Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
6

61Dalle gonagas Dareios gohčui guorahallat ášši Babylonia dávvirgámmáriin gos arkiivvat ledje. 26,2 Ekbatana arameagiel namma Ahmeta; dološ Mediariikka oaivegávpot.Ekbatana ladnis Media provinssas gávdnui girjegearru masa lei čállojuvvon ná:

“Áššegirji. 3

6,3
1,1eč
Vuosttaš ráđđenjagistis gonagas Kyros lea addán dán gohččuma Ipmila viesu hárrái mii lea Jerusalemis: Viessu galgá huksejuvvot ođđasis, vai dat šaddá báikin gos oaffarat oaffaruššojuvvojit. Dan vuođđu galgá leat seammá sajis. Tempel galgá leat guhttalogi állana alu ja guhttalogi állana govddu, 4nu ahte leat golbma gearddi čullojuvvon geađggit ja de ain okta muorrageardi. Gonagas máksá goluid. 5
6,5
1,7eč
5,14
Ipmila viesu gollelihtit ja silbalihtit, maid Nebukadnesar válddii Jerusalema tempelis ja doalvvui Babylonii, galget máhcahuvvot. Dat galget dolvojuvvot sadjáseaset Jerusalema tempelii ja biddjojuvvot Ipmila vissui.”

6“Dan dihte it don, Tattenai, Eanu oarjjabeali provinssa eatnanhearrá, itge don, Šetar-Bosnai, eaige dudno virgeguoimmit din provinssas, oaččo seahkanit dása. 7Diktet Ipmila tempela huksenbargguid ovdánit. Juvddálaččaid eatnanhearrá ja juvddálaččaid vuorrasat ožžot hukset tempela ovddeš sadjásis. 8Dál mun mearridan mo dii galgabehtet veahkehit juvddálaččaid vuorrasiid, go sii huksejit tempela: Dain gonagasa vearroboađuin mat fidnejuvvojit Eanu oarjjabeale provinssas, galgabehtet máksit ollásit dáid olbmáid goluid, vai bargu ii ájihuvvo. 9Dii galgabehtet addit Jerusalema báhpaide juohke beaivvi dan maid sii lohket dárbbašit, nuorra vuovssáid, vierccaid ja lábbáid boaldinoaffarin almmi Ipmilii, ja nisuid, sálttiid, viinni ja oljju. 10Dalle sii besset oaffaruššat almmi Ipmilii ja rohkadallat gonagasa ja su bártniid heakka ovddas. 11

6,11
Dan 3,29
Mun attán maid dán gohččuma: Jos muhtun rihkku dán mearrádusa, de su viesus galgá gaikojuvvot bielká, ja son galgá harccastuvvot ja návlejuvvot dasa, ja su viessu galgá dahkkojuvvot čievračopman. 12Vare Ipmil guhte lea diktán namas ássat tempelis, časkkášii juohke gonagasa ja álbmoga mii rihkku dán mearrádusa ja duššada Jerusalema tempela! Mun, Dareios, lean ieš addán dán gohččuma, ja dat galgá visot ollašuhttojuvvot.”

13Eanu oarjjabeali provinssa eatnanhearrá Tattenai ja Šetar-Bosnai ja sudno virgeguoimmit dahke dalle aiddo nugo gonagas Dareios lei gohččon. 14Juvddálaččaid vuorrasat huksejedje ja ovdánedje huksemis bures, go profehtat Haggai ja Sakarja, Iddo bárdni, roahkasmahtiiga sin sániideaskkaguin. Sii huksejedje tempela gárvvisin nugo Israela Ipmil lei gohččon ja nugo Kyros, Dareios ja Artaxerxes, Persia gonagasat, ledje mearridan.

15

6,15
4,24
Tempel lei gárvvis adarmánu goalmmát beaivvi gonagas Dareiosa guđát ráđđenjagis.

