Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
15

Jerusalema čoahkkin

151

15,1
3 Mos 12,3
Gal 1,6č
5,2
Judeas bohte Antiokia searvegoddái muhtumat geat oahpahedje: “Jos dii ehpet divtte birračuohppat iežadet Mosesa lága mielde, de dii ehpet sáhte bestojuvvot.” 2
15,2
Gal 2,1eč
Paulus ja Barnabas vuosttildišgođiiga sin, iige das boahtán uhca nákkoš. De šiehtaduvvui ahte Paulus ja Barnabas ja soames earát galge vuolgit Jerusalemii apostaliid ja vuorrasiid ságaide, vai dán gažaldahkii boahtá čielggasvuohta. 3Searvegoddi ráhkkanahtii sin mátkái, ja sii johte Foinikia ja Samaria čađa ja muitaledje ahte báhkinat ledje jorgalan. Buot vieljat illosedje sakka go dan gulle.

4

15,4
14,27
Go sii bohte Jerusalemii, de searvegoddi, apostalat ja vuorrasat válde sin vuostá, ja sii muitaledje buot daid stuorra daguid maid Ipmil lei dahkan sin bokte. 5
15,5
11,2
Dalle muhtun farisealaččat geat ledje oskon, čuožžiledje ja dadje: “Báhkiniid geat leat jorgalan, galgá birračuohppat ja geatnegahttit doallat Mosesa lága.”

6Apostalat ja vuorrasat čoahkkanedje guorahallat dán gažaldaga. 7

15,7
10,1eč
Guhkes nákkáhallama maŋŋá Peter čuožžilii sárdnut ja dajai: “Vieljažiiddán, dii diehtibehtet ahte Ipmil áigá juo válljii din gaskkas mu, vai báhkinat mu njálmmis besset gullat evangeliuma sáni ja oskut. 8
15,8
10,44č
Ipmil guhte dovdá buohkaid váimmu, duođaštii dan go golggahii Bassi Vuoiŋŋa sidjiide nugo midjiidenai. 9
15,9
10,34č
Gal 2,15č
Son ii dahkan erohusa min ja sin gaskii, muhto buhtistii sin váimmu oskkuin. 10
15,10
Matt 23,4
Gal 5,1
Manne dii dalle geahččalehpet Ipmila ja bidjabehtet máhttájeddjiid niskái geassá maid eai min áhčit eatge mii leat nagodan guoddit? 11
15,11
Rom 3,24
Gal 2,16
Muhto mii oskut ahte mii bestojuvvot Hearrá Jesusa árpmu bokte seamma láhkai go siige.”

12Dalle buohkat jávohuvve. Sii guldaledje Barnabasa ja Paulusa go soai muitaleigga buot mearkkaid ja oavdudaguid maid Ipmil lei dahkan báhkiniid gaskkas sudno bokte.

13Go soai heittiiga sárdnumis, de Jakob sárdnugođii. Son dajai: “Vieljažiiddán, gullet maid mun dajan. 14

15,14
Sak 2,15
Simon lea muitalan mo Ipmil vuosttaš geardde geahčai báhkiniid beallái vai oččošii sin gaskkas álbmoga iežas nammii. 15Dát soahpá oktii profehtaid sániiguin, nugo lea čállojuvvon:

16

15,16
Am 9,11č
Das maŋŋil mun máhcan

ja ceggen fas Davida gahččan goađi.

Mun divun dan mii lea gaikkoduvvon

ja ceggen dan ođđasis,

17vai maiddái buot eará olbmot ohcet Hearrá,

buot álbmogat maid mun lean váldán iežan nammii.

Ná cealká Hearrá, guhte lea dahkan dán

18

15,18
Jes 45,21
dovddusin juo dolin.

19Danin mu mielas mii eat oaččo váivvidit báhkiniid geat jorgalit Ipmila beallái. 20
15,20
1 Mos 9,4
3 Mos 17,10eč
1 Kor 10,7eč
15,20 buvihuvvon elliid bierggu biergu mii ii leat njuvvojuvvon oskku njuolggadusaid mielde. Vrd. varraborrangielddus, 3 Mos 17,10–16.Mii fertet čállit sidjiide reivve ja ávžžuhit sin garvit dakkára mii lea šaddan buhtismeahttumin eahpeipmilbálvaleamis, ja garvit fuorrávuođa, vara ja buvihuvvon elliid bierggu. 21
15,21
13,15
Mosesa láhka gal lea šaddan dovddusin juo dološ áiggiid rájes juohke gávpogis, go dat lohkkojuvvo synagogain juohke sabbaha.”

