Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
16

Timoteus

161

16,1
14,6
16,1 Timoteus Vrd. 17,14č; 18,5; 19,22; 20,4; 1 Tim 1,2+. ▶ Timoteus. oskkolaš olmmoš gii oskkui Jesusii Messiasin.Paulus joavddai dasto Derbei ja Lystrai. Doppe lei Timoteus-nammasaš máhttájeaddji gean eadni lei oskkolaš juvddálaš, muhto áhčči greikalaš. 2Sus lei buorre beaggin Lystra ja Ikoniona vieljaid gaskkas. 3Paulus dáhtui váldit Timoteusa mátkeguoibmin, ja danin son birračuohpai su. Dan son dagai daid guovlluid juvddálaččaid dihte, dasgo buohkat dihte ahte Timoteusa áhčči lei greikalaš.

4

16,4
15,23eč
Sii vádjoledje gávpogis gávpogii ja dieđihedje vieljaide daid njuolggadusaid maid Jerusalema apostalat ja vuorrasat ledje mearridan, ja geatnegahtte sin doallat daid. 5Searvegottit nanosmuvve oskkus ja sturro beaivvis beaivái.

Paulusa oainnáhus Troasis

616,6 Asia romalaš provinsa; Uhca-Asia oarjeoassi. Vrd. Rom 16,5; 1 Kor 16,19; 2 Kor 1,8.Sii vádjoledje Frygia ja Galatia čađa, danin go Bassi Vuoigŋa cakkai sin sárdnideames sáni Asias. 7Go sii bohte Mysia buohta, de sii geahččaledje vuolgit Bityniai, muhto Jesusa Vuoigŋa ii suovvan dan. 8Dalle sii manne Mysia meattá ja bohte Troasii.

9Ihkku Paulus oinnii oainnáhusa. Makedonialaš olmmái čuoččui su ovddas ja ánui: “Boađe ábi rastá Makedoniai ja veahket min.” 1016,10 ráhkkaneimmet, ipmirdeimmet Njealje geardde dán girjjis Lukas atná vuosttaš persovnna. Vrd. 20,5; 21,1 ja 27,1. Čilgehus sáhttá leat ahte son ieš lei mielde dain báikkiin, dahje ahte son válddii mátkegovvádusa muhtin earás gii lei leamaš fárus.Dan oainnáhusa maŋŋil mii dallánaga ráhkkaneimmet vuolgit Makedoniai, dasgo mii ipmirdeimmet ahte Ipmil lei rávkan min sárdnidit evangeliuma doppe.

Paulus boahtá Filippii

11De mii nappo vulggiimet Troasis. Mii borjjasteimmet njuolga Samotrakei ja nuppi beaivvi Neapolisii. 1216,12 Filippi Makedonia provinsa lei juhkkojuvvon njealje oassái dahje guvlui, ja Filippi lei vuosttaš guovllus. romalaččaid koloniija dán láhkái navdojuvvojedje gávpogat ja guovllut Roma olggobealde gosa romalaččat ledje ássan ja gos ledje ožžon sierra vuoigatvuođaid.Doppe mii manaimet ain Filippii, gávpogii mii lea Makedonia vuosttaš guovllus ja lea romalaččaid koloniija. Dan gávpogis mii oruimet soames beivviid.

13Sabbahin mii manaimet gávpotpoartta olggobeallái eatnogáddái; mii navddiimet ahte doppe lea rohkosbáiki. Dasa mii čohkáneimmet ja sárdnugođiimet nissoniidda geat dohko ledje čoahkkanan. 1416,14 ipmilbalolaš >10,2.Min lei gullamin lei maiddái muhtun Lydia-nammasaš ipmilbalolaš nisson, Tyatira olmmoš gii vuvddii purpurdiŋggaid. Hearrá rabastii su váimmu váldit vuostá dan maid Paulus sártnui, 15ja son oktan bearrašiinnis gásttašuvvui. De son dajai midjiide: “Jos dii atnibehtet mu olmmožin gii osku Hearrái, de bohtet mu vissui mu guossin.” Ja son sártnuhii min boahtit.

