Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
23

231

23,1
20,16+
It oaččo viiddidit vearreságaid. It oaččo searvat sivalaš olbmuin nu ahte leat vearreduođašteaddji. 2It oaččo leat olmmošjoavkku mielde dahkamin baháid itge botnjat duohtavuođa olmmošjoavkku miela mielde, go duođaštat diggeáššis. 3
23,3
3 Mos 19,15
Ale meannut bealátlaččat geafes olbmo ávkin su diggeáššis.

4

23,4
5 Mos 22,1eč
Jos gávnnat vašálačča vuovssá dahje ásena mii lea beassan luovus, de galggat doalvut dan sutnje ruoktot. 5Jos oainnát ahte vašálačča ásen lea ravgan eatnamii noađi vuollái, de it oaččo biehttalit veahkeheames vašálačča, muhto veahket su čoavdit noađi.

6It oaččo botnjat geafes olbmo vuoigatvuođa. 7Ale searvva vearri sivahallamii, vai vigihis ja vuoigatlaš olmmoš ii masse heakkas du dihte, dasgo mun in dubme sivalačča sivaheapmin. 8

23,8
5 Mos 16,19
27,25
It oaččo váldit duolggu, danin go duolgu čuovggahuhttá čalbmesis olbmo ja botnjá daid ášši geat leat vuoigadis.

9

23,9
22,21+
Ale soardde vierrása. Diihan leiddet ieža vierrásat Egyptas ja diehtibehtet, mo lea eallit vierisin.

10

23,10
3 Mos 25,3č
Guhtta jagi galggat gilvit iežat eatnama ja rádjat dan šattuid, 1123,11 it galgga dan bargat Sabbatjagi ii ožžon bargat eatnama, mearkan das ahte dat gullá Hearrái. Vrd. 3 Mos 25,2eč. sabbatjahki.muhto čihččet jagi it galgga dan bargat, muhto diktit dan orrut, vai du álbmoga geafit besset borrat das, ja dan mii vel báhcá, sáhttet borrat meahcispiret. Nu galggat dahkat maiddái viidnegárddiinat ja oliivamuoraidatguin.

12

23,12
20,8eč+
Guhtta beaivvi galggat bargat, muhto čihččet beaivvi don galggat vuoiŋŋastit, vai du vuoksá ja du ásen ožžot mášu, ja vai du šlávvanissona bárdni ja du vieris besset vuoiŋŋastit.

13

23,13
20,3
Jos 23,7
Dollet dárkilit buot maid mun lean cealkán. Dii ehpet oaččo čuorvut eará ipmiliid, daid namat eai oaččo gullot din njálmmis.

14

23,14
34,18eč
3 Mos 23,4eč
4 Mos 28,16eč
5 Mos 16,1eč
Golmma geardde jagis galggat doallat basiid mu gudnin. 15
23,15
12,15eč+
Doala suvrutkeahtes láibbi basiid ja bora suvrutkeahtes láibbi čieža beaivvi nugo mun lean gohččon, mearriduvvon áiggi abibmánus, dainna go dan mánus don vulget Egyptas. Ii oktage oaččo boahtit mu ovdii guoros gieđaid. 1623,16 lájuid basiid, rádjanbasiid vahkkobasit (hellodagat) ja lastagoahtebasit (hebreagillii Sukkot).Doala maiddái lájuid basiid go čuohpat álgošattu das maid gilvet beldui, ja rádjanbasiid jagi loahpas go rájat bealdduidat šaddosiid. 17Golmma geardde jagis buot du olbmábealle galget boahtit Hearrá, du Ipmila, muođuid ovdii. 18It oaččo oaffaruššat mu njuovvanoaffara vara oktan suvruduvvon láibbiin, iige mu ávvuoaffara buoidi oaččo orrut badjel ija iđida rádjái. 19
23,19
34,26
5 Mos 14,21
26,1eč
23,19 vuoššat … eatnis mielkkis vierru maid israellaččat atne báhkinlažžan.Galggat buktit juohke jagi iežat bealddu álgošattu buoremus oasi Hearrá, du Ipmila, vissui.

Don it oaččo vuoššat gihci eatnis mielkkis.