Čoahkkima mearrádus

2215,22 Silas Paulusa lagas bargoguoibmi, navdimis seammá go Silvanus 2 Kor 1,19; 1 Tess 1,1; 2 Tess 1,1; 1 Pet 5,12. ▶ Silas (Silvanus).Dalle apostalat ja vuorrasat oktan oppa searvegottiin šiehtadedje válljet moaddása iežaset gaskkas ja vuolggahit sin Antiokiai Paulusa ja Barnabasa mielde. Sii válljejedje Judasa gii gohčoduvvui namain Barsabbas, ja Silasa – goappašagat gulaiga searvegotti njunušolbmáide. 23Sin mielde biddjojuvvui dát reive:

“Apostaliid ja vuorrasiid vieljalaš dearvvuođat Antiokia, Syria ja Kilikia vieljaide geat leat jorgalan báhkinvuođas. 24

15,24
Gal 2,4
Mii leat gullan ahte muhtumat geat leat vuolgán min luhtte, muhto geaid mii eat leat vuolggahan, leat moivašuhttán ja ráfehuhttán din sániideasetguin. 25Danne mii leat ovttamielalaččat šiehtadan vuolggahit din lusa moadde olbmá oktan ráhkis vieljaideametguin Barnabasain ja Paulusiin 26geat leaba bidjan heakkaska heahtái Hearrámet Jesus Kristusa nama dihte. 27Mii nappo vuolggahit Judasa ja Silasa geat muitaleaba seamma sága maiddái njálmmálaččat. 28
15,28
5,32+
Bassi Vuoigŋa ja mii leat mearridan ahte eat bija makkárge nođiid din ala, earret dáid mat leat dárbbašlaččat: 29Garvet bierggu mii lea oaffaruššojuvvon eahpeipmiliidda, vara ja buvihuvvon elliid bierggu ja maiddái fuorrávuođa. Go dii dáin váruhehpet, de dahkabehtet bures. Ellet dearvan!”

30De sii vuolggahuvvojedje mátkái. Go sii bohte Antiokiai, de sii rávke čoahkkái searvegotti ja adde reivve vieljaide. 31

15,31
13,48
Reive lohkkojuvvui, ja dan arvvosmahtti sánit illudahtte buohkaid. 32Judas ja Silas geat iežage leigga profehtat, arvvosmahtiiga vieljaid máŋggaid sániiguin ja nanosmahtiiga sin. 33Go soai leigga orron gávpogis muhtun áiggi, de vieljat luite sudno máhccat ráfis daid lusa geat ledje sudno vuolggahan. 3415,34 Dát vearsa váilu boarráseamos giehtačállosiin.Muhto Silas mearridii báhcit sin lusa, ja danne Judas vulggii okto. 35Paulus ja Barnabas oruiga Antiokias. Ovttas ollu earáiguin soai oahpaheigga ja sárdnideigga Hearrá sáni.

Paulus vuolgá ođđa mátkái

36Muhtun áiggi geažes Paulus dajai Barnabasii: “Vuolgu fas galledit vieljaid buot dain gávpogiin main letne sárdnidan Hearrá sáni vai besse oaidnit, makkár sin dilli lea.” 37

15,37
12,12+
Barnabas dáhtui váldit mielde maiddái Johannesa gii gohčoduvvui Markusin, 38
15,38
13,13
muhto Paulus ii dohkkehan su mátkeguoibmin, danne go son lei guođđán sudno Pamfylias iige lean vuolgán sudnuin bargui. 39Sudno gaskii šattai nu garra riidu ahte soai earráneigga goabbat guoimmisteaskka. Barnabas válddii mielddis Markusa ja borjjastii Kyprosii, 40
15,40
14,26
Paulusgis válljii guoibminis Silasa. Go vieljat ledje addán su Hearrá árpmu háldui, de son vulggii 41ja vádjolii Syria ja Kilikia čađa ja nanosmahtii searvegottiid.

