71Bajimusbáhppa jearai: “Leago dát duohta?” 2
Stefanus vástidii:
“Vieljat ja áhčit, gullet mu! Hearvásvuođa Ipmil almmustuvai min áhččái Abrahamii dalle go son orui Mesopotamias iige lean vuos ássan Harranii. 3
Ipmil celkkii sutnje: Vuolgge eatnamisttát ja sogat luhtte ja mana eatnamii maid mun dutnje čájehan. 4Dalle son vulggii kaldealaččaid eatnamis ja ásai Harranii. Go su áhčči lei jápmán, de Ipmil sirddii su doppe dán eatnamii gos dii dál ássabehtet. 5
15,2
Ipmil ii addán sutnje das maidege oapmin, ii velá juolgesaji viidduge, muhto lohpidii addit dan sutnje ja su nállái su maŋŋil, vaikko Abrahamis eai lean mánát. 6
Ipmil celkkii: Du nálli šaddá ássat vierisin amas eatnamis, ja doppe sii dahkkojuvvojit šlávvan ja sordojuvvojit njeallječuođi jagi. 7
Muhto dan álbmoga man šlávvan sii šaddet, mun dubmen – celkkii Ipmil – ja dasto sii vulget doppe ja bálvalit mu dán báikkis. 8
7,8 lihtu … birračuohpahus Birračuohpahus lei oskkoldatlaš dahku ja mearka das ahte olmmoš gulai lihttui maid Ipmil lei dahkan Abrahamiin ja su náliin.Ipmil dagai Abrahamiin lihtu man mearkan lea birračuohpahus. Abrahamii riegádii Isak, ja Abraham birračuohpai su gávccát beaivvi. Isakii riegádii Jakob, ja Jakobii riegádedje dat guoktenuppelohkái máttaráhči.
9
Máttaráhčit gáđaštedje Josefa ja vuvde su Egyptii. Muhto Ipmil lei suinna 10
ja besttii su buot váttisvuođain. Ipmil attii sutnje viissisvuođa ja divttii farao, Egypta gonagasa, liikot sutnje ja bidjat su hálddašit oppa Egypta eatnama ja iežas viesu. 11
De šattai oppa Egyptii ja Kanaanii nealgi, stuorra vártnuhisvuohta, eaige min áhčit fidnen gostege biepmu. 12
Muhto go Jakob gulai ahte Egyptas lei gordni, de son vuolggahii min áhčiid dohko vuosttaš geardde. 13
Muhto nuppi geardde go sii bohte, de Josef dovddahii iežas vieljaidasas, ja farao oaččui diehtit Josefa soga. 14Dalle Josef vuolggahii rávkat lusas áhčis Jakoba ja oppa soga, oktiibuot čiežalogivihtta olbmo. 15
49,33
De Jakob manai Egyptii, ja dohko son jámii, son ja min máttaráhčit. 16
Sii dolvojuvvojedje Sikemii ja hávdáduvvojedje dan hávdái maid Abraham lei oastán silbbain Hamora bártniin Sikemis.
17Dađe mielde go lahkanii dat áigi go Ipmila lohpádus Abrahamii galggai ollašuvvat, de álbmot lassánii ja stuorui Egyptas 18
dassá go Egyptii čuožžilii nubbi gonagas gii ii diehtán Josefis maidege. 19
Son gávvilušai min álbmoga vuostá, sorddii min áhčiid ja bággii sin hilgut njuoratmánáideaset amaset dat eallit. 20
Dan áigge riegádii Moses, ja son lei hui čáppa mánná. Golbma mánu son bibmojuvvui ruovttus, 21
ja de son biddjojuvvui olggos. Muhto farao nieida gávnnai su ja válddii su iežas bárdnin. 22Mosesii oahpahuvvui buot egyptalaš viisodat, ja son lei fámolaš sihke sániin ja daguin.
