Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
1

Daniel ja su ustibat Nebukadnesara hoavas

11

1,1
2 Gon 24,1
1,1 goalmmát ráđđenjagi sullii 605 o.Kr.Juda gonagasa Jojakima goalmmát ráđđenjagi fallehii Babylonia gonagas Nebukadnesar Jerusalema ja birastahtii gávpoga. 2
1,2
2 Gon 20,17č
Jes 39,6č
1,2 Sineara eatnamii Babylonia. Gč. 1 Mos 10,10.Hearrá attii Jojakima, Juda gonagasa, su gihtii, ja maiddái muhtun bassi lihtiid Ipmila viesus. Nebukadnesar doalvvui lihtiid Sineara eatnamii ja bijai daid iežas ipmila dávvirgámmárii.

3

1,3
2 Gon 20,18
De gonagas gohčui bajimus hoavvaolbmás Ašpenasa válljet muhtun israellaččaid gonagaslaš sogas ja allanálat bearrašiin, 4čáppa nuorra olbmáid geain ii lean mihkkege liittuid ja geat ledje viisát, čeahpit ja oahppilat, nu ahte sii livčče dohkálaččat bálvalit gonagasa šloahtas, ja gohčui oahpahit sidjiide kaldealaččaid girjjálašvuođa ja giela. 5Gonagas mearridii ahte sii juohke beaivvi galge oažžut borramuša ja viinni su iežas beavddis. Sii galge oahpahuvvot golbma jagi ja das maŋŋil bálvalit gonagasa. 6
1,6
5,13
Sin searvvis ledje Daniel, Hananja, Mišael ja Asarja, buohkat Juda čearddas. 7
1,7
5,12
10,1
Bajimus hoavvaolmmái bijai sidjiide ođđa namaid: Danielii son bijai namman Beltešassar, Hananjai Šadrak, Mišaelii Mešak ja Asarjai Abed-Nego.

8Muhto Daniel mearridii ahte son ii daga iežas buhtismeahttumin gonagasa beavddi borramušain ja viinniin, ja son ánui bajimus hoavvaolbmás beassat vealtat dakkáris mii lea buhtismeahttun. 9

1,9
1 Mos 39,21
Ipmil lei dahkan bajimus hoavvaolbmá láđisin ja buorredáhtolažžan Danielii, 10muhto bajimus hoavvaolmmái dajai Danielii: “Mun balan ahte mu hearrá ja gonagas gii lea mearridan maid dii galgabehtet borrat ja juhkat, ii ane din seammá dearvvašin go daid eará nuorra olbmáid, ja dalle dii dagahehpet munnje heakkaheađi.” 11Dalle Daniel dajai bearráigeahččái gean bajimus hoavvaolmmái lei gohččon atnit fuola sus alddis, Hananjas, Mišaelis ja Asarjas: 12“Geahččal bálvaleddjiidat logi beaivvi ja atte midjiide dušše šattuid borrat ja čázi juhkat. 13Buohtastahte min dasto daiguin nuorra olbmáiguin geat leat borran gonagasa beavddi borramuša, ja daga midjiide dalle nugo anát buoremussan.” 14Bearráigeahčči mieđihii sin átnumuššii ja geahččalii sin logi beaivvi. 15Go dat logi beaivvi ledje vássán, de sii ledje čábbábut ja deahkkábut oaidnit go dat nuorra olbmát geat ledje ožžon borramuša gonagasa beavddis. 16Dalle bearráigeahčči divttii sin vealtat gonagasa borramušain ja viinnis ja attii sidjiide šattuid borrat.

17

1,17
5,12
Ipmil attii dan njealji nuorra olbmái jierpmi ja áddejumi ipmirdit buotlágán čállagiid ja viisodaga, ja Daniel máhtii čilget buot oainnáhusaid ja nieguid. 18Go dat áigi lei boahtán maid gonagas lei mearridan, de bajimus hoavvaolmmái doalvvui sin Nebukadnesara ovdii. 19Gonagas sártnui singuin, ja son gávnnahii ahte ii oktage nuorra olbmáin lean Daniela, Hananja, Mišaela ja Asarja veardásaš. Nu sii besse bálvalit gonagasa. 20Álo go gonagas jearai sis muhtun ášši mii gáibidii viisodaga ja ipmárdusa, de son gávnnahii ahte sii ledje logi geardde viisábut go buot iežas riikka einnosteaddjit ja mánideaddjit.

21

1,21
6,29
1,21 Kyros Persia gonagas. Gč. Jes 45,1.Daniel lei hoavas gonagas Kyrosa vuosttaš ráđđenjagi rádjái.