16

Timoteus

161

16,1
14,6
16,1 Timoteus Vrd. 17,14č; 18,5; 19,22; 20,4; 1 Tim 1,2+. ▶ Timoteus. oskkolaš olmmoš gii oskkui Jesusii Messiasin.Paulus joavddai dasto Derbei ja Lystrai. Doppe lei Timoteus-nammasaš máhttájeaddji gean eadni lei oskkolaš juvddálaš, muhto áhčči greikalaš. 2Sus lei buorre beaggin Lystra ja Ikoniona vieljaid gaskkas. 3Paulus dáhtui váldit Timoteusa mátkeguoibmin, ja danin son birračuohpai su. Dan son dagai daid guovlluid juvddálaččaid dihte, dasgo buohkat dihte ahte Timoteusa áhčči lei greikalaš.

4

16,4
15,23eč
Sii vádjoledje gávpogis gávpogii ja dieđihedje vieljaide daid njuolggadusaid maid Jerusalema apostalat ja vuorrasat ledje mearridan, ja geatnegahtte sin doallat daid. 5Searvegottit nanosmuvve oskkus ja sturro beaivvis beaivái.

Paulusa oainnáhus Troasis

616,6 Asia romalaš provinsa; Uhca-Asia oarjeoassi. Vrd. Rom 16,5; 1 Kor 16,19; 2 Kor 1,8.Sii vádjoledje Frygia ja Galatia čađa, danin go Bassi Vuoigŋa cakkai sin sárdnideames sáni Asias. 7Go sii bohte Mysia buohta, de sii geahččaledje vuolgit Bityniai, muhto Jesusa Vuoigŋa ii suovvan dan. 8Dalle sii manne Mysia meattá ja bohte Troasii.

9Ihkku Paulus oinnii oainnáhusa. Makedonialaš olmmái čuoččui su ovddas ja ánui: “Boađe ábi rastá Makedoniai ja veahket min.” 1016,10 ráhkkaneimmet, ipmirdeimmet Njealje geardde dán girjjis Lukas atná vuosttaš persovnna. Vrd. 20,5; 21,1 ja 27,1. Čilgehus sáhttá leat ahte son ieš lei mielde dain báikkiin, dahje ahte son válddii mátkegovvádusa muhtin earás gii lei leamaš fárus.Dan oainnáhusa maŋŋil mii dallánaga ráhkkaneimmet vuolgit Makedoniai, dasgo mii ipmirdeimmet ahte Ipmil lei rávkan min sárdnidit evangeliuma doppe.

Paulus boahtá Filippii

11De mii nappo vulggiimet Troasis. Mii borjjasteimmet njuolga Samotrakei ja nuppi beaivvi Neapolisii. 1216,12 Filippi Makedonia provinsa lei juhkkojuvvon njealje oassái dahje guvlui, ja Filippi lei vuosttaš guovllus. romalaččaid koloniija dán láhkái navdojuvvojedje gávpogat ja guovllut Roma olggobealde gosa romalaččat ledje ássan ja gos ledje ožžon sierra vuoigatvuođaid.Doppe mii manaimet ain Filippii, gávpogii mii lea Makedonia vuosttaš guovllus ja lea romalaččaid koloniija. Dan gávpogis mii oruimet soames beivviid.

13Sabbahin mii manaimet gávpotpoartta olggobeallái eatnogáddái; mii navddiimet ahte doppe lea rohkosbáiki. Dasa mii čohkáneimmet ja sárdnugođiimet nissoniidda geat dohko ledje čoahkkanan. 1416,14 ipmilbalolaš >10,2.Min lei gullamin lei maiddái muhtun Lydia-nammasaš ipmilbalolaš nisson, Tyatira olmmoš gii vuvddii purpurdiŋggaid. Hearrá rabastii su váimmu váldit vuostá dan maid Paulus sártnui, 15ja son oktan bearrašiinnis gásttašuvvui. De son dajai midjiide: “Jos dii atnibehtet mu olmmožin gii osku Hearrái, de bohtet mu vissui mu guossin.” Ja son sártnuhii min boahtit.

