Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
3

Oaffarbálvalus álggahuvvo fas

31Čihččet mánus, go israellaččat ledje ássan gávpogiiddáseaset, de sii buohkat čoagganedje Jerusalemii. 2

3,2
3 Mos 6,2eč
5 Mos 12,13č
Ješua, Josadaka bárdni, ja su báhppavieljat ja Serubbabel, Šealtiela bárdni, ja su vieljat huksegohte ođđasis áltára Israela Ipmilii, vai besset oaffaruššat boaldinoaffara, nugo lea čállojuvvon Mosesa, Ipmila olbmá, láhkii. 3
3,3
2 Mos 29,38eč
Sii ceggejedje áltára dan ovddeš sadjái, vaikko sii ballege eatnama álbmogiin. Sii oaffarušše dan alde iđedis ja eahkedis boaldinoaffara Hearrái. 4
3,4
3 Mos 23,34eč
Sii ávvudedje lastagoahtebasiid nugo lei čállojuvvon, ja oaffarušše juohke beaivvi boaldinoaffariid mat ledje mearriduvvon guđege beaivái. 53,5 mánočalbmebeaivvi mánočalbmebeaivi.Das maŋŋil sii oaffarušše beaivválaš boaldinoaffariid ja mánočalbmebeaivvi oaffariid ja buot Hearrá basiid oaffariid. Daidda lassin oaffaruššojuvvojedje eaktodáhtolaš oaffarat Hearrái.

6Čihččet mánu vuosttaš beaivvi sii oaffaruššagohte boaldinoaffariid Hearrái, vaikko Hearrá tempela vuođđu ii lean vel biddjojuvvon. 7

3,7
2 Muit 2,16
Sii adde ruđaid geađgečulliide ja huksejeddjiide ja borramuša, juhkamuša ja oljju Sidona ja Tyrosa olbmáide, vai sii buktet sedermuora Libanonis ja dasto meara mielde Jafoi. Dasa Kyros, Persia gonagas, lei addán sidjiide lobi.

Tempela vuođđu biddjojuvvo

83,8 Nuppi jagi 537 o.Kr. Serubbabel 5,16 Šešbassar álggahii huksenbargguid, muđui daddjojuvvo ahte dan dagai Serubbabel. Vrd. 3,2; 4,3; 5,2; Sak 4,9.Nuppi jagi nuppi mánus maŋŋil go ledje ollen Ipmila viesu sadjái Jerusalemii, de huksenbargguid álggahedje Serubbabel, Šealtiela bárdni, ja Ješua, Josadaka bárdni, ja sin vieljat: báhpat ja levilaččat ja buohkat geat ledje máhccan fáŋgavuođas Jerusalemii. Sii bidje buot levilaččaid geat ledje guoktelogijahkásaččat ja das boarráseappot, jođihit Hearrá viesu huksenbargguid. 9Ipmila viesu huksenbargguid gozihišgođii Ješua oktan bártniidisguin ja fulkkiidisguin ja Kadmiel oktan bártniidisguin, ja vel Hodavja sohka ja maiddái Henadada bártnit, levilaččat, oktan bártniideasetguin ja vieljaideasetguin.

10

3,10
1 Muit 15–16
23–26
2 Muit 29,25č
Go huksejeaddjit ledje bidjan Hearrá tempela vuođu, de bohte báhpat geat ledje gárvodan báhpabiktasiid trompehtaideasetguin ja Asafa soga levilaččat symbálaideasetguin máidnut Hearrá, nugo David, Israela gonagas, lei mearridan. 11
3,11
2 Muit 5,13
Sál 100,4č
106,1
107,1
118,1
136,1
Sii rámidedje ja giite Hearrá: “Son lea buorre, son lea árbmugas Israelii agálaš áigái.” Dalle oppa álbmot bajidii ávvučuorvasa ja máinnui Hearrá das ahte Hearrá viesu vuođđu lei biddjojuvvon. 12
3,12
Hag 2,3
Eatnat báhpat, levilaččat ja bearašoaivámuččat geat ledje nu boarrásat ahte ledje oaidnán ovddeš tempela, čirro jitnosit go oidne ođđa tempela vuođu. Earátgis ávvudedje ja čurvo ilus, iige 13ilolaš ávvučuorvasiid sáhttán earuhit čierrunjienain. Álbmot ávvudii nu jitnosit ahte dat gullui guhkás.