23
Go Moses lei šaddan njealljelogi jagi boarisin, de son hálidii oahppaladdat israellaččaid, vieljaidis. 24Go son oinnii mo muhtun sis illastuvvui, de son manai veahkehit su, mávssahii illastuvvon olbmá beales ja gottii egyptalačča. 25Son navddii iežas vieljaid áddet ahte Ipmil lei válljen su sin beastin, muhto sii eai ádden. 26
Maŋit beaivvi son bođii sin lusa go guovttis sis leigga doarrumin, ja son geahččalii soabahit ja dajai: ‘Olbmát, doaihan leahppi vieljažat! Manne dahkabeahtti vearrut goabbat guoibmáseatte?’ 27Muhto dat gii lei dahkan vearrut nubbái, hoigadii Mosesa eret ja dajai: ‘Gii du lea bidjan min oaivámužžan ja duopmárin? 28Áiggutgo don goddit muge, nugo ikte goddet egyptalačča?’ 29
Go Moses dan gulai, de son báhtarii. Son orui dasto vierisin Midjanis, ja sutnje riegádedje guokte bártni. 30
Go njealljelogi jagi ledje vássán, de eŋgel almmustuvai sutnje Sinaivári meahcis buolli bastilislánjá dollanjuokčamis. 31
Moses ovddošii dan oainnáhusa, ja go son manai lagabuidda geahččat, de son gulai Hearrá jiena: 32Mun lean du áhčiid Ipmil, Abrahama, Isaka ja Jakoba Ipmil. Moses doarggistišgođii iige duostan geahččat. 33Muhto Hearrá celkkii sutnje: Nuola gápmagiiddát juolggis, danin go báiki gos don čuoččut, lea bassi eanan. 34Mun lean oaidnán mo mu álbmot sordojuvvo Egyptas ja lean gullan go sii šuhkket. Dál mun lean njiedjan vulos beastit iežan álbmoga. Boađe, mun vuolggahan du Egyptii.
35
3,2
Dán Mosesa israellaččat ledje biehttalan go dadje: Gii du lea bidjan oaivámužžan ja duopmárin? Muhto Ipmil vuolggahii aiddo su oaivámužžan ja lonisteaddjin dan eŋgela bokte gii almmustuvai sutnje bastilislánjás. 36
14,21
Aiddo son doalvvui sin eret ja dagai oavdduid ja mearkkaid Egypta eatnamis, Ruksesmearas ja meahcis njealljelogi jagi. 37
Apd 3,22
Moses lei dat gii celkkii israellaččaide: Ipmil čuoččáldahttá din vieljaid gaskkas didjiide mu lágán profehta. 38
20,1
Gal 3,19
Son lea dat gii searvegottis, meahcis, almmuhii min áhčiide maid eŋgel lei sárdnon sutnje Sinaiváris. Son válddii vuostá ealli sániid vai beassá addit daid midjiide. 39
Muhto min áhčit eai dáhtton jeagadit su, muhto hoigadedje su eret ja jorgaledje váimmusteaset ruoktot Egyptii. 40
Sii dadje Aronii: Ráhkat midjiide ipmiliid mat láidejit min. Dasgo mii eat dieđe mii lea dáhpáhuvvan Mosesii, dan olbmái gii buvttii min Egyptas. 41
Daid áiggiid sii ráhkadedje gálbbi, oaffarušše dasa oaffariid ja illudedje gieđaideaset duoji dihte. 42
7,42 almmi násttiid ▶ almmi veahka.Muhto Ipmil jorgalii sidjiide sealggi ja hilggui sin, divttii sin bálvalit almmi násttiid, nugo lea čállojuvvon profehtaid girjái: Dii ehpet oaffaruššan munnje njuovvanoaffariid ehpetge eará oaffariid meahcis dan njealljelot jagi áigge. 437,43 Molok kanaanlaš ipmil. ▶ Molok. Raifan soaitá leat assyrialaš-babylonialaš ipmilnamma mii lea boastut lohkkojuvvon. Muhtun giehtačállosiin lea “Romfa”, babylonialaš ipmilnamma.Dii guttiidet Moloka goađi ja Raifan-ipmila nástti, govaid maid leiddet duddjon vai beassabehtet daid rohkadallat. Dan dihte mun sirddán din eret, don beallái Babylona.