Paulus ja Silas giddagasas

16Go mii de fas leimmet mannamin rohkosbáikái, de min ovddal bođii šlávvanieida geas lei einnostanvuoigŋa. Nieida skáhppui einnostemiin stuorra ruđaid isidiiddásis. 17

16,17
Mark 1,2434
16,17 Alimus Ipmil ipmilnamma mii gávdno sihke Boares testamenttas: 1 Mos 14,18–22; Sál 78,35.56 ja Ođđa testamenttas: Mark 5,7; Luk 8,28; Hebr 7,1.Son čuovvulii Paulusa ja min earáid ja čuorvvui: “Dát olbmát leat Alimus Ipmila bálvaleaddjit ja čájehit didjiide bestojumi geainnu!” 18
16,18
Mark 16,17
Dan son dagai máŋga beaivvi, dassážii go Paulus váivašuvai, jorggihii ja celkkii vuigŋii: “Jesus Kristusa nammii mun gohčun du: Vuolgge sus olggos!” Dallánaga vuoigŋa guđii nieidda.

19Muhto go nieidda eaiggádat ipmirdedje ahte sin doaivu fidnet dietnasiid lei jávkan, de sii dohppejedje Paulusa ja Silasa ja gesse sudno márkanšilljui eiseválddiid ovdii. 20

16,20
17,6
Romalaš duopmáriid ovddas sii dadje: “Dát olbmá guovttos ráfehuhttiba min gávpoga. Soai leaba juvddálaččat 21ja oahpaheaba dábiid maid mis ii leat lohpi dohkkehit iige čuovvut, danin go mii leat romalaččat.” 22
16,22
2 Kor 11,25
Fil 1,30
1 Tess 2,2
Maiddái álbmot čuožžilii sudno vuostá. Duopmárat gohččo gaikut sudnos biktasiid ja spihččet sudno. 23Maŋŋil go sii ledje addán sudnuide eatnat časkkástagaid, de sii bálkestedje sudno giddagassii. Sii gohččo fávtta gáhttet sudno bures, 24ja danin fákta doalvvui sudno giddagasa siskkimus fáŋgalatnjii ja bijai vel sudno julggiid čoskii gitta.

25Gaskaija áigge Paulus ja Silas rohkadalaiga ja lávlluiga máidnuma Ipmilii, ja iežá fáŋggat guldaledje sudno. 26

16,26
4,31
5,19
12,710
Fáhkkestaga eanan doarggistii hui sakka. Giddagasa vuođđudusat lihkkasedje, buot uvssat rahpasedje ja buohkaid láhkkit čoavdásedje. 27Fákta morihii, ja go son oinnii giddagasa uvssaid rahpasan, de son gáttii fáŋggaid báhtaran ja rohttii miehki vai beassá sorbmet iežas. 28Dalle Paulus čuorvvui sutnje alla jienain: “Ale daga alccesat maidege baháid! Mii buohkat leat dás.”

29Fákta rávkkai čuovgga, viegai sisa ja luoitádii doarggistemiin Paulusa ja Silasa ovdii. 30

16,30
Luk 3,10
10,25
18,18
Apd 2,37
22,10
Son doalvvui sudno olggos ja dajai: “Buorit olbmát, maid mun galggan dahkat vai bestojuvvon?” 31
16,31
Joh 6,2947
Soai vástideigga: “Oskko Hearrá Jesusii, de don bestojuvvot, don ja du dállu.” 32Soai sártnuiga dasto Hearrá sáni sutnje ja buohkaide geat ledje su viesus. 33Dan seammá bottus, guovdelaš ija, fákta dikšugođii sudno ja basai časkkástatháviid, ja son ja su bearaš gásttašuvvojedje dallánaga. 34Son doalvvui sudno vissosis ja málestii sudnuide, ja son ja buot su dáluolbmot ledje ilus go sii dál osko Ipmilii.