4

Tempelbargu bissehuvvo

41Go Juda ja Benjamina vašálaččat gulle ahte olbmot geat ledje máhccan fáŋgavuođas, ledje huksegoahtán tempela Hearrái, Israela Ipmilii, 2de sii manne Serubbabela ja bearašoaivámuččaid ságaide ja dadje: “Diktet min hukset ovttas dinguin! Miihan bálvalit seammá Ipmila go dii, ja mii leat oaffaruššan sutnje dan rájes go Assyria gonagas Assarhaddon buvttii min deike.” 3Muhto Serubbabel, Ješua ja buot Israela bearašoaivámuččat vástidedje: “Eat divtte, dii ehpet oaččo hukset tempela min Ipmilii ovttas minguin. Mii hukset okto tempela Hearrái, Israela Ipmilii, nugo Kyros, Persia gonagas, lea gohččon min dahkat.”

4Dalle eatnama olbmot arvvahuhtte juvddálaččaid ja balde sin heaitit huksenbargguid. 54,5 Dareios šattai gonagassan 522 o.Kr.Sii dulgo gonagasa ráđđeaddiid, vai sii dagašedje juvddálaččaid áigumušaid duššin. Ná lei nu guhká go Kyros, Persia gonagas, elii, gitta dassážii go Dareios šattai gonagassan.

64,6 Xerxes hebreagillii namma lea Ahašveroš.Go Xerxes lei gonagassan, su ráđđenáiggi álggus, de eatnama olbmot čálle váidalusreivve Juda ja Jerusalema ássiid vuostá. 7Ja Artaxerxesa áigge čálle Bišlam, Mitredat, Tabeel ja buot sin virgeguoimmit Artaxerxesii, Persia gonagassii. Reive čállojuvvui arameagillii ja jorgaluvvui.

84,8 Eatnanhearrá Rehum provinssa bajimuš jođiheaddji don bealde Eufrata; Samaria lei su hálddahusgávpot ja son hálddašii maid Jerusalema. 4,8–6,18 lea čállojuvvon arameagillii.Maiddái eatnanhearrá Rehum ja čálli Šimšai čáliiga gonagas Artaxerxesii reivve Jerusalema hárrái. 9Dan álggus namuhuvvojedje reivve sáddejeaddjit: “Eatnanhearrá Rehum ja čálli Šimšai ja sudno virgeguoimmit, duopmárat, sáttaolbmot, hálddahusolbmát, ereklaččat, babylonialaččat ja Susa elamlaččat 104,10 Asenappar Assyria gonagas, várra Assurbanipal dahjege Salmanassar 5.ja buot eará álbmogat maid stuorra ja beakkán Asenappar lei sirdán ja bidjan ássat Samaria gávpogii ja muđui Eanu oarjjabeale provinsii.” 11Dát lea geardduhus dan reivves maid sii čálle sutnje: “Gonagas Artaxerxesii du bálvaleddjiin, Eanu oarjjabeale provinssa olbmáin. 12Mii almmuhit gonagassii ahte juvddálaččat geat leat vuolgán du luhtte, leat boahtán deike min lusa Jerusalemii. Sii leat huksemin ođđasis dán stuibmideaddji ja bahás gávpoga, sii divodit dan muvrraid ja buoridit dan vuođu. 13Danin mii almmuhit gonagassii ahte jos duot gávpot huksejuvvo ođđasis ja dan muvrrat divvojuvvojit, de dalle dan olbmot eai šat mávsse vearuid, divadiid eaige tuolu, ja maŋážassii dat šaddá riikii vahágin. 14Go mii leat gonagasa bálvaleaddjit, de mii eat dáhto dušše geahččat go gonagas fudnojuvvo. Dan dihte mii almmuhit dán gonagassii, 154,15 muitalusaid girjjiid jáhkkimis girji masa ledje áigeortnegis čállojuvvon gonagasa ráđđenáiggi dáhpáhusat.vai don dutkkahivččet áhčiidat muitalusaid girjjiid. Dain boahtá ovdan ahte dat lea stuibmideaddji gávpot mii lea leamaš vahágin riikii ja provinssaide ja man ássit leat stuibmidan juo dolin. Dan dihte duot gávpot leage duššaduvvon. 16Mii almmuhit gonagassii ahte jos duot gávpot huksejuvvo ođđasis ja dan muvrrat divvojuvvojit, de dalle don massát Eanu oarjjabeale provinssa.”

17Gonagas sáddii dán vástádusa: “Eatnanhearrá Rehumii, čálli Šimšajii ja sudno virgeguimmiide geat ásset Samarias ja muđui Eanu oarjjabeale provinssas. Ráfi didjiide! 18Mun lean jorgalahttán ja logahan alccesan reivve maid dii sáddiidet munnje. 19Mun bidjen olbmuid guorahallat ášši, ja gávnnahuvvui ahte dološ áiggi rájes dát gávpot lea čuožžilan gonagasaid vuostá, ja ahte doppe leat leamaš stuimmit ja ráfehisvuođat. 20

4,20
1 Gon 4,21
Jerusalemis leat leamaš fámolaš gonagasat geat leat ráđđen oppa Eanu oarjjabeale guovllu, ja sidjiide leat máksojuvvon vearut, divadat ja tuollut. 21Gohččot dál dáid olbmáid gaskkalduhttit barggu. Gávpot ii oaččo huksejuvvot ovdal go mun gohčun. 22Gehččet bearrái ahte ehpet bargga fuollameahttumit dán áššis, vai gonagasat eai gillá vel stuorit vahága.”