44
27,21
Hebr 8,5
7,44 duođaštusa goahti ▶ Septuaginta atná dán namahusa almmustusgoađi birra. Vrd. 2 Mos 33,7eč. “Duođaštus” lea Ipmila lága namma. ▶ almmustusgoahti.Min áhčiin lei meahcis duođaštusa goahti mii lei ráhkaduvvon nugo Moses lei gohččon, dan ovdagova mielde maid son lei oaidnán. 45
Min áhčit ožžo dan árbin, ja sii bukte dan mielddiset dalle go Josua jođihii sin ja válde alcceseaset dan eatnama dain álbmogiin geaid Ipmil ájii eret min áhčiid ovddas. Nu lei gitta Davida áiggi rádjái. 46
Sál 132,5
7,46 Jakoba Ipmilii Muhtun giehtačállosiin lea “Jakoba vissui”.David oaččui árpmu Ipmilis, ja David ánuhii gávdnat ássansaji Jakoba Ipmilii. 47
Muhto Salomo huksii Ipmilii viesu. 48Alimus ii dattetge ása viesuin maid olbmuid gieđat leat huksen. Nugo profehta cealká:
49
Albmi lea mu truvdnu
ja eanan mu julggiid vuoluš.
Makkár viesu dii huksešeiddet munnje, cealká Hearrá,
ja gos lea mu vuoiŋŋastanbáiki?
50Iigo mu giehta leat sivdnidan buot dán?
51
Jes 63,10
Jer 6,10
9,26
Dii gážžáris olbmot, birračuhppojuvvon muhto báhkinat váimmusteattet ja beljiineattet! Álelassii dii vuostálastibehtet Bassi Vuoiŋŋa, nugo din áhčit, nu diige! 52
Matt 5,12
23,30eč
Apd 5,41
Jak 5,10
7,52 Vanhurskása Messias, Kristus. Vrd. 3,14; 22,14.Leago oktage profehta gean din áhčit eai livčče doarrádallan? Sii godde daid geat einnostedje Vanhurskása boahtima. Ja dál dii lehpet beahttán ja goddán su! 53
Hebr 2,2
7,53 eŋgelat Gč. v. 38.Didjiide eŋgelat bukte lága, muhto dii ehpet leat dan doallan.”
Stefanus geađgáduvvo
54
Go ráđi lahtut dán gulle, de sii moaráskedje nu sakka ahte gáske sutnje bániid. 55
Muhto Stefanusa dievva lei Bassi Vuoigŋa go son geahčai almmi guvlui ja oinnii Ipmila hearvásvuođa ja Jesusa gii lei čuožžumin Ipmila olgeš bealde. 56
7,56 Olbmobárdni lea namahus maid Jesus dávjjimusat atná iežas birra. Vrd. Dan 7,13č. ▶ Olbmobárdni.Son dajai: “Mun oainnán almmiid rabasin ja Olbmobártni čuožžumin Ipmila olgeš bealde.” 57Dalle sii buohkat čuorvugohte alla jienain, notke beljiid ja ovttas fallehedje su. 58
5 Mos 17,2–7
Apd 22,20
Sii ádje su olggos gávpogis vai besset geađgádit su, ja duođašteaddjit guđđe oalgebiktasiiddiset Saula, nuorra olbmá, julggiid gurrii. 59
Luk 23,46
Go sii ledje geađgádeamen Stefanusa, de son rohkadalai ja dajai: “Hearrá Jesus, váldde vuostá mu vuoiŋŋa.” 60
De son luoitádii čippiidis ala ja čuorvvui alla jienain: “Hearrá, ale logahala sidjiide dán suttu!” Go son lei dan dadjan, de son jámii.