Ávžžuhusat ja lohpádusat

20

23,20
14,19
Mun vuolggahan eŋgela du ovddabeale várjalit du mátkkis ja doalvut du dan báikái maid lean dutnje mearridan. 2123,21 mu namma lea su siste Ipmil sárdnu ja bargá su bokte.Jeagat su ja guldal su! Ale gážžáruša su vuostá. Son ii atte ándagassii din vearredaguid, dasgo mu namma lea su siste. 22
23,22
Sál 81,14č
Muhto jos jeagadat su ja dagat buot maid mun gohčun, de mun lean du vašálaččaid vašálaš ja du vuostálastiid vuostálasti. 23Mu eŋgel manná du ovddas ja doalvu du amorlaččaid, hetlaččaid, perisselaččaid, kanaanlaččaid, hivvelaččaid ja jebuslaččaid eatnamii, ja mun duššadan sin. 24
23,24
20,5
34,13
5 Mos 7,5
Ale rohkadala sin ipmiliid, ale bálval daid, ale daga nugo sii dahket, muhto galggat baicce gaikut sin ipmilgovaid ja mollet sin geađgebácciid. 25
23,25
15,26+
Bálvalehket Hearrá, Ipmileattet, de son buressivdnida din borramuša ja din juhkamuša. Mun, Hearrá, válddán eret buozalvasaid din gaskkas. 26
23,26
5 Mos 7,14
Ii oktage nisson din eatnamis cuovkan iige báze sahkuheapmin, ja mun dagan ollisin din beivviid logu.

27

23,27
5 Mos 11,25
Mun vuolggahan iežan balu mannat du ovddas ja moivašuhtán buot álbmogiid maid lusa don boađát. Mun áján báhtui buot du vašálaččaid. 28
23,28
5 Mos 7,20
Jos 24,12
23,28 hirpma Teavstta hebreagiel sáni mearkkašupmi ii leat čielggas. Sáhttá maiddái jorgaluvvot “mieđašdoahkki” dahje “moivi”.Mun vuolggahan hirpma ádjit hivvelaččaid, kanaanlaččaid ja hetlaččaid eret du ovddas. 29Muhto mun in áje sin du ovddas eret ovtta jagis, vai eanan ii šatta ávdimin eaige spiret lassán dutnje váivin. 30
23,30
5 Mos 7,22
Mun áján sin eret du ovddas vehážiid, dassážii go dii lehpet lassánan nu ahte veadjibehtet váldit eatnama oapmineattet. 31
23,31
34,11eč
5 Mos 7,1eč
Duop 2,2č
23,31 filistalaččaid merrii Gaskamearra. Israela riika oaččui daid rájáid mat dás leat namuhuvvon, dalle go David ja Salomo leigga gonagassan. Gč. 1 Gon 4,21.Mun divttán du rájiid ollit Ruksesmearas filistalaččaid merrii ja Sinaimeahcis Eufratetnui. Mun attán dan eatnama ássiid din gihtii ja áján sin eret du ovddas. 32
23,32
34,1215
5 Mos 7,2eč
Duop 2,2č
It oaččo dahkat lihtu singuin itge sin ipmiliiguin. 33Sii eai oaččo ássat du eatnamis, amaset fillet du suddudit mu vuostá. Jos bálvalat sin ipmiliid, de dat šaddá dutnje giellan.

24

Hearrá dahká lihtu Israeliin

241

24,1
19,12
Hearrá celkkii Mosesii: “Gorgŋot mu lusa, don ieš ja Aron, Nadab ja Abihu ja vel čiežalogis Israela vuorrasiin, ja luoitádehket eatnamii ja rohkadallet go lehpet vel guhkkin. 2Dušše Moses beassá Hearrá lahka, earát eai oaččo lahkanit su. Allos álbmot eisege gorgŋo várrái.”

3

24,3
19,8+
Moses máhcai muitalit álbmogii maid Hearrá lei sárdnon ja mearridan. Álbmot vástidii ovtta jitnii: “Mii dahkat buot maid Hearrá lea sárdnon.” 4Moses čálii muitui buot maid Hearrá lei sárdnon. Árrat iđedis Moses huksii áltára vári vuollái ja ceggii dan lusa guoktenuppelohkái geađgebácci Israela guoktenuppelohkái čeardda mielde. 5Son vuolggahii nuorra israellaš olbmáid oaffaruššat boaldinoaffariid ja njuovvat vuovssáid searvevuođaoaffarin Hearrái. 6Moses válddii beali varas ja leikii lihtiide, ja nuppi beali son riškkuhii áltára ala. 724,7 lihtugirjji báhkkomat ja láhkanjuolggadusat mat ledje lihtu eavttut. ▶ lihttu.De son válddii lihtugirjji ja logai dan álbmogii, ja álbmot dajai: “Mii dahkat buot maid Hearrá lea sárdnon, ja mii jeagadit su.” 8
24,8
Hebr 9,18eč
Moses válddii vara ja riškkuhii dan álbmoga ala ja celkkii: “Dát lea dan lihtu varra maid Hearrá lea dahkan dinguin buot dáid gohččumiid vuođul.”