35Iđđedis duopmárat vuolggahedje diggebálvváid dadjat: “Luitet dáid olbmáid luovus.” 36Fákta dieđihii dan Paulusii. Son dajai: “Duopmárat leat vuolggahan sáni ahte dudno galgá luoitit luovus. Vuolgi dal ja manni ráfái!” 37

16,37
22,25
Muhto Paulus vástidii diggebálvváide: “Sii leat dutkkakeahttá ja dubmekeahttá spihččehan munno almmolaččat, Roma riikkavuložiid, ja bálkestan munno giddagassii. Dál sii dáhtošedje ádjit munno suollemasat eret? Ii nu, muhto bohtoset ieža doalvut munno olggos.” 38Diggebálvvát dolvo duopmáriidda dán sáni. Sii ballájedje go gulle ahte soai leaba romalaččat. 39
16,39
Matt 8,34
Sii bohte giddagassii ja sárdno ustitlaččat sudnuide, dolvo sudno olggos ja dáhtto sudno vuolgit gávpogis.

40Go Paulus ja Silas leigga beassan giddagasas, de soai manaiga Lydia lusa. Doppe soai deaivvaiga vieljaid ja arvvosmahtiiga sin, ja de soai vulggiiga gávpogis.

17

Paulus ja Silas Tessalonikas

171

17,1
1 Tess 2,1č
17,1 Tessalonika romalaš provinssa Makedonia oaivegávpot ja hápmangávpot, su. 13 miila Filippi oarjjabealde.Go soai leigga vádjolan Amfipolisa ja Apollonia čađa, de soai bođiiga Tessalonikai. Juvddálaččain lei doppe synagoga, 2ja vierus mielde Paulus manai dohko. Golbma sabbaha son guorahalai singuin bassi čállagiid 3
17,3
Luk 24,26č3245ečApd 9,22+
ja čilgii daid sidjiide. Son čájehii ahte Messias fertii gillát ja čuožžilit jábmiid luhtte, ja celkkii: “Aiddo Jesus gean mun didjiide sárdnidan, lea Messias.” 4
17,4
10,2
16,14
Muhtumat sis jáhkke Paulusa ja Silasa sániide ja serve sudnuide, nu maiddái eatnat ipmilbalolaš greikalaččat ja máŋggat allanálat nissonat. 5Dat dagai juvddálaččaid gáđašin, ja sii bálkáhedje muhtun joavdelas šlárvvaid ja dagahedje gávpogis stuimmi. De sii garrejedje Jasona vissui ja iske fáhtet Paulusa ja Silasa, vai besset doalvut sudno álbmoga ovdii. 6
17,6
16,20
Muhto go sii eai gávdnan sudno, de sii gesse Jasona ja muhtun vieljaid gávpoga eiseválddiid lusa ja čurvo: “Dál dat oppa máilmmi moivejeaddjit leat boahtán maiddái deike, 7
17,7
Luk 23,2
Joh 19,12eč
ja Jason lea váldán sin iežas vissui. Sii rihkkot keaisára mearrádusaid ja atnet gonagassan eará olbmá, muhtun Jesusa.” 8Go álbmot ja gávpoga ráđđehearrát dan gulle, de sii moaráhuvve. 9Sii gáibidedje Jasonis ja su guimmiin dáhkádusruđaid, ja de sii luite sin luovus.

Paulus ja Silas Beroias

1017,10 Beroia gávpot Makedonia lulleoarjjageahčen, sullii 8 miilla Tessalonika oarjjabealde.Seammá ija vieljat vuolggahedje Paulusa ja Silasa Beroiai. Go soai olliiga dohko, de soai manaiga synagogai. 11

17,11
Joh 5,39
Doppe juvddálaččat ledje rahpaseappot go Tessalonikas. Sii válde sáni geargadit vuostá ja beaivválaččat guorahalle čállagiid vai besset oaidnit, leigo visot duohta. 12Eatnagat sis osko, ja maiddái máŋggat allanálat greikalaš nissonat ja olbmát. 13Muhto go Tessalonika juvddálaččat ožžo diehtit ahte Paulus sárdnidii Ipmila sáni maiddái Beroias, de sii bohte dohko oalgguhit ja lihkahit olbmuid. 14
17,14
1 Tess 3,1eč
Dallánaga vieljat vuolggahedje Paulusa mannat meara guvlui, muhto Silas ja Timoteus báziiga Beroiai. 15Paulusa mieđušteaddjit dolvo su gitta Atena rádjái ja máhcce de ruoktot. Sin mielde Paulus bijai Silasii ja Timoteusii sáni ahte soai galggaiga boahtit su lusa johtileamos láhkái.