23Dalán go gonagas Artaxerxesa reivve geardduhus lei lohkkojuvvon Rehumii, čálli Šimšajii ja sudno virgeguimmiide, de sii vulge hoahpus Jerusalemii juvddálaččaid lusa ja bággejedje veahkaválddiin sin heaitit barggu.

24Dalle Ipmila tempela huksenbargu Jerusalemis gaskkalduvai, ja dat lei bisánan gitta Persia gonagasa Dareiosa nuppi ráđđenjagi rádjái.

5

Tempela ceggen álgá ođđasis

51

5,1
Hag 1,1
Sak 1,1
Muhto profehtat Haggai ja Sakarja, Iddo bárdni, sártnuiga Israela Ipmila nammii Juda ja Jerusalema juvddálaččaide. 2Dalle Serubbabel, Šealtiela bárdni, ja Ješua, Josadaka bárdni, álggiiga fas hukset Ipmila tempela Jerusalemis, ja Ipmila profehtat ledje mielde doarjumin sudno.

3Dan áigge bohte Eanu oarjjabeale provinssa eatnanhearrá Tattenai ja Šetar-Bosnai oktan virgeguimmiideaskkaguin sin lusa ja jerre: “Gii lea gohččon din hukset dán tempela ja háhkat dasa biergasiid?” 4Sii jerre velá: “Mat leat daid olbmáid namat geat leat huksemin tempela?” 5

5,5
Sál 33,18
Muhto Ipmil ii hilgon juvddálaččaid vuorrasiid, ja sii besse joatkit barggu dassážii go Dareiosii sáddejuvvošii das diehtu ja sus boađášii vástádus.

6Dát lea geardduhus dan reivves maid Eanu oarjjabeale provinssa eatnanhearrá Tattenai ja Šetar-Bosnai oktan virgeguimmiideaskkaguin, provinssa hálddahusolbmáiguin, sáddejedje gonagas Dareiosii. 7Dát lei dieđáhus maid sii sáddejedje:

“Gonagas Dareiosii. Ráfi dutnje! 8Mii almmuhit gonagassii ahte mii finaimet Juda provinssas ja oinniimet ahte stuorra Ipmila tempel huksejuvvo čullojuvvon geđggiin, ja dan seainnit skoađastuvvojit muorain. Bargu dahkkojuvvo dárkilit ja dat ovdána bures. 9Mii jearaimet vuorrasiin, gii lea addán lobi hukset tempela ja háhkat dasa biergasiid. 10Mii jearaimet maiddái sin oaivámuččaid namaid ja čáliimet daid muitui, vai beassat almmuhit daid dutnje. 11Sii vástidedje midjiide ná:

Mii leat almmi ja eatnama Ipmila bálvaleaddjit, ja mii hukset ođđasis tempela mii lei ceggejuvvon dohko juo dolin. Israela stuorra gonagas lei huksen dan. 12

5,12
2 Gon 25,8eč
Muhto go min áhčit moaráhuhtte almmi Ipmila, de son attii sin kaldealaš Nebukadnesara, Babylonia gonagasa, gihtii. Son duššadii tempela ja doalvvui álbmoga Babyloniai. 13
5,13
1,1eč
Muhto go Kyros lei šaddan Babylonia gonagassan, de son vuosttaš ráđđenjagistis gohčui hukset tempela ođđasis. 14Gonagas Kyros maiddái gohčui buktit Babylona tempelis Ipmila tempela gollelihtiid ja silbalihtiid maid Nebukadnesar lei váldán Jerusalema tempelis ja dolvon mielddis. Kyros attii daid Šešbassar-nammasaš olbmái, gean son lei dahkan eatnanhearrán, 15ja dajai sutnje: ‘Váldde dáid lihtiid ja doalvvo daid Jerusalema tempelii. Ipmila tempel galgá huksejuvvot ovddeš sadjásis.’ 165,16 bijai … vuođđudusa >3,8.Nu Šešbassar bođii Jerusalemii ja bijai Ipmila tempela vuođđudusa. Dan rájes tempel lea huksejuvvon, muhto dat ii leat veláge gárvvis. 17Jos gonagas nu dáhttu, de mii bivdit ahte Babylonia dávvirgámmáriin ohccojuvvo, leago gonagas Kyros duođaid gohččon hukset Jerusalemii dán tempela, ja ahte gonagasa mearrádus dán áššis sáddejuvvo midjiide.”