Paulus ja Silas giddagasas

16Go mii de fas leimmet mannamin rohkosbáikái, de min ovddal bođii šlávvanieida geas lei einnostanvuoigŋa. Nieida skáhppui einnostemiin stuorra ruđaid isidiiddásis. 17

16,17
Mark 1,2434
16,17 Alimus Ipmil ipmilnamma mii gávdno sihke Boares testamenttas: 1 Mos 14,18–22; Sál 78,35.56 ja Ođđa testamenttas: Mark 5,7; Luk 8,28; Hebr 7,1.Son čuovvulii Paulusa ja min earáid ja čuorvvui: “Dát olbmát leat Alimus Ipmila bálvaleaddjit ja čájehit didjiide bestojumi geainnu!” 18
16,18
Mark 16,17
Dan son dagai máŋga beaivvi, dassážii go Paulus váivašuvai, jorggihii ja celkkii vuigŋii: “Jesus Kristusa nammii mun gohčun du: Vuolgge sus olggos!” Dallánaga vuoigŋa guđii nieidda.

19Muhto go nieidda eaiggádat ipmirdedje ahte sin doaivu fidnet dietnasiid lei jávkan, de sii dohppejedje Paulusa ja Silasa ja gesse sudno márkanšilljui eiseválddiid ovdii. 20

16,20
17,6
Romalaš duopmáriid ovddas sii dadje: “Dát olbmá guovttos ráfehuhttiba min gávpoga. Soai leaba juvddálaččat 21ja oahpaheaba dábiid maid mis ii leat lohpi dohkkehit iige čuovvut, danin go mii leat romalaččat.” 22
16,22
2 Kor 11,25
Fil 1,30
1 Tess 2,2
Maiddái álbmot čuožžilii sudno vuostá. Duopmárat gohččo gaikut sudnos biktasiid ja spihččet sudno. 23Maŋŋil go sii ledje addán sudnuide eatnat časkkástagaid, de sii bálkestedje sudno giddagassii. Sii gohččo fávtta gáhttet sudno bures, 24ja danin fákta doalvvui sudno giddagasa siskkimus fáŋgalatnjii ja bijai vel sudno julggiid čoskii gitta.

25Gaskaija áigge Paulus ja Silas rohkadalaiga ja lávlluiga máidnuma Ipmilii, ja iežá fáŋggat guldaledje sudno. 26

16,26
4,31
5,19
12,710
Fáhkkestaga eanan doarggistii hui sakka. Giddagasa vuođđudusat lihkkasedje, buot uvssat rahpasedje ja buohkaid láhkkit čoavdásedje. 27Fákta morihii, ja go son oinnii giddagasa uvssaid rahpasan, de son gáttii fáŋggaid báhtaran ja rohttii miehki vai beassá sorbmet iežas. 28Dalle Paulus čuorvvui sutnje alla jienain: “Ale daga alccesat maidege baháid! Mii buohkat leat dás.”

29Fákta rávkkai čuovgga, viegai sisa ja luoitádii doarggistemiin Paulusa ja Silasa ovdii. 30

16,30
Luk 3,10
10,25
18,18
Apd 2,37
22,10
Son doalvvui sudno olggos ja dajai: “Buorit olbmát, maid mun galggan dahkat vai bestojuvvon?” 31
16,31
Joh 6,2947
Soai vástideigga: “Oskko Hearrá Jesusii, de don bestojuvvot, don ja du dállu.” 32Soai sártnuiga dasto Hearrá sáni sutnje ja buohkaide geat ledje su viesus. 33Dan seammá bottus, guovdelaš ija, fákta dikšugođii sudno ja basai časkkástatháviid, ja son ja su bearaš gásttašuvvojedje dallánaga. 34Son doalvvui sudno vissosis ja málestii sudnuide, ja son ja buot su dáluolbmot ledje ilus go sii dál osko Ipmilii.

35Iđđedis duopmárat vuolggahedje diggebálvváid dadjat: “Luitet dáid olbmáid luovus.” 36Fákta dieđihii dan Paulusii. Son dajai: “Duopmárat leat vuolggahan sáni ahte dudno galgá luoitit luovus. Vuolgi dal ja manni ráfái!” 37

16,37
22,25
Muhto Paulus vástidii diggebálvváide: “Sii leat dutkkakeahttá ja dubmekeahttá spihččehan munno almmolaččat, Roma riikkavuložiid, ja bálkestan munno giddagassii. Dál sii dáhtošedje ádjit munno suollemasat eret? Ii nu, muhto bohtoset ieža doalvut munno olggos.” 38Diggebálvvát dolvo duopmáriidda dán sáni. Sii ballájedje go gulle ahte soai leaba romalaččat. 39
16,39
Matt 8,34
Sii bohte giddagassii ja sárdno ustitlaččat sudnuide, dolvo sudno olggos ja dáhtto sudno vuolgit gávpogis.