Paulus Atenas

16Go Paulus lei vuordimin sudno Atenas, de son oinnii gávpogis juohke sajis eahpeipmilgovaid, ja su siskkildas muosehuvai. 17Son sártnodii synagogas juvddálaččaiguin ja ipmilbalolaš olbmuiguin ja márkanšiljus juohke beaivvi daiguin geaid doppe deaivvai. 18

17,18
4,33+
17,18 epikuralaš ja stoalaš filosofat greikalaš filosofiija guokte váldosuorggi maid Epikur ja Zenon ásaheigga birrasii 300 o.Kr.Muhtun epikuralaš ja stoalaš filosofat nákkáhallagohte suinna, ja soapmásat sis dadje: “Maid duođaid dát sárdnás olmmái viggá muitalit?” Muhtumat fas árvaledje: “Son orru áigumin sárdnidit amas ipmiliid”, dasgo Paulus sárdnidii evangeliuma Jesusis ja bajásčuožžileames. 1917,19 Areopagos aláš Akropolisa nuorttadavábealde Atenas; gávpoga alimus duopmostuolu čoahkkananbáiki.Sii dolvo dasto Paulusa mielddiset Areopagosii ja dadje: “Oažžutgo mii gullat mii lea dat ođđa oahppa maid don gulahat? 20Mii leat gullan du sárdnumin amas ságaid. Mii dáhtošeimmet diehtit mat dat duođaid leat.” 21Atenalaččain ja maiddái vierrásiin geat doppe ásse, lei stuorra beroštupmi buot ođđa áššiide, ja sii eai váinnuhan maidege eará go gullat ođđasiid.

22Paulus manai čuožžut gasku Areopagosa ja sárdnugođii:

“Atena olbmát! Mun oainnán ahte dii juohke dáfus lehpet áŋgirat atnit fuola ipmiliid bálvaleames. 23Go mun váccašin gávpogis ja geahčadin din bassi sajiid, de mun gávdnen maiddái áltára mas lei čála: ‘Dovdameahttun ipmilii.’ Aiddo su gean dii bálvalehpet almma su dovddakeahttá, mun sárdnidan didjiide.

24

17,24
1 Gon 8,27
Sál 146,6
Jes 42,5
66,1
Apd 7,48
Ipmil guhte lea sivdnidan máilmmi ja buot mii das lea, son guhte lea almmi ja eatnama Hearrá, ii ása tempeliin maid olbmogieđat leat dahkan. 25
17,25
Sál 50,12
Su ii maid sáhte bálvalit olbmogieđaiguin dego son dárbbašivččii juoidá, sonhan ieš addá buohkaide eallima ja vuoiŋŋa ja visot. 26
17,26
5 Mos 32,8
Ovtta áidna olbmos son lea sivdnidan buot olbmuid. Son lea diktán álbmogiid ássat miehtá eatnama ja lea ásahan daidda vissis áiggiid ja orrunsajiid rájiid, 27
17,27
Jes 55,6
Jer 23,23
Rom 1,19č
17,27 Ipmila Muhtun giehtačállosiin lea “Hearrá”, soapmásiin lea “ipmilvuođa”.vai olbmot ozašedje Ipmila, jos mat sii iskkademiin sáhtášedje su gávdnat.

Ipmil ii almmatge leat guhkkin eret mis guđesge. 2817,28 muhtumat din diktačálliin stoalaš diktačállit Aratos ja Kleantes (3. jahkeč. o.Kr.).Dasgo su siste mii eallit, lihkadit ja leat. Maiddái muhtumat din diktačálliin leat dadjan: ‘Mii leat maiddái su sohka.’ 29

17,29
Jes 40,18eč
44,10eč
Rom 1,22č
Go mii nappo leat Ipmila sohka, de mii eat oaččo navdit ahte ipmilvuohta lea golli, silbba dahje geađggi láhkásaš, dego govva maid olbmo jurdda dahje dáidu lea hábmen. 30
17,30
Luk 24,47
Apd 14,16
Dakkár diehtemeahttunvuođa Ipmil lea gierdan guhká, muhto dál son gohčču buot olbmuid buot báikkiin jorgalit. 31
17,31
Sál 96,13
Matt 25,31eč
Apd 2,2410,42
Dasgo son lea ásahan beaivvi goas son dubme máilmmi vuoigatlaččat dan olbmá bokte gean son lea dasa mearridan. Dan son lea duođaštan buot olbmuide go čuoččáldahtii su jábmiid luhtte.”