Tempel vihahuvvo

16Israellaččat, báhpat ja levilaččat ja earát geat ledje máhccan fáŋgavuođas, vihahedje Ipmila tempela illudemiin. 17

6,17
4 Mos 7,10eč
Tempela vihaheamis sii oaffarušše čuođi vuovssá, guoktečuođi viercca ja njeallječuođi lábbá, ja suddooaffarin oppa Israela ovddas guoktenuppelohkái bohká, ovtta juohke Israela čeardda nammii. 18
6,18
4 Mos 3,5eč
Sii ásahedje báhpaid sin vuoruid mielde ja levilaččaid sin ossodagaid mielde bálvalit Ipmila Jerusalemis, nugo lea mearriduvvon Mosesa girjjis.

19

6,19
2 Mos 12,6eč
Dat geat ledje máhccan, dolle beassážiid vuosttaš mánu njealljenuppelogát beaivvi. 20Báhpat ja levilaččat ledje buhtistan iežaset, nu ahte juohkehaš sis lei buhtis. Sii njuvve beassášlábbá buohkaid ovddas geat ledje máhccan, vieljaideaset báhpaid ovddas ja iežaset ovddas. 21Beassášlábbá borre israellaččat geat ledje máhccan fáŋgavuođas, ja buohkat geat singuin dáhtto bálvalit Hearrá, Israela Ipmila, ja dan dihte ledje earuhan iežaset eatnama álbmogiin ja sin buhtismeahttunvuođas. 226,22 Assyria gonagasa dás Persia gonagas gii earret eará ráđđii ovddeš assyrialaččaid ja babylonialaččaid eatnamiid; gč. 5,13.Sii dolle suvrutkeahtes láibbi basiid čieža beaivvi. Sii ledje ilus, dasgo Hearrá lei rávkan Assyria gonagasa árkkálmastinvuođa, nu ahte gonagas veahkehii sin hukset Israela Ipmila tempela.

7

Esra boahtá Jerusalemii

71Persia gonagasa Artaxerxes ráđđenáiggis Jerusalemii bođii Esra, Seraja bárdni. Su áddjá lei Asarja, su áhčči Hilkia, 2su Šallum, su Sadok, su Ahitub, 3su Amarja, su Asarja, su Merajot, 4su Serahja, su Ussi, su Bukki, 5su Abišua, su Pinehas, su Elasar ja su Aron, bajimusbáhppa. 6Esra bođii Babylonis. Son lei čáloahppavaš ja dovddai bures Mosesa lága maid Hearrá, Israela Ipmil, lei addán. Son fidnii gonagasas buot maid siđai, danne go Hearrá, su Ipmil, lei suinna. 7Su mielde vulge Babylonis Jerusalemii maiddái muhtun eará israellaččat, báhpat, levilaččat, lávlut, uksafávttat ja tempelbálvaleaddjit. Dat dáhpáhuvai gonagas Artaxerxesa čihččet ráđđenjagis. 8Esra bođii Jerusalemii gonagasa čihččet ráđđenjagi viđát mánus. 9Son lei mearridan vuolgit Babylonis vuosttaš mánu vuosttaš beaivvi, ja viđát mánu vuosttaš beaivvi son joavddai Jerusalemii, dasgo su Ipmila buorre giehta lei su badjel. 10Dasgo Esra lei mearridan guorahallat Hearrá lága, doahttalit dan ja oahpahit Israelii lága ja rievtti.

