Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
25

Attáldagat Ipmila goahtái

251Hearrá celkkii Mosesii:

2

25,2
35,5eč
Gohčo israellaččaid čoaggit munnje attáldagaid. Váldet daid juohke olbmos gean váibmu vikkaha su addit. 3Dákkár attáldagaid dii galgabehtet váldit sis: Golli, silbba ja bronssa, 4ruksesalit, purpurrukses ja karmosinrukses ulluid, fiinna beallemasaid ja gáiccaguolggaid, 5ruoksadin báidnojuvvon vierccanáhkiid, delfiinnanáhkiid ja akasiamuora, 6oljju lámpái, hádjaávdnasiid vuoidanoljui ja njálggahájat suovvasiidda, 725,7 efodii bajimusbáhpa bivttas. raddeleahppái oassi báhpabiktasis, vrd. 28,15–30. biktasat.ja onyksgeđggiid ja eará divrras geđggiid efodii ja raddeleahppái.

8Sii galget dahkat munnje bassibáikki, de mun ásan sin gaskkas. 9

25,9
25,40
26,30
Apd 7,44
Hebr 8,5
Dahket bassibáikki ja buot dan biergasiid dárkilit dan málle mielde maid mun čájehan dutnje.

Lihtuárka

10

25,10
37,1eč
25,10 akasiamuoras akasiamuorra. bealgoalmmát állana sullii 125 sentte. beannot állana sullii 75 sentte.Duddjo akasiamuoras árkka mii lea bealgoalmmát állana guhku, beannot állana govddu ja beannot állana alu. 11Skoađas dan siskkobeali ja olggobeali čielga golliin ja duddjo dan birra golleravdda. 12Leike njeallje gollerieggá ja gidde daid árkka njealji juolgái, guokte rieggá dan goappáge beallái. 13Duddjo guoddinstákkuid akasiamuoras, skoađas daid golliin 14ja nahket daid daidda rieggáide mat leat árkka guovtte bealde, nu ahte árkka sáhttá guoddit stákkuiguin. 15Guoddinstákkut galget orrut árkka rieggáin, daid ii galgga eisege váldit eret. 16
25,16
16,34
40,20
5 Mos 10,1eč
Hebr 9,4
25,16 árkii lihtuárka. lihtumearkka dat guokte geađgetávvala mat ledje árkkas. Vrd. 32,15; 40,20.Bija árkii dan lihtumearkka maid mun dutnje attán.

17

25,17
26,34
37,6eč
3 Mos 16,14eč
25,17 soabahussaji Sátni laktojuvvo hebreagiel sátnái mii mearkkaša “soabahus”. Dat čujuha jogo lohkkái mii lei lihtuárkka alde basimus boaššus. Dasa riškkuhuvvui soabahusoaffara varra stuorra soabahusbeaivvi. Vrd. 3 Mos 16,2.13–15. lihtuárka, soabahusoaffar, varra.Duddjo soabahussaji čielga gollis, bealgoalmmát állana guhku ja beannot állana govddu. 18Duddjo guokte keruba derpojuvvon gollis ja bija daid soabahussaji gežiide, 19nuppi keruba soabahussaji nuppi geahčái ja nuppi kerubagis dan nuppi geahčái. Daga kerubaid oktan bihttán soabahussaji gežiiguin. 20Kerubaid soaját galget leat leabbut, nu ahte dat gokčet soabahussaji. Kerubat galget leat oktii čalmmiid ja daid muođut soabahussaji guvlui. 21Bija soabahussaji árkka badjelii, ja bija árkii lihtumearkka maid mun dutnje attán. 22
25,22
29,42
30,6
4 Mos 7,89
Das mun almmustuvan dutnje. Mun sártnun duinna soabahussaji badjelis, dan guovtti keruba gaskkas mat leat lihtumearkka árkka badjelis, ja mun almmuhan dutnje buot gohččumiiddán maid attán israellaččaide.

Oaffarláibebeavdi

23

25,23
37,10eč
25,23 guokte állana, ovtta állana, beannot állana sullii 1 mehter, 50 sentte ja 75 sentte.Duddjo akasiamuoras beavddi mii lea guokte állana guhku, ovtta állana govddu ja beannot állana alu. 24Skoađas dan čielga golliin ja duddjo dan birra golleravdda. 25Duddjo dan birra gieđa govdosaš listta ja listii gollegierddu. 26Duddjo njeallje gollerieggá ja gidde rieggáid beavddi njealji čihkii, guđege juolgái. 27Aiddo listta lahka galget leat rieggát guoddinstákkuid várás, vai beavddi sáhttá guoddit. 28Duddjo guoddinstákkuid akasiamuoras ja skoađas daid golliin. Beavddi galgá guoddit daiguin. 29Duddjo dasa maiddái fáhtaid ja gohpuid, mukkaid ja bolluid juhkamušoaffara várás. Duddjo daid čielga gollis. 30
25,30
40,23
3 Mos 24,5eč
25,30 oaffarláibbiid Ovdal lei “gehččojumi láibi”. ▶ oaidninláibi.Ane oaffarláibbiid álelassii beavddi alde mu muođuid ovddas.

Lámpájuolgi

31

25,31
37,17eč
Duddjo lámpájuolggi čielga gollis. Dan juolgi ja nađđa galget leat derpojuvvon gollis. Gohčo dearpat dasa lihtiid ja daidda urbeoivviid ja lieđđelasttaid, buot oktan bihttán. 32Lámpájuolggis galget surggiidit guhtta suorggi, golbma suorggi goappáge beallái. 33Vuosttaš suorggis galget leat golbma mandellieđi láhkásaš lihti oktan urbeoivviiguin ja lieđđelasttaiguin, ja seammá ládje maid nuppi suorggis. Dat galget leat nie guđege guđa suorggis mat surggiidit lámpájuolggis. 34Muhto ieš lámpájuolggi nađas galget leat njeallje mandellieđi láhkásaš lihti oktan urbeoivviiguin ja lieđđelasttaiguin, 35ja lámppá vuosttaš, nuppi ja goalmmát suorgebára vuolde, buot dan guđa suorggi vuolde mat surggiidit lámpájuolggis, galgá leat okta urbeoaivi oktan bihttán lámpájulggiin. 36Urbeoaivvit ja suorggit galget leat nađain oktan bihttán. Oppa lámpá galgá leat derpojuvvon oktan bihttán čielga gollis. 37
25,37
40,25
4 Mos 8,2
Ráhkat lámpájuolgái čieža lámppá ja bija daid nu ahte čuovga báitá njuolggá lámpájuolggi ovdii. 38Dan basttat ja vuolušlihtit galget leat čielga gollis. 3925,39 ovtta taleantta sullii 34,2 kilo.Geavat ovtta taleantta čielga golli lámpájuolgái ja buot dan biergasiid duddjomii. 40
25,40
25,9+
Ane fuola das ahte duddjot visot daid dan málle mielde mii dutnje čájehuvvui váris.