mun áiggun leat duinna.”

4Jakob rávkkai Rakela ja Lea lusas meahccái gos son lei guođoheamen omiidis, 5ja dajai sudnuide: “Mun oainnán áhčáde ámadajus ahte son ii leat munnje seammá ustitlaš go ovdal, muhto mu áhči Ipmil lea leamaš muinna. 6Doai diehtibeahtti ieža ahte mun lean bálvalan áhčáde buot fámustan. 7Dattetge son lea beahttán mu ja nuppástuhttán mu bálkká máŋgga geardde. Ipmil ii leat goit suovvan su vahágahttit mu. 8

31,8
30,32č
Go dudno áhčči dajai: Dilkot leat du bálká, de buot smávvaoamit gudde dilkuid, ja go son dajai: Stábagat leat du bálká, de buot smávvaoamit gudde stábagiid. 9Nu Ipmil válddii omiid áhčisteatte ja attii daid munnje. 10Go smávvaoamit dolle ragada, de mun oidnen niegus ahte varrasat mat rahke njiŋŋelasaid, ledje stábagat, dilkot ja girjjagat. 11Ipmila eŋgel celkkii munnje dan niegus: Jakob! Mun vástidin: Dás mun lean. 12Son celkkii: Oainnátgo, buot varrásat mat rahket smávvaomiid, leat stábagat, dilkot ja girjjagat. Dasgo mun lean oaidnán man láhkái Laban meannuda duinna. 13
31,13
28,13eč
Mun lean dat Ipmil guhte almmustuvven dutnje Betelis, gos don vuidet bácci oljjuin ja dahket munnje lohpádusa. Ráhkkan dal ja vuolgge eret dán eatnamis ja máhca iežat ruovttueatnamii.”

14Dalle Rakel ja Lea dajaiga sutnje: “Munnos ii leat šat oassi iige árbi áhččáme viesus. 15Almma son atná munno vierroolmmožin, danin go son lea vuovdán munno ja lea nikten dan silbba maid oaččui munno ovddas. 16Muhto dat riggodat maid Ipmil lea váldán áhčisteame, gullá munnuide ja munno mánáide. Daga dál buot maid Ipmil lea gohččon du dahkat!”

17Dalle Jakob ráhkkanii vuolgit. Son bijai mánáidis ja áhkáidis kamelaid ala, 18válddii ealus ja opmodagas ja buot omiid maid lei fidnen Paddan Aramis ja vulggii Kanaanii áhčis Isaka lusa. 1931,19 viessoipmiliid hebreagillii terafim, smávva ipmilgovat dahje bassi biergasat mat gulle bearrašii. Daid sáhtte atnit go dáhtto váldit mearkkaid. Vrd. Duop 18; Esek 21,26.Go Laban lei mannan beaskidit sávzzaidis, de Rakel lei dan botta suoládan áhčis viessoipmiliid. 2031,20 fillii Hebreagiela mielde “suoládii su váimmu”.Jakob fillii aramealaš Labana, go ii almmuhan sutnje ahte lei vuolgimin. 21Son johttái suoli buot dainna mii sus lei, rasttildii Eufrateanu ja jođii Gileada várreeatnama guvlui.

Laban doarrida Jakoba

22Goalmmát beaivvi Laban gulai ahte Jakob lei vuolgán su luhtte suoli. 23Dalle son válddii mielddis soga olbmáid, doarridii Jakoba ja jovssai su čieža beaivása geažes Gileada várreeatnamis. 24

31,24
20,3+
Muhto Ipmil bođii aramealaš Labana lusa ihkku niegus ja celkkii sutnje: “Várut dadjamis Jakobii maidege baháid.” 25Laban jovssai Jakoba go son lei ceggen gođiid siidda Gileada várreeatnamii, ja Laban ja su olbmát maiddái ceggejedje gođiid dohko. 2631,26 behttet mu >v. 20.Laban dajai Jakobii: “Maid don leat dahkan? Don behttet mu ja dolvot mielddát mu nieiddaid, dego soai livččiiga soahtesálaš. 27Manne don vulget mu luhtte suoli itge muitalan munnje maid áigot? Munhan livččen vuolggahan du mátkái ilus, lávlumiin ja rumbbuid ja lyraid čuojahemiin. 28Don it diktán mu oppa cummistitge áddjubiiddán ja nieiddaidan. Das don leat meannudan boastut. 29Mus livččii fápmu dahkat dutnje bahá, muhto du áhči Ipmil celkkii munnje mannan ija: ‘Várut dadjamis Jakobii maidege baháid!’ 30
31,30
31,19
Dál don leat vuolgán danne go ahkidušat nu sakka beassat áhčát lusa, muhto manne don suoládit mu ipmiliid?”