117,11 báhppa dán oktavuođas Persia hoava doaibma.Dát lea geardduhus reivves maid gonagas Artaxerxes attii báhppa Esrai, čáloahppavažžii, daid báhkkomiid ja mearrádusaid maid Hearrá lei addán Israelii:

127,12 7,12–26 lea čállojuvvon arameagillii. gonagasaid gonagas namahus adnojuvvui fámolaš gonagasa birra, omd. Babylonia gonagasa; dakkár gonagas ráđđii vasallagonagasaid. Gč. Esek 26,7.“Artaxerxes, gonagasaid gonagas, báhppa Esrai, čáloahppavažžii, gii dovdá almmi Ipmila lága. 13Mun gohčun ahte buot mu riikka olbmot geat gullet Israela álbmogii, maiddái báhpat ja levilaččat, buohkat geat dáhttot máhccat Jerusalemii, ožžot vuolgit du mielde, 14

7,14
Est 1,14
go gonagas ja su čieža ráđđeaddi dál vuolggahit du Judai ja Jerusalemii. Don galggat dihtoštit, leatgo doppe doallan du Ipmila lága maid don dovddat. 15Don galggat maid doalvut mielddát silbba ja golli maid gonagas ja su ráđđeaddit leat addán Israela Ipmilii gean ássansadji lea Jerusalemis. 16Don galggat maiddái doalvut buot silbba ja golli maid oaččut Babylonia provinssas, ja buot attáldagaid maid álbmot ja báhpat addet Ipmileaset tempelii mii lea Jerusalemis.

17Daid ruđaiguin don galggat oastit vuovssáid, vierccaid ja lábbáid ja borramušoaffariid ja juhkamušoaffariid mat gullet daidda, ja oaffaruššat daid áltára alde din Ipmila viesus Jerusalemis. 18Jos silba ja golli vel báhcá, de don ja du vieljat oažžubehtet geavahit dan nugo dii Ipmileattet bálvaleaddjin atnibehtet buorrin. 19Daid lihtiid maid leat ožžon tempelbálvalussii, don galggat guođđit Ipmila muođuid ovdii Jerusalemii. 20Maid muđui dárbbašat Ipmilat tempelii ja maid šattat háhkat dohko, don oaččut gonagasa dávvirgámmáriin.

21Mun, gonagas Artaxerxes, gohčun buot Eanu oarjjabeale provinssa dávvirvurkejeddjiid: Buot maid báhppa Esra, almmi Ipmila lága dovdi, sihtá, dii galgabehtet addit sutnje ollásit, 227,22 čuođi taleantta sullii 3420 kilo. čuođi kora sullii 36 400 lihttera. čuođi bata sullii 3640 lihttera.silbba čuođi taleantta rádjái, nisuid čuođi kora rádjái, viinni čuođi bata rádjái, oljju čuođi bata rádjái ja sáltti nu ollu go son sihtá. 23Buot maid almmi Ipmil gohčču, dii galgabehtet dahkat viššalit su tempelii ávkin, vai su moarri ii deaivit gonagasa ja su bártniid riikka. 24Mun maiddái mearridan ahte vearuid, divadiid dahje tuolu ii oaččo gáibidit báhpain, levilaččain, lávluin, uksafávttain, tempelbálvaleddjiin iige earáin geat bálvalit dán Ipmila tempelis.

257,25 viissisvuođain … addán dutnje láhka maid Esra almmuhii judealaččaide; vrd. v. 21 ja 26.Muhto don, Esra, galggat dainna viissisvuođain maid du Ipmil lea addán dutnje, ásahit duopmáriid ja fálddiid. Sii galget dubmet vuoiggalaččat buot Eanu oarjjabeale provinssa olbmuid, buohkaid geat dovdet du Ipmila lága, ja oahpahit lága daidda geat eai dovdda dan. 26Juohkehačča gii ii doahttal du Ipmila lága iige gonagasa lága, galgá dubmet dan ráŋggáštussii mii vástida su rihkkuma, jogo jápmimii, rumašlaš ráŋggáštussii, sáhkkui dahje giddagassii.”

27Máidnojuvvon lehkos Hearrá, áhčiideamet Ipmil, guhte bijai gonagasa váibmui jurdaga čiŋahit Jerusalema tempela! 28Son lea dahkan gonagasa ja su ráđđeaddiid ja buot su fámolaš virgeolbmáid munnje buorredáhtolažžan. Go Hearrá, mu Ipmil, lei muinna, de mun roahkasmuvven čohkket muhtun Israela oaivámuččaid máhccat ovttas muinna Jerusalemii.