40Go Paulus ja Silas leigga beassan giddagasas, de soai manaiga Lydia lusa. Doppe soai deaivvaiga vieljaid ja arvvosmahtiiga sin, ja de soai vulggiiga gávpogis.

17

Paulus ja Silas Tessalonikas

171

17,1
1 Tess 2,1č
17,1 Tessalonika romalaš provinssa Makedonia oaivegávpot ja hápmangávpot, su. 13 miila Filippi oarjjabealde.Go soai leigga vádjolan Amfipolisa ja Apollonia čađa, de soai bođiiga Tessalonikai. Juvddálaččain lei doppe synagoga, 2ja vierus mielde Paulus manai dohko. Golbma sabbaha son guorahalai singuin bassi čállagiid 3
17,3
Luk 24,26č3245ečApd 9,22+
ja čilgii daid sidjiide. Son čájehii ahte Messias fertii gillát ja čuožžilit jábmiid luhtte, ja celkkii: “Aiddo Jesus gean mun didjiide sárdnidan, lea Messias.” 4
17,4
10,2
16,14
Muhtumat sis jáhkke Paulusa ja Silasa sániide ja serve sudnuide, nu maiddái eatnat ipmilbalolaš greikalaččat ja máŋggat allanálat nissonat. 5Dat dagai juvddálaččaid gáđašin, ja sii bálkáhedje muhtun joavdelas šlárvvaid ja dagahedje gávpogis stuimmi. De sii garrejedje Jasona vissui ja iske fáhtet Paulusa ja Silasa, vai besset doalvut sudno álbmoga ovdii. 6
17,6
16,20
Muhto go sii eai gávdnan sudno, de sii gesse Jasona ja muhtun vieljaid gávpoga eiseválddiid lusa ja čurvo: “Dál dat oppa máilmmi moivejeaddjit leat boahtán maiddái deike, 7
17,7
Luk 23,2
Joh 19,12eč
ja Jason lea váldán sin iežas vissui. Sii rihkkot keaisára mearrádusaid ja atnet gonagassan eará olbmá, muhtun Jesusa.” 8Go álbmot ja gávpoga ráđđehearrát dan gulle, de sii moaráhuvve. 9Sii gáibidedje Jasonis ja su guimmiin dáhkádusruđaid, ja de sii luite sin luovus.

Paulus ja Silas Beroias

1017,10 Beroia gávpot Makedonia lulleoarjjageahčen, sullii 8 miilla Tessalonika oarjjabealde.Seammá ija vieljat vuolggahedje Paulusa ja Silasa Beroiai. Go soai olliiga dohko, de soai manaiga synagogai. 11

17,11
Joh 5,39
Doppe juvddálaččat ledje rahpaseappot go Tessalonikas. Sii válde sáni geargadit vuostá ja beaivválaččat guorahalle čállagiid vai besset oaidnit, leigo visot duohta. 12Eatnagat sis osko, ja maiddái máŋggat allanálat greikalaš nissonat ja olbmát. 13Muhto go Tessalonika juvddálaččat ožžo diehtit ahte Paulus sárdnidii Ipmila sáni maiddái Beroias, de sii bohte dohko oalgguhit ja lihkahit olbmuid. 14
17,14
1 Tess 3,1eč
Dallánaga vieljat vuolggahedje Paulusa mannat meara guvlui, muhto Silas ja Timoteus báziiga Beroiai. 15Paulusa mieđušteaddjit dolvo su gitta Atena rádjái ja máhcce de ruoktot. Sin mielde Paulus bijai Silasii ja Timoteusii sáni ahte soai galggaiga boahtit su lusa johtileamos láhkái.