32Muhtumat bilkidedje Paulusa go gulle su sárdnumin jábmiid bajásčuožžileames, earrásatgis dadje: “Mii dáhttut gullat das velá nuppe hávege.” 33De Paulus vulggii sin luhtte, 34muhto muhtumat serve sutnje ja osko. Sin gaskkas lei Dionysios, Areopagosa lahttu, Damaris-nammasaš nisson ja earrásat sudnuin.

18

Paulus Korintas

18118,1 Korinta romalaš koloniija ja Akaia provinssa oaivegávpot, 8 miilla Atena oarjjabealde. ▶ Korinta.Paulus vulggii dasto Atenas ja manai Korintai. 218,2 Akvila, Priskilla Náittosbárra mii gulai Paulusa deháleamos bargoguimmiide. Vrd. Rom 16,3; 1 Kor 16,19; 2 Tim 4,19. Pontos guovlu Čáhppesmeara rittus Uhca-Asias. Klaudius >11,28.Doppe son deaivvai Akvila, juvddálačča gii lei Pontosa olmmoš ja lei easkka boahtán Italias oktan áhkáinis Priskillain. Keaisár Klaudius lei oainnat ádján Romas eret buot juvddálaččaid. Paulus manai sudno lusa 3

18,3
20,33eč
1 Kor 4,12
1 Tess 2,9
2 Tess 3,8
ja bargagođii ovttas sudnuin, sis oainnat lei oktasaš fidnu; sii ledje goahteloavddaduojárat. 4Juohke sabbaha Paulus sártnodii olbmuiguin synagogas ja iskkai oažžut juvddálaččaid ja greikalaččaid oskut.

5

18,5
9,222 Kor 1,19
1 Tess 3,6
Go Silas ja Timoteus bođiiga Makedonias, de Paulus lei juo áŋgiruššamin sáni sárdnideames. Son duođaštii juvddálaččaide ahte Jesus lea Messias, 6
18,6
Matt 10,14
Apd 13,46+
muhto juvddálaččat vuostálaste su bilkidemiin. Dalle son savdnjilii gavjja biktasiinnis ja dajai: “Bohtos din varra din iežadet oaivvi ala! Mun lean vigiheapme. Dás maŋás mun sártnun báhkiniidda.” 7Son vulggii sin luhtte ja manai muhtun ipmilbalolaš olbmá vissui gean namma lei Titius Justus. Viessu lei aiddo synagoga guoras. 8
18,8
1 Kor 1,14
Synagoga ovdaolmmoš Krispus oskkui, ja maiddái oppa su bearaš oskkui Hearrái. Máŋga earáge korintalačča geat guldaledje Paulusa, osko, ja sii gásttašuvvojedje.

9

18,9
1 Kor 2,3
Muhtun ija Hearrá celkkii Paulusii oainnáhusas: “Ale bala, muhto sártno ain alege jávohuva. 10
18,10
2 Mos 3,12
Jos 1,59
Jes 41,10
43,5
Matt 28,20
Mun lean duinna. Ii oktage fallet iige vahágahte du; dán gávpogis leat ollu mu olbmot.” 11Paulus orui korintalaččaid luhtte beannot jagi ja oahpahii sidjiide Ipmila sáni.