2

Nebukadnesara niehku stuorra govvabácci birra

21

2,1
1 Mos 41,1eč
Nuppi ráđđenjagistis gonagas Nebukadnesar niegadii nieguid mat ráfehuhtte su nu ahte son ii bállen oađđit. 2
2,2
Jes 47,12č
Gonagas gohčui rávkat lusas einnosteddjiid, mánideddjiid, noiddiid ja nástečilgejeddjiid, vai sii muitalivčče sutnje maid son lei niegadan. Sii bohte ja loaiddastedje gonagasa ovdii. 3Gonagas dajai sidjiide: “Mun lean niegadan niegu mii lea ráfehuhttán mu. Mun dáhtun diehtit maid mu niehku mearkkaša.” 4
2,4
3,9
5,10
6,722
2,4 arameagillii 2,4–7,28 lea čállojuvvon arameagillii.Nástečilgejeaddjit vástidedje gonagassii arameagillii: “Ellos gonagas agálaččat! Muital niegu bálvaleddjiidasat, de mii muitalit dutnje maid dat mearkkaša.” 5Gonagas dajai nástečilgejeddjiide: “Dát lea mu mearrádus: Jos dii ehpet muital munnje niegu ja dan čilgehusa, de dii čuohpaduvvobehtet bihttán ja din viesut dahkkojuvvojit čievračopman. 6Muhto jos dii muitalehpet munnje niegu ja dan čilgehusa, de dii oažžubehtet mus attáldagaid ja bálkkašumiid ja stuorra gudni. Muitalehket nappo munnje niegu ja dan čilgehusa.” 7Nástečilgejeaddjit dadje nuppádassii: “Gonagas muitalehkos bálvaleddjiidasas niegu, de mii muitalit dan čilgehusa.” 8Gonagas vástidii: “Mun dieđán bures ahte dii geahččalehpet oažžut áiggi, go dii dál ipmirdehpet ahte mu mearrádus lea nanus: 9Jos dii ehpet muital munnje niegu, de dis lea vuordimis oktat duopmu. Dii lehpet lihtodan muitalit munnje giellásiid, dassážii go áiggit nuppástuvvet. Muitalehket nappo munnje niegu, de mun dieđán ahte dii máhttibehtet muitalit maiddái dan čilgehusa!” 10Nástečilgejeaddjit vástidedje gonagassii: “Ii oktage olmmoš eatnama alde máhte muitalit gonagassii dan maid son dáhttu diehtit. Ii oktage gonagas, man stuoris ja veagalaš son leš leamaš, leat goassege gáibidan diekkára ovttage einnosteaddjis, mánideaddjis dahje nástečilgejeaddjis. 11Dat maid gonagas gáibida lea nu váttis ahte ii oktage sáhte dahkat dan, ii oktage earret ipmiliid, ja sii eai ása jámolaš olbmuid luhtte.” 12Dalle gonagas moaráhuvai sakka ja gohčui goddit buot Babylona viisáid.

13Go gohččun goddit viisáid lei addojuvvon, de ohce maiddái Daniela ja su ustibiid, vai besset goddit sin. 14Dalle Daniel sártnui viissis ja jierpmálaš sániid Arjokii, gonagasa heaggafávttaid oaivámužžii, gii lei vuolgán goddit Babylona viisáid. 15Son jearai Arjokis manne gonagas lei addán nu garra gohččuma, ja Arjok čilgii dan ášši Danielii. 16Dalle Daniel manai gonagasa lusa ja ánui su addit áiggi, de son čilgešii gonagasa niegu. 17Dasto Daniel manai vissosis ja muitalii ustibiiddásis Hananjai, Mišaelii ja Asarjai dan mii lei dáhpáhuvvan. 18Son ávžžuhii sin rohkadallat almmi Ipmila leat árbmugas ja almmustahttit čiegusvuođa, vai sii eai duššaše oktanaga Babylona eará viisáiguin. 19De čiegusvuohta almmuhuvvui Danielii oainnáhusas ihkku, ja Daniel máinnui almmi Ipmila. 20

2,20
1 Muit 29,11č
Job 12,13
Son celkkii:

Máidnojuvvon lehkos Ipmila namma

agálašvuođas agálašvuhtii,

dasgo viissisvuohta ja fápmu

gullá sutnje.

21

2,21
Sát 2,6
Dan 4,1417232532
5,21
Son diktá jagiid ja áiggiid

molsašuvvat,

bidjá gonagasaid eret válddis

ja bajida gonagasaid váldái.

Son addá viisáide viisodaga

ja jierpmálaččaide jierpmi.

