Paulus ja Silas Tessalonikas
171
17,1 Tessalonika romalaš provinssa Makedonia oaivegávpot ja hápmangávpot, su. 13 miila Filippi oarjjabealde.Go soai leigga vádjolan Amfipolisa ja Apollonia čađa, de soai bođiiga Tessalonikai. Juvddálaččain lei doppe synagoga, 2ja vierus mielde Paulus manai dohko. Golbma sabbaha son guorahalai singuin bassi čállagiid 3
ja čilgii daid sidjiide. Son čájehii ahte Messias fertii gillát ja čuožžilit jábmiid luhtte, ja celkkii: “Aiddo Jesus gean mun didjiide sárdnidan, lea Messias.” 4
16,14
Muhtumat sis jáhkke Paulusa ja Silasa sániide ja serve sudnuide, nu maiddái eatnat ipmilbalolaš greikalaččat ja máŋggat allanálat nissonat. 5Dat dagai juvddálaččaid gáđašin, ja sii bálkáhedje muhtun joavdelas šlárvvaid ja dagahedje gávpogis stuimmi. De sii garrejedje Jasona vissui ja iske fáhtet Paulusa ja Silasa, vai besset doalvut sudno álbmoga ovdii. 6
Muhto go sii eai gávdnan sudno, de sii gesse Jasona ja muhtun vieljaid gávpoga eiseválddiid lusa ja čurvo: “Dál dat oppa máilmmi moivejeaddjit leat boahtán maiddái deike, 7
Joh 19,12eč
ja Jason lea váldán sin iežas vissui. Sii rihkkot keaisára mearrádusaid ja atnet gonagassan eará olbmá, muhtun Jesusa.” 8Go álbmot ja gávpoga ráđđehearrát dan gulle, de sii moaráhuvve. 9Sii gáibidedje Jasonis ja su guimmiin dáhkádusruđaid, ja de sii luite sin luovus.
Paulus ja Silas Beroias
1017,10 Beroia gávpot Makedonia lulleoarjjageahčen, sullii 8 miilla Tessalonika oarjjabealde.Seammá ija vieljat vuolggahedje Paulusa ja Silasa Beroiai. Go soai olliiga dohko, de soai manaiga synagogai. 11
Doppe juvddálaččat ledje rahpaseappot go Tessalonikas. Sii válde sáni geargadit vuostá ja beaivválaččat guorahalle čállagiid vai besset oaidnit, leigo visot duohta. 12Eatnagat sis osko, ja maiddái máŋggat allanálat greikalaš nissonat ja olbmát. 13Muhto go Tessalonika juvddálaččat ožžo diehtit ahte Paulus sárdnidii Ipmila sáni maiddái Beroias, de sii bohte dohko oalgguhit ja lihkahit olbmuid. 14
Dallánaga vieljat vuolggahedje Paulusa mannat meara guvlui, muhto Silas ja Timoteus báziiga Beroiai. 15Paulusa mieđušteaddjit dolvo su gitta Atena rádjái ja máhcce de ruoktot. Sin mielde Paulus bijai Silasii ja Timoteusii sáni ahte soai galggaiga boahtit su lusa johtileamos láhkái.
