Timoteus
161
16,1 Timoteus Vrd. 17,14č; 18,5; 19,22; 20,4; 1 Tim 1,2+. ▶ Timoteus. oskkolaš olmmoš gii oskkui Jesusii Messiasin.Paulus joavddai dasto Derbei ja Lystrai. Doppe lei Timoteus-nammasaš máhttájeaddji gean eadni lei oskkolaš juvddálaš, muhto áhčči greikalaš. 2Sus lei buorre beaggin Lystra ja Ikoniona vieljaid gaskkas. 3Paulus dáhtui váldit Timoteusa mátkeguoibmin, ja danin son birračuohpai su. Dan son dagai daid guovlluid juvddálaččaid dihte, dasgo buohkat dihte ahte Timoteusa áhčči lei greikalaš.
4
Sii vádjoledje gávpogis gávpogii ja dieđihedje vieljaide daid njuolggadusaid maid Jerusalema apostalat ja vuorrasat ledje mearridan, ja geatnegahtte sin doallat daid. 5Searvegottit nanosmuvve oskkus ja sturro beaivvis beaivái.
Paulusa oainnáhus Troasis
616,6 Asia romalaš provinsa; Uhca-Asia oarjeoassi. Vrd. Rom 16,5; 1 Kor 16,19; 2 Kor 1,8.Sii vádjoledje Frygia ja Galatia čađa, danin go Bassi Vuoigŋa cakkai sin sárdnideames sáni Asias. 7Go sii bohte Mysia buohta, de sii geahččaledje vuolgit Bityniai, muhto Jesusa Vuoigŋa ii suovvan dan. 8Dalle sii manne Mysia meattá ja bohte Troasii.
9Ihkku Paulus oinnii oainnáhusa. Makedonialaš olmmái čuoččui su ovddas ja ánui: “Boađe ábi rastá Makedoniai ja veahket min.” 1016,10 ráhkkaneimmet, ipmirdeimmet Njealje geardde dán girjjis Lukas atná vuosttaš persovnna. Vrd. 20,5; 21,1 ja 27,1. Čilgehus sáhttá leat ahte son ieš lei mielde dain báikkiin, dahje ahte son válddii mátkegovvádusa muhtin earás gii lei leamaš fárus.Dan oainnáhusa maŋŋil mii dallánaga ráhkkaneimmet vuolgit Makedoniai, dasgo mii ipmirdeimmet ahte Ipmil lei rávkan min sárdnidit evangeliuma doppe.
Paulus boahtá Filippii
11De mii nappo vulggiimet Troasis. Mii borjjasteimmet njuolga Samotrakei ja nuppi beaivvi Neapolisii. 1216,12 Filippi Makedonia provinsa lei juhkkojuvvon njealje oassái dahje guvlui, ja Filippi lei vuosttaš guovllus. romalaččaid koloniija dán láhkái navdojuvvojedje gávpogat ja guovllut Roma olggobealde gosa romalaččat ledje ássan ja gos ledje ožžon sierra vuoigatvuođaid.Doppe mii manaimet ain Filippii, gávpogii mii lea Makedonia vuosttaš guovllus ja lea romalaččaid koloniija. Dan gávpogis mii oruimet soames beivviid.
13Sabbahin mii manaimet gávpotpoartta olggobeallái eatnogáddái; mii navddiimet ahte doppe lea rohkosbáiki. Dasa mii čohkáneimmet ja sárdnugođiimet nissoniidda geat dohko ledje čoahkkanan. 1416,14 ipmilbalolaš >10,2.Min lei gullamin lei maiddái muhtun Lydia-nammasaš ipmilbalolaš nisson, Tyatira olmmoš gii vuvddii purpurdiŋggaid. Hearrá rabastii su váimmu váldit vuostá dan maid Paulus sártnui, 15ja son oktan bearrašiinnis gásttašuvvui. De son dajai midjiide: “Jos dii atnibehtet mu olmmožin gii osku Hearrái, de bohtet mu vissui mu guossin.” Ja son sártnuhii min boahtit.