Paulus Atenas

16Go Paulus lei vuordimin sudno Atenas, de son oinnii gávpogis juohke sajis eahpeipmilgovaid, ja su siskkildas muosehuvai. 17Son sártnodii synagogas juvddálaččaiguin ja ipmilbalolaš olbmuiguin ja márkanšiljus juohke beaivvi daiguin geaid doppe deaivvai. 18

17,18
4,33+
17,18 epikuralaš ja stoalaš filosofat greikalaš filosofiija guokte váldosuorggi maid Epikur ja Zenon ásaheigga birrasii 300 o.Kr.Muhtun epikuralaš ja stoalaš filosofat nákkáhallagohte suinna, ja soapmásat sis dadje: “Maid duođaid dát sárdnás olmmái viggá muitalit?” Muhtumat fas árvaledje: “Son orru áigumin sárdnidit amas ipmiliid”, dasgo Paulus sárdnidii evangeliuma Jesusis ja bajásčuožžileames. 1917,19 Areopagos aláš Akropolisa nuorttadavábealde Atenas; gávpoga alimus duopmostuolu čoahkkananbáiki.Sii dolvo dasto Paulusa mielddiset Areopagosii ja dadje: “Oažžutgo mii gullat mii lea dat ođđa oahppa maid don gulahat? 20Mii leat gullan du sárdnumin amas ságaid. Mii dáhtošeimmet diehtit mat dat duođaid leat.” 21Atenalaččain ja maiddái vierrásiin geat doppe ásse, lei stuorra beroštupmi buot ođđa áššiide, ja sii eai váinnuhan maidege eará go gullat ođđasiid.

22Paulus manai čuožžut gasku Areopagosa ja sárdnugođii:

“Atena olbmát! Mun oainnán ahte dii juohke dáfus lehpet áŋgirat atnit fuola ipmiliid bálvaleames. 23Go mun váccašin gávpogis ja geahčadin din bassi sajiid, de mun gávdnen maiddái áltára mas lei čála: ‘Dovdameahttun ipmilii.’ Aiddo su gean dii bálvalehpet almma su dovddakeahttá, mun sárdnidan didjiide.

24

17,24
1 Gon 8,27
Sál 146,6
Jes 42,5
66,1
Apd 7,48
Ipmil guhte lea sivdnidan máilmmi ja buot mii das lea, son guhte lea almmi ja eatnama Hearrá, ii ása tempeliin maid olbmogieđat leat dahkan. 25
17,25
Sál 50,12
Su ii maid sáhte bálvalit olbmogieđaiguin dego son dárbbašivččii juoidá, sonhan ieš addá buohkaide eallima ja vuoiŋŋa ja visot. 26
17,26
5 Mos 32,8
Ovtta áidna olbmos son lea sivdnidan buot olbmuid. Son lea diktán álbmogiid ássat miehtá eatnama ja lea ásahan daidda vissis áiggiid ja orrunsajiid rájiid, 27
17,27
Jes 55,6
Jer 23,23
Rom 1,19č
17,27 Ipmila Muhtun giehtačállosiin lea “Hearrá”, soapmásiin lea “ipmilvuođa”.vai olbmot ozašedje Ipmila, jos mat sii iskkademiin sáhtášedje su gávdnat.

Ipmil ii almmatge leat guhkkin eret mis guđesge. 2817,28 muhtumat din diktačálliin stoalaš diktačállit Aratos ja Kleantes (3. jahkeč. o.Kr.).Dasgo su siste mii eallit, lihkadit ja leat. Maiddái muhtumat din diktačálliin leat dadjan: ‘Mii leat maiddái su sohka.’ 29

17,29
Jes 40,18eč
44,10eč
Rom 1,22č
Go mii nappo leat Ipmila sohka, de mii eat oaččo navdit ahte ipmilvuohta lea golli, silbba dahje geađggi láhkásaš, dego govva maid olbmo jurdda dahje dáidu lea hábmen. 30
17,30
Luk 24,47
Apd 14,16
Dakkár diehtemeahttunvuođa Ipmil lea gierdan guhká, muhto dál son gohčču buot olbmuid buot báikkiin jorgalit. 31
17,31
Sál 96,13
Matt 25,31eč
Apd 2,2410,42
Dasgo son lea ásahan beaivvi goas son dubme máilmmi vuoigatlaččat dan olbmá bokte gean son lea dasa mearridan. Dan son lea duođaštan buot olbmuide go čuoččáldahtii su jábmiid luhtte.”

32Muhtumat bilkidedje Paulusa go gulle su sárdnumin jábmiid bajásčuožžileames, earrásatgis dadje: “Mii dáhttut gullat das velá nuppe hávege.” 33De Paulus vulggii sin luhtte, 34muhto muhtumat serve sutnje ja osko. Sin gaskkas lei Dionysios, Areopagosa lahttu, Damaris-nammasaš nisson ja earrásat sudnuin.