31Jakob vástidii: “Mun vulgen suoli go ballen ahte don válddášit nieiddaidat mus veagal. 32Muhto dat gean hálddus don gávnnat ipmiliiddát, ii oaččo eallit. Geahča fulkkiideamet oaidnut leago mus mihkkege mii gullá dutnje, ja váldde dan.” Jakob ii diehtán ahte Rakel lei suoládan ipmiliid.

33Laban manai Jakoba goađis, Lea goađis ja goappašagaid šlávvanissoniid goađis, muhto ii gávdnan maidege. Go son bođii Lea goađis, de son manai Rakela goahtái. 34Muhto Rakel lei bidjan viessoipmiliid kamela sádelii ja čohkkái daid alde. Laban ozai miehtá goađi, muhto ii gávdnan maidege. 35Dalle Rakel dajai áhččásis: “Ale suhta munnje, áhčážan, go in sáhte čuožžilit du ovddas, dasgo mus lea dego nissoniin láve leat.” Laban ii gávdnan viessoipmiliid, vaikko mo ozai.

36Dalle Jakob moaráhuvai ja diggogođii Labaniin. Son dajai: “Maid mun lean rihkkon, maid baháid mun lean dahkan, go don ná garrasit doarridat mu? 37Dál don leat bolton buot mu gálvvuid. Maid don leat gávdnan mii livččii du dálu gálvu? Buvtte daid dása mu fulkkiid ja iežat fulkkiid ovdii, vai sii dubmejit munno gaskkas. 38Guoktelogi jagi mun ledjen du luhtte. Du sávzzat ja gáiccat eai guoddán ovdal áiggi, inge mun borran vierccaid du ealus. 39

31,39
2 Mos 22,10–13
In mun buktán dutnje gaikkoduvvon elliid, muhto šadden ieš gillát vahága. Don gáibidit mus buhtadusa go suoláduhtten juoidá, ležžet dal jávkan beaivet dahje ihkku. 40Beaivet mu váivvidii báhkka ja ihkku fas čoaskin, ja nahkárat báhtaredje mu čalmmiin. 41Guoktelogi jagi mun ledjen du luhtte, njealljenuppelohkái jagi mun bálvalin du vai ožžon du nieidda guoktá ja guhtta jagi vai ožžon smávvaomiid, ja don nuppástuhttet mu bálkká logi geardde. 42
31,42
31,2429
Jos áhččán Ipmil ii livčče leamaš muinna, Abrahama Ipmil ja son geas Isak balai, de don livččet bidjan mu mannat guoros gieđaid. Muhto Ipmil oinnii mu vártnuhisvuođa ja mu gieđaid váivvi, ja mannan ija son attii duomu.”

Jakob ja Laban dahkaba lihtu

43Laban vástidii Jakobii: “Nieiddat gal leaba mu nieiddat, mánát mu mánát ja oamit mu oamit. Buot maid don oainnát dás, gullá munnje. Muhto maid mun veaján dáidda nieiddaidasan ja mánáide geaid soai leaba riegádahttán? 44Dahkku dál lihtu, mun ja don! Lehkos dat duođašteaddji mu ja du gaskkas.” 45Nu Jakob válddii geađggi ja ceggii dan bázzin. 4631,46 boradedje ovttas bassi dahku dalle go lihttu nannejuvvui.Son gohčui iežas olbmuid čoaggit geđggiid, ja sii dahke geađgečoma. De sii boradedje ovttas dan geađgečoma guoras. 4731,47 Jegar Sahaduta arameagiel sátni mii mearkkaša “duođaštanurra”, hebreagillii Gal-Ed.Laban bijai geađgečopmii namman Jegar Sahaduta, ja Jakob bijai dan namman Gal Ed. 48