Paulus Atenas
16Go Paulus lei vuordimin sudno Atenas, de son oinnii gávpogis juohke sajis eahpeipmilgovaid, ja su siskkildas muosehuvai. 17Son sártnodii synagogas juvddálaččaiguin ja ipmilbalolaš olbmuiguin ja márkanšiljus juohke beaivvi daiguin geaid doppe deaivvai. 18
17,18 epikuralaš ja stoalaš filosofat greikalaš filosofiija guokte váldosuorggi maid Epikur ja Zenon ásaheigga birrasii 300 o.Kr.Muhtun epikuralaš ja stoalaš filosofat nákkáhallagohte suinna, ja soapmásat sis dadje: “Maid duođaid dát sárdnás olmmái viggá muitalit?” Muhtumat fas árvaledje: “Son orru áigumin sárdnidit amas ipmiliid”, dasgo Paulus sárdnidii evangeliuma Jesusis ja bajásčuožžileames. 1917,19 Areopagos aláš Akropolisa nuorttadavábealde Atenas; gávpoga alimus duopmostuolu čoahkkananbáiki.Sii dolvo dasto Paulusa mielddiset Areopagosii ja dadje: “Oažžutgo mii gullat mii lea dat ođđa oahppa maid don gulahat? 20Mii leat gullan du sárdnumin amas ságaid. Mii dáhtošeimmet diehtit mat dat duođaid leat.” 21Atenalaččain ja maiddái vierrásiin geat doppe ásse, lei stuorra beroštupmi buot ođđa áššiide, ja sii eai váinnuhan maidege eará go gullat ođđasiid.
22Paulus manai čuožžut gasku Areopagosa ja sárdnugođii:
“Atena olbmát! Mun oainnán ahte dii juohke dáfus lehpet áŋgirat atnit fuola ipmiliid bálvaleames. 23Go mun váccašin gávpogis ja geahčadin din bassi sajiid, de mun gávdnen maiddái áltára mas lei čála: ‘Dovdameahttun ipmilii.’ Aiddo su gean dii bálvalehpet almma su dovddakeahttá, mun sárdnidan didjiide.
24
Sál 146,6
Jes 42,5
66,1
Apd 7,48
Ipmil guhte lea sivdnidan máilmmi ja buot mii das lea, son guhte lea almmi ja eatnama Hearrá, ii ása tempeliin maid olbmogieđat leat dahkan. 25
Su ii maid sáhte bálvalit olbmogieđaiguin dego son dárbbašivččii juoidá, sonhan ieš addá buohkaide eallima ja vuoiŋŋa ja visot. 26
Ovtta áidna olbmos son lea sivdnidan buot olbmuid. Son lea diktán álbmogiid ássat miehtá eatnama ja lea ásahan daidda vissis áiggiid ja orrunsajiid rájiid, 27
Jer 23,23
Rom 1,19č
17,27 Ipmila Muhtun giehtačállosiin lea “Hearrá”, soapmásiin lea “ipmilvuođa”.vai olbmot ozašedje Ipmila, jos mat sii iskkademiin sáhtášedje su gávdnat.
Ipmil ii almmatge leat guhkkin eret mis guđesge. 2817,28 muhtumat din diktačálliin stoalaš diktačállit Aratos ja Kleantes (3. jahkeč. o.Kr.).Dasgo su siste mii eallit, lihkadit ja leat. Maiddái muhtumat din diktačálliin leat dadjan: ‘Mii leat maiddái su sohka.’ 29
44,10eč
Rom 1,22č
Go mii nappo leat Ipmila sohka, de mii eat oaččo navdit ahte ipmilvuohta lea golli, silbba dahje geađggi láhkásaš, dego govva maid olbmo jurdda dahje dáidu lea hábmen. 30
Apd 14,16
Dakkár diehtemeahttunvuođa Ipmil lea gierdan guhká, muhto dál son gohčču buot olbmuid buot báikkiin jorgalit. 31
Matt 25,31eč
Apd 2,2410,42
Dasgo son lea ásahan beaivvi goas son dubme máilmmi vuoigatlaččat dan olbmá bokte gean son lea dasa mearridan. Dan son lea duođaštan buot olbmuide go čuoččáldahtii su jábmiid luhtte.”
32Muhtumat bilkidedje Paulusa go gulle su sárdnumin jábmiid bajásčuožžileames, earrásatgis dadje: “Mii dáhttut gullat das velá nuppe hávege.” 33De Paulus vulggii sin luhtte, 34muhto muhtumat serve sutnje ja osko. Sin gaskkas lei Dionysios, Areopagosa lahttu, Damaris-nammasaš nisson ja earrásat sudnuin.