81
Maiddái Saul mieđai dasa ahte Stefanus goddojuvvui.
Saul doarrádallá searvegotti
Dan beaivvi álggii garra doarrádallan Jerusalema searvegotti vuostá, ja buohkat earret apostaliid bieđganadde miehtá oppa Judea ja Samaria. 2Muhtun ipmilbalolaš olbmát hávdádedje Stefanusa ja dolle stuorra morašdoaluid su muitun. 3
26,9eč
Muhto Saul gaikkodii searvegotti. Son manai viesus vissui, gesii olggos olbmáid ja nissoniid ja bijai sin giddagassii.
Filip Samarias
4
Dat geat ledje bieđganaddan, vádjoledje báikkis báikái ja sárdnidedje evangeliuma. 5
Filip bođii Samaria oaivegávpogii ja sárdnidii doppe Kristusa. 6Go Samaria olbmot gulle maid Filip sártnui, ja oidne mearkkaid maid son dagai, de sii buohkat bohte guldalit su. 7
16,17
Eatnagiin vulge buhtismeahttun vuoiŋŋat garra huikasiin, ja máŋggat lápmásat ja skierpmát buorránedje. 8Dan gávpogii šattai stuorra illu.
9Gávpogis lei olmmái gean namma lei Simon. Son lei noaidegoansttaiguin imaštahttán Samaria olbmuid. Son anii iežas stuorisin. 10Buohkat, sihke smávvát ja stuorrát, hálle su birra ja dadje: “Son lea Stuorra fápmu, Ipmila fápmu.” 11Son geasuhii olbmuid, danne go son lei juo guhká hirpmástuhttán sin noaidegoansttaidisguin. 12Muhto go olbmot jáhkkigohte Filipii gii sárdnidii Ipmila riikka evangeliuma ja Jesus Kristusa nama, de sii gásttašuvvojedje, sihke olbmát ja nissonat. 13Simon iešge oskkui. Son gásttašuvvui iige gáidan Filipa luhtte. Go son oinnii daid stuorra mearkkaid ja veagalaš daguid maid Filip dagai, de son ovddošii sakka.
Peter ja Johannes Samarias
14Go apostalat geat ledje Jerusalemis, gulle ahte Samaria lei váldán vuostá Ipmila sáni, de sii vuolggahedje sin lusa Petera ja Johannesa. 15Go soai olliiga dohko, de soai rohkadalaiga Samaria oskkolaččaid ovddas, vai sii ožžot Bassi Vuoiŋŋa. 16Dasgo Vuoigŋa ii lean velá boahtán guhtiige sis; sii ledje dušše gásttašuvvon Hearrá Jesusa nammii. 17
Peter ja Johannes bijaiga gieđaid sin ala, ja sii ožžo Bassi Vuoiŋŋa.
18Go Simon oinnii ahte dat geaid ala apostalat bijaiga gieđaid, ožžo Vuoiŋŋa, de son fálai sudnuide ruđa 19ja dajai: “Addi munnjege dan fámu, nu ahte dat gean ala mun bijan gieđaid, oažžu Bassi Vuoiŋŋa.” 20
Muhto Peter dajai sutnje: “Duššoset du ruđat oktan duinna go gáttát ahte Ipmila attáldat lea oastimis ruđain. 21
Dus ii leat dása oassi iige vuorbi, danin go du váibmu ii leat vuoiggalaš Ipmila ovddas. 22Jorgal dán bahávuođastat ja rohkadala Hearrá! Son sáhttá addit du váimmu jurdaga ándagassii. 23
Mun oainnán ahte du dievva lea bahčavuođa sáhppi, ja vearrivuohta doallá du čatnagasas.” 24Dalle Simon dajai: “Rohkadalli Hearrá mu ovddas, vai ii mihkkege das maid leahppi dadjan, deaividivčče mu.”