31,48
Jos 22,27
24,27
De Laban dajai: “Dát čopma lea odne duođašteaddjin munno gaskkas.” Danne dat gohčoduvvui Gal Edin 4931,49 Mispa gávpot Gileadis. Namma mearkkaša “fáktentoardna”.ja maiddái Mispan, dasgo Laban dajai: “Gehččos Hearrá munno go moai ean šat oainne goabbat guoibmáme. 50
31,50
1 Sam 12,5č
Jos don meannudat bahás mu nieiddaiguin dahje válddát eará áhkáid sudno lassin, de Ipmil lea munno lihtu duođašteaddji dallege, vaikko das ii livčče oktage olmmoš.”

51Laban dajai vel Jakobii: “Geahča dán čoma ja dán bácci maid mun lean ceggen munno gaskii. 52Dát čopma ja dát bázzi duođaštit ahte mun in oaččo boahtit daid meaddel du lusa bahás áigumušaiguin, itge donge oaččo boahtit daid meaddel mu lusa bahás áigumušaiguin. 5331,53 su bokte geas su áhčči Isak balai >v. 42.Munno áhčiid Abrahama ja Nahora Ipmil dubmejehkos munno gaskkas.” Ja Jakob vuortnui váli su bokte geas su áhčči Isak balai. 54Jakob oaffarušai njuovvanoaffara dan váris ja bovdii buohkaid boradit, ja sii boradedje ja orro dan ija váris.

55Laban lihkai árrat iđedis. Son cummistii nieiddaidis ja áddjubiiddis ja buressivdnidii sin. De son máhcai ruoktot.

32

Jakob ráhkkana deaivvadit Esauin

321Jakob manai ain ovddos, ja su ovddal bohte Ipmila eŋgelat. 232,2 Mahanajim gávpot Gileadis. Namma mearkkaša “guokte siidda”, vrd. v. 7.10.Go Jakob oinnii sin, de son dajai: “Dát lea Ipmila siida.” Ja son gohčodii dan báikki Mahanajimin.

3Jakob vuolggahii áirasiid iežas ovdal vieljas Esau lusa Seirii Edoma eatnamii 4ja gohčui sin dadjat Esaui: “Hearrážan, ná dadjá du bálvaleaddji Jakob: ‘Mun lean orron Labana luhtte ja ádjánan doppe gitta dássážii. 5

32,5
30,43
Mun lean ožžon vuovssáid ja áseniid, sávzzaid ja gáiccaid, šlávaid ja šlávvanissoniid. Dál mun bijan dutnje dán sáni ja bivddán gávdnat árpmu du čalmmiin.’” 6Go áirasat máhcce Jakoba lusa, de sii muitaledje: “Mii deaivvadeimmet vieljainat Esauin. Son lea dál boahtimin du ovddal, ja sus leat mielde njeallječuođi olbmá.” 7Dalle Jakob ballagođii ja suorganii sakka. Son juogadii dan joavkku mii sus lei, ja maiddái smávvaomiid, stuorraomiid ja kamelaid guoktin joavkun, 8dasgo son jurddašii: “Jos Esau falleha nuppi joavkku ja časká dan, de nubbi joavku veadjá beassat báhtui.”

9

32,9
31,313
Jakob rohkadalai: “Áhččán Abrahama Ipmil ja áhččán Isaka Ipmil, Hearrá, don gii celket munnje: ‘Máhca iežat eatnamii ja sogat lusa, de mun divttán dutnje geavvat bures.’ 10Mun in leat ánssášan dan stuorra árbmugasvuođa ja oskkáldasvuođa maid don leat čájehan bálvaleaddjásat. Dasgo mun mannen Jordana rastá dušše soabbi gieđas, ja dál mus leat guokte joavkku. 11Gájo mu vielljan Esau gieđas! Mun balan ahte son goddá mu ja min buohkaid, velá etniid ja mánáidge. 12
32,12
12,2č+
Muhto don leat cealkán: ‘Mun divttán dutnje geavvat bures ja dagan du náli eatnagin dego mearragátti sáttočalmmit mat eai leat lohkamis.’”