Paulus ja Silas giddagasas
16Go mii de fas leimmet mannamin rohkosbáikái, de min ovddal bođii šlávvanieida geas lei einnostanvuoigŋa. Nieida skáhppui einnostemiin stuorra ruđaid isidiiddásis. 17
16,17 Alimus Ipmil ipmilnamma mii gávdno sihke Boares testamenttas: 1 Mos 14,18–22; Sál 78,35.56 ja Ođđa testamenttas: Mark 5,7; Luk 8,28; Hebr 7,1.Son čuovvulii Paulusa ja min earáid ja čuorvvui: “Dát olbmát leat Alimus Ipmila bálvaleaddjit ja čájehit didjiide bestojumi geainnu!” 18
Dan son dagai máŋga beaivvi, dassážii go Paulus váivašuvai, jorggihii ja celkkii vuigŋii: “Jesus Kristusa nammii mun gohčun du: Vuolgge sus olggos!” Dallánaga vuoigŋa guđii nieidda.
19Muhto go nieidda eaiggádat ipmirdedje ahte sin doaivu fidnet dietnasiid lei jávkan, de sii dohppejedje Paulusa ja Silasa ja gesse sudno márkanšilljui eiseválddiid ovdii. 20
Romalaš duopmáriid ovddas sii dadje: “Dát olbmá guovttos ráfehuhttiba min gávpoga. Soai leaba juvddálaččat 21ja oahpaheaba dábiid maid mis ii leat lohpi dohkkehit iige čuovvut, danin go mii leat romalaččat.” 22
Fil 1,30
1 Tess 2,2
Maiddái álbmot čuožžilii sudno vuostá. Duopmárat gohččo gaikut sudnos biktasiid ja spihččet sudno. 23Maŋŋil go sii ledje addán sudnuide eatnat časkkástagaid, de sii bálkestedje sudno giddagassii. Sii gohččo fávtta gáhttet sudno bures, 24ja danin fákta doalvvui sudno giddagasa siskkimus fáŋgalatnjii ja bijai vel sudno julggiid čoskii gitta.
25Gaskaija áigge Paulus ja Silas rohkadalaiga ja lávlluiga máidnuma Ipmilii, ja iežá fáŋggat guldaledje sudno. 26
5,19
12,710
Fáhkkestaga eanan doarggistii hui sakka. Giddagasa vuođđudusat lihkkasedje, buot uvssat rahpasedje ja buohkaid láhkkit čoavdásedje. 27Fákta morihii, ja go son oinnii giddagasa uvssaid rahpasan, de son gáttii fáŋggaid báhtaran ja rohttii miehki vai beassá sorbmet iežas. 28Dalle Paulus čuorvvui sutnje alla jienain: “Ale daga alccesat maidege baháid! Mii buohkat leat dás.”
29Fákta rávkkai čuovgga, viegai sisa ja luoitádii doarggistemiin Paulusa ja Silasa ovdii. 30
10,25
18,18
Apd 2,37
22,10
Son doalvvui sudno olggos ja dajai: “Buorit olbmát, maid mun galggan dahkat vai bestojuvvon?” 31
Soai vástideigga: “Oskko Hearrá Jesusii, de don bestojuvvot, don ja du dállu.” 32Soai sártnuiga dasto Hearrá sáni sutnje ja buohkaide geat ledje su viesus. 33Dan seammá bottus, guovdelaš ija, fákta dikšugođii sudno ja basai časkkástatháviid, ja son ja su bearaš gásttašuvvojedje dallánaga. 34Son doalvvui sudno vissosis ja málestii sudnuide, ja son ja buot su dáluolbmot ledje ilus go sii dál osko Ipmilii.
35Iđđedis duopmárat vuolggahedje diggebálvváid dadjat: “Luitet dáid olbmáid luovus.” 36Fákta dieđihii dan Paulusii. Son dajai: “Duopmárat leat vuolggahan sáni ahte dudno galgá luoitit luovus. Vuolgi dal ja manni ráfái!” 37
Muhto Paulus vástidii diggebálvváide: “Sii leat dutkkakeahttá ja dubmekeahttá spihččehan munno almmolaččat, Roma riikkavuložiid, ja bálkestan munno giddagassii. Dál sii dáhtošedje ádjit munno suollemasat eret? Ii nu, muhto bohtoset ieža doalvut munno olggos.” 38Diggebálvvát dolvo duopmáriidda dán sáni. Sii ballájedje go gulle ahte soai leaba romalaččat. 39
Sii bohte giddagassii ja sárdno ustitlaččat sudnuide, dolvo sudno olggos ja dáhtto sudno vuolgit gávpogis.
40Go Paulus ja Silas leigga beassan giddagasas, de soai manaiga Lydia lusa. Doppe soai deaivvaiga vieljaid ja arvvosmahtiiga sin, ja de soai vulggiiga gávpogis.