1218,12 Gallio filosofa Seneca viellja, Akaia eatnanhearrá 51–52 m.Kr.Muhto go Gallio lei Akaia eatnanhearrán, de juvddálaččat čuožžiledje oktii ráđiid Paulusa vuostá. Sii dolvo su duopmostuolu ovdii 13ja dadje: “Dát olmmái sártnuha olbmuid bálvalit Ipmila vugiin mii lea lága vuostá.” 14

18,14
23,29
25,18č
Muhto ovdal go Paulus háhppehii vástidit, Gallio dajai: “Juvddálaččat! Jos dát livččii mihkkege rihkkosiid dahje vearredaguid, de dalle mun diehttelas guldalivččen din gierdavaččat. 15Muhto go dii nákkáhallabehtet sániin ja namain ja iežadet lágas, de dat lea din iežadet ášši. Dan duopmárin mun in álgge.” 16Ja son ájii sin eret diggesajis 17iige beroštan, go olbmot dohppejedje Sostenesa, synagoga ovdaolbmá, ja cábme su aiddo duopmostuolu ovddas.

Paulus Syrias

18

18,18
21,24
18,18 Kenkrea nubbi Korinta guovtti hápmangávpogis, sullii 11 km gávpogis nuorttas. Gč. Rom 16,1. lohpádusa sáhttá leat nasiralohpádus. Vrd. 4 Mos 6,2eč. Nu guhká go lohpádus čanai, dábálaččat 30 beaivvi, de olmmoš ii ožžon ee. čuohpahit vuovttaid. ▶ nasira.Paulus orui Korintas velá muhtun áiggi. De son válddii earu vieljain ja borjjastii Syriai oktan Priskillain ja Akvilain. Kenkreas son lei čuohpahan vuovttaidis, danin go son lei dahkan lohpádusa. 1918,19 Efesos stuorra gávpot Uhca-Asia oarjerittus ja Paulusa miššundoaimma guovddáš. ▶ Efesos.Go sii bohte Efesosii, de Paulus earránii mátkeguoimmis guoktás. Son manai dasto synagogai ja sártnodii doppe juvddálaččaiguin. 20Sii dáhtto su orrut iežaset luhtte guhkit áiggi, muhto son ii mieđihan. 21
18,21
Rom 1,10
1 Kor 4,19
16,7
Jak 4,15
Son válddii sis earu ja dajai: “Mun máhcan fas din lusa, jos Ipmil dáhttu.” Dasto son borjjastii eret Efesosis. 22Go son lei joavdan Kaisareai, de son manai bajás Jerusalemii. Son dearvvahii searvegotti ja mátkkoštii dasto Antiokiai. 18,22 searvegotti navdimis Jerusalema searvegotti.

2318,23 Galatia ja Frygia Gč. 16,6.Go son lei orron doppe muhtun áiggi, de son fas vulggii, vádjolii Galatia ja Frygia čađa ja nanosmahtii máhttájeddjiid buot báikkiin.

Apollos Efesosis ja Korintas

24

18,24
1 Kor 1,12
3,5č
16,12
18,24 Aleksandria Egypta oaivegávpot ja okta Roma riikka stuorimus gávpogiin gos ledje kultur- ja oahpahusguovddážat. Ollu juvddálaččat ásse doppe, ja gávpot šattai árrat kristtalaččaid váldoguovddážin.Efesosii bođii Apollos, juvddálaš gii lei riegádan Aleksandrias; son lei čeahppi sárdnut ja dovddai bures čállagiid. 25
18,25
19,2eč
18,25 Hearrá geaidnu >9,2.Sutnje lei oahpahuvvon Hearrá geaidnu, ja buolli movttain son sárdnidii ja oahpahii dárkilit Jesusa birra, muhto son dovddai dušše Johannesa gástta. 26
18,26
18,2
Apollos riemai roahkkadit sárdnut synagogas. Go Priskilla ja Akvila gulaiga su sárdnideamen, de soai válddiiga su lusaska ja čilgiiga sutnje Ipmila Geainnu dárkileappot. 27Go Apollos de dáhtui vuolgit Akaiai, de vieljat čálle máhttájeddjiide ja nevvo sin váldit su vuostá bures. Go son bođii Akaiai, de Ipmila árpmus son šattai ollu ávkin daidda geat osko. 28
18,28
9,22+
Fámolaččat son buohkaid gullut biđii juvddálaččain ja čájehii čállagiin ahte Jesus lea Messias.