13Ja Jakob orui das dan ija. Dasto son rátkkii iežas opmodagas attáldahkan vielljasis Esaui 14guoktečuođi gáicca ja guoktelogi bohká, guoktečuođi njiŋŋelas sávzza ja guoktelogi viercca, 15golbmalogi njamaheaddji kamela ja daid várssáid, njealljelogi gusa ja logi vuovssá, guoktelogi njiŋŋelas ásena ja logi ásenore. 16Son attii daid bálvaleddjiidasas, guđege ealu sierranassii, ja dajai sidjiide: “Mannet mu ovdal ja dollet buori gaskka guđege ealu maŋis!” 17Son gohčui vuosttaš ealu vuojeheaddji: “Go mu viellja Esau boahtá du ovddal ja jearrá dus gean bálvaleaddji don leat, gosa leat mannamin ja gean lea dat eallu maid leat vuojeheamen, 18de vástit: ‘Dat leat du bálvaleaddji Jakoba. Dat lea vuolggahuvvon attáldahkan hearrásan Esaui, ja Jakob ieš lea boahtimin min maŋis.’” 19Seammá láhkái son gohčui maiddái nuppi ja goalmmáda ja buot earáid geat vuojehedje ealuid: “Ná dii galgabehtet sárdnut Esaui go deaivvadehpet suinna. 20Dadjet maid: ‘Du bálvaleaddji Jakob lea boahtimin min maŋis.’” Jakob oainnat jurddašii: “Mun soažžudan su attáldagaiguin mat mannet mu ovdal, vai son livččii munnje ustitlaš go moai deaivvadetne.” 21Nu bálvaleaddjit vulge doalvut attáldagaid su ovdal, muhto ieš son orui dan ija siiddas.

Jakoba fággi

2232,22 Jabbok Jordaneanu oalgejohka, nuortan.Dan seammá ija Jakob válddii mielddis áhkás guoktá, goappaš šlávvanissoniid ja oktanuppelohkái bártnis ja manai gálabáikkis Jabboka rastá. 23Go son lei dolvon sin nuppe beallái joga, de son gohčui doalvut rastá buot mii sus lei. 24

32,24
Hos 12,4č
Jakob ieš bázii okto. Doppe muhtin olmmái fággádalai suinna dassážii go iđedisguovssu badjánii. 25Go olmmái oinnii ahte ii bihtán Jakobis, de son časkkii Jakoba čoarbbeallađđasii, nu ahte su čoarbbeallađas eaškálii fággádaladettiin. 26Olmmái dajai: “Luoitte mu, dasgo iđedisguovssu badjána.” Muhto Jakob dajai: “In mun luoitte du, muđui go buressivdnidat mu.” 27Olmmái jearai sus: “Mii lea du namma?” Son vástidii: “Jakob.” 28
32,28
35,10
1 Gon 18,31
32,28 Israel Namma mearkkaša “Ipmil doarru” dahje “Ipmil ráđđe”. Dán oktavuođas mearkkašupmi lea “dat gii doarru Ipmiliin”.Dalle olmmái dajai: “Du namma ii leat šat Jakob, muhto Israel, dasgo don leat fággádallan Ipmiliin ja olbmuiguin ja leat bihtán.” 29
32,29
2 Mos 3,13
Duop 13,17č
Jakob dajai: “Muital munnje iežat nama!” Muhto olmmái vástidii: “Manne don mu nama jearat?” Ja son buressivdnidii das Jakoba. 30
32,30
2 Mos 19,21
20,19
33,20
3 Mos 16,2
5 Mos 5,24
Duop 6,22č
13,22
Jes 6,5
32,30–31 Penuel Namma mearkkaša “Ipmila muođut”.Jakob gohčui dan báikki Penuelin. Son dajai: “Mun lean oaidnán Ipmila muođus muhtui ja dattetge bisson heakkas.” 31Beaivi badjánii go son vulggii Penuelis, ja son skierpmui. 32Dan dihte israellaččat eai bora velá otná beaivvige gieldagasa mii lea čoarbbeallađđasa alde, dasgo olmmái časkkii Jakoba gieldagassii.