22

2,22
Job 12,22
Sál 139,11č
1 Kor 2,10
Son almmustahttá

čiekŋalis ja čiegus áššiid,

son diehtá mii seavdnjadasas lea,

ja čuovga ássá su luhtte.

23Du, mu áhčiid Ipmil,

mun máinnun ja rámidan,

danne go don leat addán munnje

viisodaga ja fámu.

Dál don leat almmuhan munnje

dan maid mii rohkadalaimet.

Don leat almmuhan midjiide

dan maid gonagas dáhtui diehtit.

24De Daniel manai Arjoka lusa, gean gonagas lei gohččon goddit Babylona viisáid, ja dajai sutnje: “Ale gotte Babylona viisáid! Doalvvo mu gonagasa lusa, de mun čilgen su niegu.” 25Dalle Arjok doalvvui hoahpus Daniela gonagasa lusa ja dajai: “Mun lean gávdnan Judas eret dolvojuvvon olbmuid gaskkas olbmá gii máhttá čilget gonagassii su niegu.” 26Gonagas jearai Danielis, gean namma dál lei Beltešassar: “Máhtátgo don muitalit munnje mu niegu ja dan čilgehusa?” 27Daniel vástidii gonagassii: “Dan čiegusvuođa maid gonagas jearrá, eai máhte muitalit gonagassii viisát eaige mánideaddjit, eai einnosteaddjit eaige mearkačilgejeaddjit. 28Muhto almmis lea Ipmil guhte almmustahttá čiegusvuođaid, ja son lea almmuhan gonagas Nebukadnesarii mii dáhpáhuvvá boahttevaš beivviid. Dát lea du niehku ja dat oainnáhusat maid don oidnet oađđinsajistat:

29Go don, gonagas, veallájit oađđinsajistat, de du millii badjánedje jurdagat das mii dáhpáhuvvá boahtteáiggis. Son guhte almmustahttá čiegusvuođaid, muitalii dutnje dan mii dáhpáhuvvá. 30Dát čiegusvuohta ii leat almmuhuvvon munnje danin go livččen viisát go eará olbmot, muhto vai don, gonagas, dieđášit niegu čilgehusa ja ipmirdivččet iežat čiekŋaleamos jurdagiid.

31Gonagas, oainnáhusas don oidnet stuorra govvabácci. Bázzi lei allat ja dat báittii šearradit. Dat ceaggái aiddo du ovddas, ja dat lei hirpmus oaidnit. 32Bácci oaivi lei čielga gollis, raddi ja gieđat silbbas, čoavji ja alimat veaikkis, 33ruoiddat ruovddis ja juolggit muhtumassii ruovddis, muhtumassii láirris.

34Go don ledjet geahčadeamen dan, de luovvanii ja fierralii geađgi, muhto ii olbmogieđa fámus. Dat deaivvai bácci julggiide mat ledje ruovddis ja láirris, ja cuvkii daid. 35

2,35
Jes 17,13
Jer 13,24
Dalle buot moallanii, ruovdi, láiri, veaiki, silba ja golli. Dat bieđganedje dego sáđut gordneráidnenbáikkis geasset, biegga doalvvui daid eret, eaige dat lean gávdnamis gostege. Muhto geađgi mii lei deaivan bázzái, šattai stuorra várrin, ja dat devddii oppa eatnama. 36Dát lei niehku, ja dál mii muitalit gonagassii dan čilgehusa.

37

2,37
Esek 26,7
Dan 4,22
5,18
Dutnje, gonagas, gonagasaid gonagas, lea almmi Ipmil addán riikka ja válddi, fámu ja gudni. 38Du gihtii son lea maiddái addán buot heakkalaččaid: olbmuid, meahci elliid ja almmi lottiid, ja du son lea bidjan daid hearrán – don leat dat golleoaivi. 39Muhto du maŋŋil boahtá nubbi riika, heajut go du, ja de velá goalmmát riika mii lea veaikkis, ja dat ráđđe oppa eatnama. 40De boahtá njealját riika mii lea nanus dego ruovdi, ja nugo ruovdi molle ja cuvke buot, de dat riikage molle ja cuvke buot doid. 41Dat ahte don oidnet julggiid leat muhtumassii láirris, muhtumassii ruovddis, mearkkaša juohkásan riikka mas dušše oasis lea ruovddi nanusvuohta; donhan oidnet ahte ruovdái lei seaguhuvvon láiri.