9

24,9
19,24
Moses ja Aron, Nadab ja Abihu ja čiežalogis Israela vuorrasiin gorgŋo várrái. 10
24,10
Esek 1,26
Sii oidne Israela Ipmila, ja dat man alde son čuoččui, lei dego safira, šearrát dego albmi ieš. 11Son ii geigen gieđa Israela oaivámuččaid vuostá. Sii ožžo geahčadit Ipmila, ja sii borre ja juhke.

Moses Sinaiváris

12Hearrá celkkii Mosesii: “Goarkŋo mu lusa várrái ja vuordde dáppe, de mun attán dutnje geađgetávvaliid maidda lean čállán lága ja báhkkomiid, vai sáhtát oahpahit daid álbmogii.” 13Moses vulggii bálvváinis Josuain goargŋut Ipmila várrái. 14Vuorrasiidda son dajai: “Vurdet dás, dassážii go moai bohte fas din lusa. Leabahan Aron ja Hur din luhtte. Jos soapmásis lea riidoášši, de mannos sudno lusa.”

15De Moses goarkŋui várrái, ja balva govččai vári. 16Hearrá hearvásvuohta orui Sinaivári alde, ja balva govččai dan guhtta beaivvi. Čihččet beaivvi Hearrá čuorvvui Mosesa balvva siste. 17Israellaččat oidne Hearrá hearvásvuođa várrečohka alde, ja dat lei dego duššadeaddji dolla. 18Moses manai balvva sisa ja goarkŋui várrečohkkii. Son lei doppe njealljelogi beaivvi ja njealljelogi ija.

25

Attáldagat Ipmila goahtái

251Hearrá celkkii Mosesii:

2

25,2
35,5eč
Gohčo israellaččaid čoaggit munnje attáldagaid. Váldet daid juohke olbmos gean váibmu vikkaha su addit. 3Dákkár attáldagaid dii galgabehtet váldit sis: Golli, silbba ja bronssa, 4ruksesalit, purpurrukses ja karmosinrukses ulluid, fiinna beallemasaid ja gáiccaguolggaid, 5ruoksadin báidnojuvvon vierccanáhkiid, delfiinnanáhkiid ja akasiamuora, 6oljju lámpái, hádjaávdnasiid vuoidanoljui ja njálggahájat suovvasiidda, 725,7 efodii bajimusbáhpa bivttas. raddeleahppái oassi báhpabiktasis, vrd. 28,15–30. biktasat.ja onyksgeđggiid ja eará divrras geđggiid efodii ja raddeleahppái.

8Sii galget dahkat munnje bassibáikki, de mun ásan sin gaskkas. 9

25,9
25,40
26,30
Apd 7,44
Hebr 8,5
Dahket bassibáikki ja buot dan biergasiid dárkilit dan málle mielde maid mun čájehan dutnje.

Lihtuárka

10

25,10
37,1eč
25,10 akasiamuoras akasiamuorra. bealgoalmmát állana sullii 125 sentte. beannot állana sullii 75 sentte.Duddjo akasiamuoras árkka mii lea bealgoalmmát állana guhku, beannot állana govddu ja beannot állana alu. 11Skoađas dan siskkobeali ja olggobeali čielga golliin ja duddjo dan birra golleravdda. 12Leike njeallje gollerieggá ja gidde daid árkka njealji juolgái, guokte rieggá dan goappáge beallái. 13Duddjo guoddinstákkuid akasiamuoras, skoađas daid golliin 14ja nahket daid daidda rieggáide mat leat árkka guovtte bealde, nu ahte árkka sáhttá guoddit stákkuiguin. 15Guoddinstákkut galget orrut árkka rieggáin, daid ii galgga eisege váldit eret. 16
25,16
16,34
40,20
5 Mos 10,1eč
Hebr 9,4
25,16 árkii lihtuárka. lihtumearkka dat guokte geađgetávvala mat ledje árkkas. Vrd. 32,15; 40,20.Bija árkii dan lihtumearkka maid mun dutnje attán.