33

Jakob ja Esau deaivvadeaba

331

33,1
32,6
Go Jakob geahčastii, de son oinnii Esau boahtimin, ja njeallječuođi olbmá suinna. Dalle Jakob juogadii mánáid Leai, Rakelii ja goappašiid šlávvanissoniidda. 2Son bijai šlávvanissona guoktá mánáideaskkaguin ovddimussii, Lea mánáidisguin sin maŋŋelii ja Rakela ja Josefa maŋimussii. 3Ieš son váccii sin ovddas ja gopmirdii čieža geardde eatnamii dassážii go bođii vieljas lahka. 4Muhto Esau viehkalii su ovddal ja fátmmastii su, dollii su birra čeabeha ja cummistii su. Ja soai čieruiga.

5

33,5
48,9
Go Esau fuomášii nissoniid ja mánáid, de son jearai: “Geat dát leat geat dus leat dás?” Jakob vástidii: “Dat leat mánát geaid Ipmil lea addán munnje, du bálvaleaddjái.” 6De šlávvanissonat bođiiga lagabuidda mánáideaskkaguin ja gopmirdeigga eatnamii. 7Maiddái Lea ja su mánát bohte ja sii gopmirdedje eatnamii, ja maŋimužžan bođiiga Josef ja Rakel ja gopmirdeigga eatnamii.

8Esau jearai: “Mat ledje dat olbmát ja ealut mat bohte mu njeaiga?” Jakob vástidii: “Mun áigon addit juoidá hearrásan, vai gávnnan árpmu du čalmmiin.” 9Esau dajai: “Mus lea galle. Vieljažan, ane don dan mii lea du.” 10

33,10
32,13eč
33,10 boahtá Ipmila ovdii čujuha báikenammii Penuel. >32,30.Muhto Jakob dajai: “Ii fal nu! Jos mun leaččan gávdnan árpmu du čalmmiin, de váldde vuostá mu attáldaga. Mun lean boahtán du ovdii nugo olmmoš boahtá Ipmila ovdii, ja don leat leamaš munnje árbmugas. 11Váldde nappo dán attáldaga maid mun lean buktán dutnje, dasgo Ipmil lea leamaš munnje árbmugas ja mus lea buot maid dárbbašan.” Ja Jakob ánuhii Esau sakka, ja Esau válddii attáldaga.

12De Esau dajai: “Vuolgu ja mannu ovddos guvlui.” 13Muhto Jakob dajai sutnje: “Hearrážan, gal don dieđát ahte mánát leat unnit ja smávvaoamit ja stuorraoamit leat mus easkka guoddán. Jos dat vuojehuvvojit garrasit ovtta beaivvige, de dat jápmet. 14Mannos datte mu hearrá ovdan bálvaleaddjis ovddas, de mun boađán hiljit maŋis dađi mielde go oamit ja mánát gostet, dassážii go joavddan mu hearrá lusa Seirii.” 15Esau vástidii: “Divtte mu dalle guođđit soapmásiid iežan olbmuin du fárrui.” Muhto Jakob dajai: “Manne vel nu? Lea doarvái go lean gávdnan árpmu du čalmmiin, hearrá!”

16Esau vulggii dan seammá beaivvi ruoktot Seirii, 1733,17 Sukkot hebreagiel sátni mii mearkkaša “lastagoađit”, báiki Jordaneanu nuorttabealde.muhto Jakob manai Sukkotii ja huksii dohko alccesis viesu. Omiidasas son dagai lastagođiid. Dan dihte dat báiki gohčoduvvui Sukkotin.

18Jakob bođii Paddan Aramis oadjebasat Kanaanii Sikema gávpoga lahka ja dagai siidda gávpoga olggobeallái. 1933,19 kesita ruhta man árvvu ja deattu eat dovdda.Son osttii dan eananbihttá maid ala son lei ceggen goađis, čuohte kesitai Sikemis ja su vieljain, Hamora bártniin. 2033,20 El Elohe Israel Namma mearkkaša “Israela Ipmil lea Ipmil”.Son ceggii dohko áltára ja bijai dasa namman El Elohe Israel.