42Dat ahte don oidnet juolgesuorpmaid leat muhtumassii ruovddis ja muhtumassii láirris, mearkkaša riikka mii lea muhtumassii nanus ja muhtumassii rašši. 43Dat ahte ruovdi maid don oidnet lei seaguhuvvon láirriin, mearkkaša ahte varračatnasat eai veaje doallat dan čoahkis, nugo ruovdige ii seahkán láirriin. 44

2,44
7,141827
1 Kor 15,24
Daid gonagasaid beivviid almmi Ipmil ásaha riikka mii ii dušša goassege ja man hearrávuohta ii addojuvvo mange eará álbmogii. Dat molle ja duššada buot doid riikkaid, muhto ieš dat bissu agálaččat. 45Donhan oidnet geađggi luovvaneamen bávttis, muhto ii olbmogieđa fámus, ja mollemin ruovddi, veaikki, láirri, silbba ja golli. Stuorra Ipmil lea almmuhan gonagassii dan mii fargga dáhpáhuvvá. Niehku lea duohta ja čilgehus luohtehahtti.”

46Dalle gonagas Nebukadnesar luoitádii eatnamii muođuidis ala Daniela ovdii ja gohčui oaffaruššat sutnje oaffara ja suovvasiid. 47

2,47
Sál 86,8
Gonagas dajai Danielii: “Duohta lea ahte din ipmil lea ipmiliid ipmil, gonagasaid hearrá ja čiegusvuođaid almmustahtti, donhan leat máhttán almmustahttit dán čiegusvuođa.” 48Dasto gonagas alidii Daniela alla árvui, attii sutnje ollu stuorra attáldagaid ja dagai su oppa Babylona provinssa stivrejeaddjin ja buot Babylona viisáid bajimuš jođiheaddjin. 49
2,49
3,1230
Go Daniel ánui, de gonagas bijai Šadraka, Mešaka ja Abed-Nego hálddašit Babylona provinssa. Daniel ieš lei gonagasa hoavas.

3

Daniela ustibat buolli uvnnas

313,1 guhttalogi állana, guhtta állana sullii 30 mehtera ja 3 mehtera Duraleahkái Máŋga Babylonia báikkis lei dát namma.Gonagas Nebukadnesar dagai gollegovvabácci mii lei guhttalogi állana alu ja guhtta állana govddu. Son ceggii dan Duraleahkái Babylona provinsii. 2Ja gonagas Nebukadnesar gohčui rávkat satráhpaid, stivrejeddjiid, eatnanhearráid, ráđđeaddiid, vearrovurkejeddjiid, goziheddjiid, duopmáriid ja buot eará provinssaid ráđđejeddjiid govvabácci vihahanávvudeapmái. 3Dalle čoagganedje satráhpat, stivrejeaddjit, eatnanhearrát, ráđđeaddit, vearrovurkejeaddjit, duopmárat, goziheaddjit ja buot eará provinssaid ráđđejeaddjit govvabácci vihahanávvudeapmái, ja sii čuoččastedje govvabácci ovdii. 4Gulaheaddji gulahii alla jienain: “Gullet, buot álbmogat, čearddat ja gielat! 5Dalán go dii gullabehtet dorvve, njurgganasa, sitára, hárppa, suotnačuojanasa, seahkkabosanasa ja eará čuojanasaid jiena, de galgabehtet čippostit ja rohkadallat dán gollegovvabácci maid gonagas Nebukadnesar lea ceggen. 6Dat gii ii čippos iige rohkadala, bálkestuvvo dallánaga buolli uvdnii.” 7Dalán go gullui dorvve, njurgganasa, sitára, hárppa, suotnačuojanasa ja eará čuojanasaid jietna, de čippostedje buot álbmogiid, čearddaid ja gielaid olbmot ja rohkadalle gollegovvabácci maid gonagas Nebukadnesar lei ceggen.