25Go apostalat leigga duođaštan ja sárdnon Hearrá sáni, de soai vulggiiga fas Jerusalemii. Mátkkis dohko soai sárdnideigga evangeliuma máŋgga gilis Samarias.
Filip ja etiopialaš hoavvaolmmái
268,26 sáhtášii jorgalit gaskabeaivve áigge ja dan dihte geaidnu lei ávdin.Hearrá eŋgel sártnui Filipii: “Vuolgge lulás guvlui ja mana dan geidnui mii doalvu Jerusalemis Gazai ja lea ávdin.” 278,27 kandake sáhttá maid leat árvonamma, seammá láhkái go “farao”.Filip vulggii dohko. Aiddo dalle dan geainnu bođii etiopialaš hoavvaolmmái, fámolaš eunuhkka gii geahčai bearrái kandake, Etiopia dronnega, dávvirgámmára. Son lei mannan Jerusalemii rohkadallat, 28ja lei dál máhccamin ruoktot. Son čohkkái vovnnainis ja logai profehta Jesaja girjji. 29Vuoigŋa celkkii Filipii: “Mana lagabui ja biso vovnnaid guoras.” 30Filip viegai vovnnaid lusa, ja go son gulai olbmá lohkamin profehta Jesaja, de son jearai: “Áddetgo don dan maid logat?” 31Olmmái vástidii: “Mo mun sáhtášin áddet, go ii oktage čilge munnje?” Son siđai Filipa gorgŋet vovnnaide ja čohkánit iežas báldii. 32
Dát lei dat čálabáiki maid son lei lohkamin:
Nugo sávza mii dolvojuvvo njuovvamii,
nugo láppis mii orru jaska beaskideaddji ovddas,
ii songe rabastan njálmmi.
33Go son vuoliduvvui,
de su duopmu váldojuvvui eret.
Gii máhttá lohkat su náli?
Dasgo su eallin váldojuvvo eret eatnama alde.
34Hoavvaolmmái dajai Filipii: “Muital, gean profehta dás oaivvilda, iežas vai muhtun eará?” 35Dalle Filip sárdnugođii, álggii dán čálabáikkis ja gulahii sutnje Jesusa evangeliuma. 36
Go soai leigga mátkkošteamen, de soai bođiiga báikái gos lei čáhci. Dalle hoavvaolmmái dajai: “Dás lea čáhci. Mii hehtte mu gásttašuvvomis?” 378,37 Dát vearsa váilu boarráseamos giehtačállosiin.Filip dajai sutnje: “Jos don oskkut oppa váimmus, de dat lea vejolaš.” Hoavvaolmmái dajai: “Mun oskkun ahte Jesus Kristus lea Ipmila Bárdni.” 38Son gohčui bissehit vovnnaid, ja soai guktot, Filip ja hoavvaolmmái, njiejaiga čáhcái, ja Filip gásttašii su.
39Go soai leigga gorgŋen eret čázis, de Hearrá Vuoigŋa rohttii Filipa eret. Hoavvaolmmái ii šat oaidnán su, muhto son jotkkii mátkkis ilus. 40
8,40 Kaisarea deaŧalaš hápmangávpot Gaskameara rittus, romalaš eatnanhearrá gávpot Judeas.Filip iđii dasto Ašdodii, vádjolii gávpogis gávpogii ja sárdnidii evangeliuma dassážii go bođii Kaisareai.
Saul Damaskusa geainnus
91
22,4eč
26,9eč
Gal 1,13
Saul dárai ain vašis ja dáhtui goddit Hearrá máhttájeddjiid. Son manai bajimusbáhpa lusa 29,2 geainnu Sátni adnojuvvo dávjá dán girjjis namahussan kristtalaččaide ja kristtalaš oskui: 19,9.23; 22,4; 24,14.22; vrd. 18,25č.ja ánui sus reivviid Damaskusa synagogaide, vai beasašii váldit gitta dan Geainnu vádjoleddjiid, sihke olbmáid ja nissoniid, ja buktit sin čatnagasas Jerusalemii.