17

25,17
26,34
37,6eč
3 Mos 16,14eč
25,17 soabahussaji Sátni laktojuvvo hebreagiel sátnái mii mearkkaša “soabahus”. Dat čujuha jogo lohkkái mii lei lihtuárkka alde basimus boaššus. Dasa riškkuhuvvui soabahusoaffara varra stuorra soabahusbeaivvi. Vrd. 3 Mos 16,2.13–15. lihtuárka, soabahusoaffar, varra.Duddjo soabahussaji čielga gollis, bealgoalmmát állana guhku ja beannot állana govddu. 18Duddjo guokte keruba derpojuvvon gollis ja bija daid soabahussaji gežiide, 19nuppi keruba soabahussaji nuppi geahčái ja nuppi kerubagis dan nuppi geahčái. Daga kerubaid oktan bihttán soabahussaji gežiiguin. 20Kerubaid soaját galget leat leabbut, nu ahte dat gokčet soabahussaji. Kerubat galget leat oktii čalmmiid ja daid muođut soabahussaji guvlui. 21Bija soabahussaji árkka badjelii, ja bija árkii lihtumearkka maid mun dutnje attán. 22
25,22
29,42
30,6
4 Mos 7,89
Das mun almmustuvan dutnje. Mun sártnun duinna soabahussaji badjelis, dan guovtti keruba gaskkas mat leat lihtumearkka árkka badjelis, ja mun almmuhan dutnje buot gohččumiiddán maid attán israellaččaide.

Oaffarláibebeavdi

23

25,23
37,10eč
25,23 guokte állana, ovtta állana, beannot állana sullii 1 mehter, 50 sentte ja 75 sentte.Duddjo akasiamuoras beavddi mii lea guokte állana guhku, ovtta állana govddu ja beannot állana alu. 24Skoađas dan čielga golliin ja duddjo dan birra golleravdda. 25Duddjo dan birra gieđa govdosaš listta ja listii gollegierddu. 26Duddjo njeallje gollerieggá ja gidde rieggáid beavddi njealji čihkii, guđege juolgái. 27Aiddo listta lahka galget leat rieggát guoddinstákkuid várás, vai beavddi sáhttá guoddit. 28Duddjo guoddinstákkuid akasiamuoras ja skoađas daid golliin. Beavddi galgá guoddit daiguin. 29Duddjo dasa maiddái fáhtaid ja gohpuid, mukkaid ja bolluid juhkamušoaffara várás. Duddjo daid čielga gollis. 30
25,30
40,23
3 Mos 24,5eč
25,30 oaffarláibbiid Ovdal lei “gehččojumi láibi”. ▶ oaidninláibi.Ane oaffarláibbiid álelassii beavddi alde mu muođuid ovddas.

Lámpájuolgi

31

25,31
37,17eč
Duddjo lámpájuolggi čielga gollis. Dan juolgi ja nađđa galget leat derpojuvvon gollis. Gohčo dearpat dasa lihtiid ja daidda urbeoivviid ja lieđđelasttaid, buot oktan bihttán. 32Lámpájuolggis galget surggiidit guhtta suorggi, golbma suorggi goappáge beallái. 33Vuosttaš suorggis galget leat golbma mandellieđi láhkásaš lihti oktan urbeoivviiguin ja lieđđelasttaiguin, ja seammá ládje maid nuppi suorggis. Dat galget leat nie guđege guđa suorggis mat surggiidit lámpájuolggis. 34Muhto ieš lámpájuolggi nađas galget leat njeallje mandellieđi láhkásaš lihti oktan urbeoivviiguin ja lieđđelasttaiguin, 35ja lámppá vuosttaš, nuppi ja goalmmát suorgebára vuolde, buot dan guđa suorggi vuolde mat surggiidit lámpájuolggis, galgá leat okta urbeoaivi oktan bihttán lámpájulggiin. 36Urbeoaivvit ja suorggit galget leat nađain oktan bihttán. Oppa lámpá galgá leat derpojuvvon oktan bihttán čielga gollis. 37
25,37
40,25
4 Mos 8,2
Ráhkat lámpájuolgái čieža lámppá ja bija daid nu ahte čuovga báitá njuolggá lámpájuolggi ovdii. 38Dan basttat ja vuolušlihtit galget leat čielga gollis. 3925,39 ovtta taleantta sullii 34,2 kilo.Geavat ovtta taleantta čielga golli lámpájuolgái ja buot dan biergasiid duddjomii. 40
25,40
25,9+
Ane fuola das ahte duddjot visot daid dan málle mielde mii dutnje čájehuvvui váris.