8

Sohkaoaivámuččat geat vulge Esra mielde

81Dát leat daid bearašoaivámuččaid sohkalogahallamat geat vulge ovttas muinna ruoktot Babylonias dalle go Artaxerxes lei gonagassan:

2Pinehasa sogas Geršom, Itamara sogas Daniel, Davida sogas Hattuš, 3Šekanja bárdni, Paroša sogas Sakarja ja suinna čuođivihttalogi olbmá geat ledje čállojuvvon sohkalogahallamii, 4Pahat-Moaba sogas Eljoenai, Serahja bárdni, ja guoktečuođi olbmá suinna, 5Sattu sogas Šekanja, Jahasiela bárdni, ja golbmačuođi olbmá suinna, 6Adina sogas Ebed, Jonatana bárdni, ja vihttalogi olbmá suinna, 7Elama sogas Jesaja, Atalja bárdni, ja čiežalogi olbmá suinna, 8Šefatja sogas Sebadja, Mikaela bárdni, ja gávccilogi olbmá suinna, 9Joaba sogas Obadja, Jehiela bárdni, ja guoktečuođi gávccinuppelohkái olbmá suinna, 10Bani sogas Šelomit, Josifja bárdni, ja čuođiguhttalogi olbmá suinna, 11Bebaja sogas Sakarja, Bebaja bárdni, ja guoktelogigávcci olbmá suinna, 12Asgada sogas Johanan, Hakkatana bárdni, ja čuođilogi olbmá suinna, 13Adonikama sogas maŋimuččat, geat ledje Elifelet, Jeiel ja Šemaja, ja guhttalogi olbmá singuin, 14ja vel Bigvaja sogas Utai ja Sakkur ja čiežalogi olbmá sudnuin.

Dolvojuvvon olbmot máhccet Jerusalemii

15Mun čohkkejin sin dan joga gáddái mii golgá Ahava guvlui, ja dohko mii dagaimet siidda golmma beaivái. Doppe mun fuobmájin ahte das ledje dábálaš olbmot ja báhpat, muhto ii oktage levilaš. 16Dalle mun rávken lusan Eliesera, Ariela, Šemaja, Elnatana, Jariba, Elnatana, Natana, Sakarja ja Mešullama geat ledje sohkaoaivámuččat, ja Jojariba ja Elnatana geat leigga oahpaheaddjit. 178,17 Kasifja jáhkkimis daid oskkoldatlaš guovddáš geat ledje dolvojuvvon Babylonii. Ii leat dihtosis gos dát báiki lei.Mun gohččon sin vuolgit Iddo lusa gii lei Kasifja báikki oaivámuš, ja dadjat sutnje ja su virgeguimmiide ja tempelbálvaleddjiide geat ásse doppe, ahte sii galge vuolggahit bálvaleddjiid min Ipmila vissui. 18Ja go Ipmil anii mis fuola, de sii vuolggahedje min lusa Šerebja, jierpmálaš olbmá, ja su bártniid ja vieljaid, oktiibuot gávccinuppelohkái olbmá. Son lei israellaš ja gulai Levi čerdii ja Mahli sohkii. 19Sii vuolggahedje maiddái Hašabja ja suinna Jesaja gii gulai Merari sohkii, ja su vieljaid ja bártniid, oktiibuot guoktelogi olbmá. 20Dasa lassin sii vuolggahedje guoktečuođiguoktelogi tempelbálvaleaddji geaid David ja oaivámuččat ledje bidjan bálvalit levilaččaid. Sin buohkaid namat merkejuvvojit logahallamii.