3Go Saul lei mátkkis ja lahkanišgođii Damaskusii, de fáhkkestaga almmis šleađggehii čuovga su birra. 49,4 Dán vearssas ja vearssas 17 Saul gohčoduvvo hebreagiel nammahámiin.Son gahčai eatnamii ja gulai jiena cealkimin: “Saul, Saul, manne doarrádalat mu?” 5
Son jearai: “Hearrá, gii don leat?” Jietna vástidii: “Mun lean Jesus gean don doarrádalat. 6Čuožžil ja mana gávpogii. Doppe don beasat gullat maid galggat dahkat.” 7
Saula mátkeguoimmit čužžo jávohaga. Sii gulle gal jiena, muhto eai oaidnán ovttage. 8Saul lihkai eatnamis, muhto go son rabastii čalmmiid, de son ii oaidnán maidege. Earát láidejedje su gieđas Damaskusii. 9Golmma beaivái son ii oaidnán, ii borran iige juhkan.
10Damaskusis lei máhttájeaddji gean namma lei Ananias. Hearrá celkkii sutnje oainnáhusas: “Ananias!” Son vástidii: “Dás mun lean, Hearrá.” 11
9,11 Tarsos Romalaš provinssa oaivegávpot jagis 66 o.Kr. rájes ja deaŧalaš gávpe- ja kulturguovddáš. Paulusa áiggi gávpogis lei stuorra juvddálaš koloniija. ▶ Tarsos.Hearrá celkkii: “Mana dan geidnui mii gohčoduvvo Njulgesgeaidnun ja jeara Judasa viesus Saula, Tarsosa olbmo. Son lea rohkadallamin, 12
6,5
7,32
8,23
Luk 4,40
13,13
Apd 28,8
ja oainnáhusas son lea oaidnán ahte Ananias-nammasaš olmmái boahtá sisa ja bidjá gieđaid su ala, vai son oažžu fas oainnu.” 139,13 bassi olbmuide namahus sidjiide geat oskot. ▶ bassi.Ananias vástidii: “Hearrá, mun lean olusiin gullan man ollu baháid dát olmmái lea dahkan du bassi olbmuide Jerusalemis. 14
1 Kor 1,2
2 Tim 2,22
Ja son lea ožžon bajimusbáhpain fápmudusa váldit gitta dáppege buohkaid geat čurvot du nama.” 15
Gal 1,15č
Muhto Hearrá celkkii sutnje: “Mana, mun lean válljen su iežan gaskaoapmin, dovddastit mu nama máilmmi álbmogiid ja gonagasaid ja maiddái Israela álbmoga ovddas. 16
Mun áiggun čájehit sutnje man ollu son šaddá gillát mu nama dihte.”
17Ananias vulggii. Son manai vissui, bijai gieđaid Saula ala ja dajai: “Saul, vieljažan! Hearrá lea vuolggahan mu, Jesus guhte almmustuvai dutnje go don ledjet boahtimin deike. Son vuolggahii mu, vai don oaččut fas oainnu ja Bassi Vuoigŋa deavdá du.” 18Dan seammás loggásedje Saula čalmmiin dego čuopmasat, ja son oaččui fas oainnu. Son lihkai čuoččat, ja son gásttašuvvui. 19Go son lei boradan, de son áhpásmuvai.
Saul orui muhtun áiggi Damaskusis máhttájeddjiid luhtte. 20
Rom 1,3č9
Dallánaga son sárdnidišgođii synagogain ahte Jesus lea Ipmila Bárdni. 21Buohkat geat gulle su, ovddošedje ja dadje: “Iigo son leat dat olmmái gii Jerusalemis dáhtui duššadit sin geat čurvot dan nama? Iigo son boahtán deike váldit sin gitta ja doalvut sin bajimusbáhpaid gihtii?” 22
5,42
17,3
18,528
Muhto Saul nanosmuvai ain eambbo, ja son jávohuhtii Damaskusa juvddálaččaid go čájehii sidjiide ahte Jesus lea Messias.