8Dalle bohte muhtun nástečilgejeaddjit ja guoddaledje juvddálaččaid. 9

3,9
2,4+
Sii dadje gonagas Nebukadnesarii: “Ellos gonagas agálaččat! 10
3,10
6,13
Almma don, gonagas, leat gohččon juohkehačča gii gullá dorvve, njurgganasa, sitára, hárppa, suotnačuojanasa, seahkkabosanasa ja eará čuojanasaid jiena, čippostit ja rohkadallat gollegovvabácci, 11ja ahte dat gii ii čippos iige rohkadala, galgá bálkestuvvot buolli uvdnii? 12
3,12
2,49
Muhtun juvddálaš olbmát, Šadrak, Mešak ja Abed-Nego, geaid don leat bidjan hálddašit Babylona provinssa, eai beroš du gohččumis, gonagas, eai bálval du ipmiliid eaige rohkadala gollegovvabácci maid don leat ceggen.” 13Dalle Nebukadnesar moaráhuvai ja gohčui viežžat Šadraka, Mešaka ja Abed-Nego. Go olbmát ledje buktojuvvon gonagasa ovdii, 14de Nebukadnesar jearai sis: “Šadrak, Mešak ja Abed-Nego, leago duohta ahte dii ehpet bálval mu ipmiliid ehpetge rohkadala gollegovvabácci maid lean ceggen? 15Jos dii dál go gullabehtet dorvve, njurgganasa, sitára, hárppa, suotnačuojanasa, seahkkabosanasa ja eará čuojanasaid jiena, dallánaga čippostehpet ja rohkadallabehtet bácci maid mun lean ráhkadan, de buorre! Muhto jos dii ehpet rohkadala dan, de dii bálkestuvvobehtet dallánaga buolli uvdnii. Leago dalle oktage ipmil gii máhttá beastit din mu gieđas?” 16Šadrak, Mešak ja Abed-Nego dadje gonagas Nebukadnesarii: “Dán áššis mii eat dárbbaš vástidit dutnje maidege. 17
3,17
Jes 43,2
Ipmil gean mii bálvalit, lea fámolaš gádjut min buolli uvnnas ja maiddái du gieđas, gonagas. 18
3,18
2 Mos 20,3eč
23,24
34,14
Muhto jos nu ii geavaše, de oaččut diehtit, gonagas, ahte mii eat bálval du ipmiliid eatge rohkadala gollegovvabácci maid leat ceggen.” 19Dalle Nebukadnesar moaráhuvai Šadrakii, Mešakii ja Abed-Negoi nu sakka ahte su ámadadju botnjasii. Son gohčui báhkadit uvnna čieža geardái báhkkaseabbon go dábálaččat, 20ja son gohčui muhtun gievrras soahteolbmáidis čatnat Šadraka, Mešaka ja Abed-Nego ja bálkestit sin buolli uvdnii. 21Nu dát olbmát čadnojuvvojedje ja bálkestuvvojedje buolli uvdnii oalgebivttas, buvssat ja eará biktasat gárvun ja gahpir oaivvis. 22Go gonagas lei gohččon báhkadit uvnna nu sakka, de njuorššut godde daid olbmáid geat ledje doalvumin Šadraka, Mešaka ja Abed-Nego uvnna lusa. 23Ja dat golmmas, Šadrak, Mešak ja Abed-Nego, gahčče čatnagasas buolli uvdnii.

24Fáhkkestaga gonagas Nebukadnesar čuožžilii ja jearai suorganemiin ráđđeaddiinis: “Almma mii bálkesteimmet golbma olbmá čatnagasas dollii?” “Vissásit, gonagas!” sii vástidedje. 25Son dajai: “Muhto dál mun oainnán njeallje olbmá váccašeamen dolas čatnasiid haga, eaige sii leat buollán. Ja njealjáda hápmi lea ipmilbártni láhkásaš.” 26

3,26
5,1821
Dalle Nebukadnesar manai buolli uvnna njálbmái ja dajai: “Šadrak, Mešak ja Abed-Nego, alimus Ipmila bálvaleaddjit, bohtet olggos!” Ja Šadrak, Mešak ja Abed-Nego bohte olggos dola gasku. 27Satráhpat, stivrejeaddjit, eatnanhearrát ja gonagasa ráđđeaddit čoagganedje geahččat olbmáid, ja sii áice ahte dolla ii lean boaldán sin: Sin vuovttat eai lean guorban, sin oalgebiktasat eai lean billašuvvan iige sis dovdon oppa civnnahádjage. 28
3,28
6,23
Dalle Nebukadnesar sártnui: “Máidnojuvvon lehkos Šadraka, Mešaka ja Abed-Nego Ipmil, gii vuolggahii eŋgelis ja gájui bálvaleddjiidis! Sii luhtte sutnje eaige beroštan gonagasa gohččumis, muhto válljejedje milloseappot heakkavára go bálvalit dahje rohkadallat eará go iežaset Ipmila. 29
3,29
Esra 6,11
Danne mun gohčun ná: Jos muhtun, gullos man álbmogii, čerdii dahje gillii ihkinassii, bilkida Šadraka, Mešaka ja Abed-Nego Ipmila, de son čuohpaduvvo bihttán ja su viessu dahkkojuvvo čievračopman. Dasgo ii leat oktage eará ipmil gii máhttá nu beastit.” 30
3,30
2,49
Ja gonagas attii Šadrakii, Mešakii ja Abed-Negoi alla virggi Babylona provinssas.