21

8,21
2 Muit 20,3
Ahavajohkagáttis mun gulahin fásttu, vai mii vuollánivččiimet Ipmileamet muođuid ovddas ja rohkadalašeimmet buori mátkki alcceseamet ja mánáidasamet ja buot opmodahkaseamet. 22Dasgo mun heahpanadden ánuheames gonagasas soahteolbmáid ja riidejeddjiid veahkkin várjalit min min vašálaččain mátkkis. Miihan leimmet dadjan sutnje ahte min Ipmil veahkeha daid geat bálvalit su, muhto son diktá buot fámus ja moaris deaividit daid geat hilgot su. 23Nu mii fástudeimmet ja ánuimet veahki min Ipmilis, ja son gulai min.

24De mun válljejin guoktenuppelohkása báhpaid oaivámuččain ja vel Šerebja ja Hašabja ja lohkása sudno virgeguimmiin. 25Mun vihkkejin sidjiide silbba, golli ja lihtiid, buot attáldagaid maid gonagas, su ráđđeaddit ja oaivámuččat ja buot israellaččat geat ásse doppe, ledje addán min Ipmila vissui. 268,26 taleantta taleanta lea sullii 34,2 kilo.De mun vihkkejin ja adden sidjiide guhttačuođivihttalogi taleantta silbba, čuođi silbalihti maid árvu lei guokte taleantta, čuođi taleantta golli, 278,27 dareikka minta mii ráhkaduvvui gollis dahje silbbas. Duhát golledareikka vástida 8,4 gollekilo. ▶ minttat.guoktelogi gollecearkki maid árvu lei duhát dareikka ja vel guokte fiinna, čuovgi bronsalihti mat ledje seammá mávssolaččat go golli. 28Mun dadjen sidjiide: “Dii lehpet basuhuvvon Hearrái. Lihtit leat maid basuhuvvon, ja silba ja golli lea eaktodáhtolaš attáldat Hearrái, din áhčiid Ipmilii. 29Atnet daid bures áimmuin dassá go beassabehtet vihkket daid Jerusalemis Hearrá tempela gámmáriidda, njunušbáhpaid, levilaččaid ja Israela bearašoaivámuččaid ovddas.” 30Báhpat ja levilaččat válde silbba ja golli ja lihtiid mat ledje vihkkejuvvon, vai besset doalvut daid Jerusalemii min Ipmila tempelii.

31Vuosttaš mánu guoktenuppelogát beaivvi mii vulggiimet Ahavajohkagáttis Jerusalema guvlui. Min Ipmil lei minguin ja várjalii min vašálaččain ja rievváriin mátkkis. 32Go mii joavddaimet Jerusalemii, de mii vuoiŋŋasteimmet golbma beaivvi. 33Njealját beaivvi mii vihkkiimet silbba ja golli ja lihtiid min Ipmila tempelis ja attiimet daid báhppa Meremotii, Uria bárdnái. Das ledje maiddái Elasar, Pinehasa bárdni, ja levilaččat Josabad, Ješua bárdni, ja Noadja, Binnuja bárdni. 34Buot lohkkojuvvui ja vihkkejuvvui, ja daid deattut čállojuvvojedje girjái dan seammás.

35

8,35
6,17
Dat geat ledje máhccan fáŋgavuođas oaffarušše boaldinoaffariid Israela Ipmilii. Sii oaffarušše guoktenuppelohkái vuovssá oppa Israela ovddas, ovccilogiguhtta viercca, čiežalogičieža lábbá ja suddooaffarin guoktenuppelohkái bohká, buot boaldinoaffarin Hearrái. 368,36 satráhpaide eatnanhearrát geat ráđđejedje stuorra osiid Persia riikkas; sii ledje njuolga gonagasa vuolde ja mákse sutnje divadiid.Dasto sii geigejedje gonagasa gohččumiid Eanu oarjjabeale provinssa gonagaslaš satráhpaide ja eatnanhearráide, ja duot olbmát dorjo álbmoga ja Ipmila tempela.