23Muhtun áiggi geažes juvddálaččat lihtodedje goddit Saula. 24
Muhto Saul oaččui diehtit sin áigumušaid. Sii fáktejedje gávpotpoarttaid ija beaivvi, vai besset goddit su, 25muhto muhtun ija máhttájeaddjit veahkehedje su báhtarit ja luite su gore siste gávpotmuvrras vuolás.
Saul Jerusalemis
26
Go Saul lei boahtán Jerusalemii, de son geahččalii searvat máhttájeddjiide, muhto buohkat balle sus eaige jáhkkán ahte son lei máhttájeaddji. 27
Dalle Barnabas doalvvui su apostaliid lusa. Son muitalii sidjiide mo Saul lei mátkkis oaidnán Hearrá, mo Hearrá lei sárdnon sutnje ja mo son Damaskusis lei sárdnidan roahkkadit Jesusa nammii. 28Das maŋŋil Saul elii ja vádjolii sin gaskkas Jerusalemis. Son sárdnidii roahkkadit Hearrá nammii. 29
Son sártnui maid greikkagielat juvddálaččaide ja nákkáhalai singuin, muhto sii geahččaledje goddit su. 30
Go vieljat dan gulle, de sii dolvo Saula Kaisareai ja vuolggahedje su doppe Tarsosii.
31
Girkus lei dál ráfi miehtá Judea, Galilea ja Samaria. Dat elii ja nanusmuvai Hearrá balus, ja Bassi Vuoigŋa arvvosmahtii dan, nu ahte dat ain stuorui.
Peter Lyddas ja Joppes
32Peter vádjolii báikkis báikái ja bođii maiddái daid bassi olbmuid lusa geat ásse Lyddas. 33Doppe son deaivvai Aineas-nammasaš olbmá gii lei gáldnan ja veallán seaŋggabuorrin gávcci jagi. 34
Peter dajai sutnje: “Aineas, Jesus Kristus dearvvašmahttá du! Čuožžil ja rája seaŋggat.” Olmmái čuožžilii dallánaga. 35Buohkat geat ásse Lyddas ja Sarona duolbadasas, oidne su, ja sii jorgaledje ja osko Hearrái.
369,36 Dorkas mearkkaša “gasella”.Joppes lei máhttájeddjiid searvvis nisson gean namma lei Tabita; namma lea greikkagillii Dorkas. Son dagai ollu buriid ja attii gefiide valjis attáldagaid. 37Muhto daid áiggiid son buohccái ja jámii, ja sii basse su ja dolvo su loktalatnjii. 38Lydda lea Joppe lahka, ja go máhttájeaddjit gulle ahte Peter lei doppe, de sii vuolggahedje guokte olbmá rávkat su boahtit dallánaga sin lusa.
39Peter vulggii dalán sudno mielde. Go son joavddai dohko, de sii dolvo su loktalatnjii gos leaskanissonat čoahkkanedje su birra ja čieru čájáhalle sutnje báiddiid ja eará gárvvuid maid Dorkas lei gorron go ain lei singuin. 40
Peter sevii buohkaid olggos, čippostii ja rohkadalai. De son jorggihii jábmi beallái ja dajai: “Tabita, lihka bajás!” Nisson rabastii čalmmiid, ja go son oinnii Petera, de son čohkkedii. 41
9,41 bassi olbmuid >9,13.Peter geigii sutnje gieđa ja veahkehii su čuoččat. De son rávkkai sisa leaskkaid ja buot bassi olbmuid, ja sii besse oaidnit ahte Tabita lei eallimin. 42Dát dáhpáhus bekkii miehtá Joppe, ja olusat osko Hearrái. 43
9,43 náhkkebárkejeaddji ▶ sisti ja náhkki.Peter orui Joppes vel eatnat beivviid ja ásai muhtun Simon-nammasaš náhkkebárkejeaddji geahčen.