Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
4

Išbošet goddojuvvo

41Go Saula bárdni Išbošet gulai ahte Abner lei jápmán Hebronii, de son fámohuvai, ja buot israellaččat suorganedje. 2

4,2
Jos 18,2125
Išbošetis ledje guokte speadjárjoavkkuid oaivámučča, Baana ja Rekab, geat leigga benjaminlaččat, beerotlaš Rimmona bártnit; Beerot oainnat lohkkojuvvui Benjaminii. 34,3 Gittajim gávpot Judas. Gč. Neh 11,33.Beerotlaččat ledje báhtaran Gittajimii, ja dohko sii leat báhcán ássat vierisin dán beaivvi rádjái.

44,4 Mefibošet váttásmáhttojuvvon hápmi namas Meribbaal. Vrd. 1 Muit 8,34; 9,40. Hebreagiel sáni bošet mearkkaša “heahpat”. Vrd. Išbošeta. >2,8.Saula bártnis Jonatanis lei bárdni gii lei rámbi goappašiin julggiinis. Son lei viđajahkásaš dalle go Jisreelis bođii sáhka, mo Jonatanii ja Saulii lei geavvan. Nisson gii áittardii su, lei váldán su mielddis ja báhtaran. Muhto go son lei hoahpus báhtareamen, de son lei gahčahan bártni, ja bárdni lei šaddan skierbmán. Su namma lei Mefibošet.

5Beerotlaš Rimmona bártniguovttos Rekab ja Baana bođiiga muhtun beaivvi Išbošeta vissui beaivvi báhkkaseamos áiggi, go Išbošet lei atnimin gaskabeaivvi vuoiŋŋadusa. 64,6 Jorgalus čuovvu ▶ Septuaginta.Viesu fáktejeaddjinisu lei jáffuid sevledettiin ribahan nohkkat, ja nu beasaiga Rekab ja su viellja Baana sisa oainnahalakeahttá. 7Soai bođiiga oađđingámmárii gos Išbošet lei veallámin seaŋggas. Soai čuggiiga su jámas, čuohpaiga sus oaivvi, válddiiga dan mielddiska ja jođiiga geažos ija Arabaduolbadasa lulás. 8Soai buvttiiga Išbošeta oaivvi Davidii Hebronii ja dajaiga sutnje: “Dá lea du vašálačča Saula bártni Išbošeta oaivi. Hearrá gonagas, Saul bivddii du heakka, ja dál Hearrá lea mávssahan du beales Saulii ja su nállái.”

9David vástidii Rekabii ja su villjii Baanai, beerotlaš Rimmona bártniide: “Nu duohta go Hearrá eallá, Hearrá guhte lea gádjon mu buot áŧestusain: 10

4,10
1,5eč
Dat gii buvttii munnje sága ja navddii ahte son buktá buori sága go dajai ahte Saul lea jápmán, su mun válden gitta ja godden Siklagis. Dan mun adden bálkán buori sága ovddas. 11Nabai dál, go doai ipmilmeahttumat leahppi goddán vigihis olbmá iežas seŋgii su iežas ruovttus! Ingo mun dalle galggaše gáibidit su varaid dudno gieđas ja heavahit dudno eatnama alde?” 12
4,12
5 Mos 21,22č
David gohčui olbmáidis, ja sii godde sudno, čuhppe sudnos gieđaid ja julggiid ja heŋgejedje sudno Hebrona čáhceáldá gáddái. Muhto Išbošeta oaivvi sii hávdádedje Hebronii Abnera hávdái.

5

David šaddá oppa Israela gonagassan

51

5,1
19,12
1 Muit 11,1–3
Buot Israela čearddat bohte Davida lusa Hebronii ja dadje: “Mii leat seammá oažži ja varra go don. 2
5,2
1 Sam 18,16
25,30
Juo ovdal, dalle go Saul ain lei min gonagas, de don jođihit Israela dan soahtemohkiin. Hearrá lea cealkán dutnje: Don geahčat mu álbmoga Israela, don šattat Israela ráđđejeaddjin.” 3
5,3
1 Sam 16,13
2 Sam 2,4
De bohte buot Israela vuorrasat gonagasa lusa Hebronii. David dagai singuin lihtu Hearrá ovddas, ja sii vuide Davida Israela gonagassan. 4
5,4
1 Muit 29,27č
David lei golbmalogijahkásaš go šattai gonagassan, ja son ráđđii njealljelogi jagi: 5Čieža jagi guhtta mánu Juda gonagassan Hebronis ja golbmalogigolbma jagi Israela ja Juda gonagassan Jerusalemis.

6

5,6
1 Muit 11,4–9
Gonagas vulggii olbmáidisguin Jerusalemii soahtat jebuslaččaiguin geat ásse doppe. Sii dadje Davidii: “Deike don it boađe. Čalmmeheamit ja skierpmát ádjet du eret.” Sii oaivvildedje ahte David ii ožžon boahtit gávpogii. 7Muhto David válddii Siona ladni, mii dál lea Davida gávpot. 85,8 čáhcesuona rádjái tunnel mii buvttii čázi Gihonádjagis gávpogii. ▶ Masorehtalaš teaksta ii leat čielggas.Dan beaivvi son dajai: “Dat gii časká jebuslaččaid ja buvtteha čáhcesuona rádjái, son časká daid čalmmehemiid ja skierpmáid geaid David vašuha.” Aiddo dan dihte daddjojuvvo: “Čalmmeheamit ja skierpmát eai oaččo boahtit tempelii.” 95,9 Millo “deavdda”; jáhkkimis stealli mas ledje ladnemuvrrat Davida gávpoga davábealde. Gč. 2 Gon 12,20. Maiddái Sikema ladni namma lea Millo. >Duop 9,6.Dasto David ásai ladnái ja gohčui dan Davida gávpogin. Son nannii gávpoga ladniiguin Millo rájes gávpoga guovddáža guvlui. 10
5,10
1 Sam 18,12
2 Sam 3,1
David šattai ain fámolaččabun, danin go Hearrá, Almmiveagaid Ipmil, lei suinna.

11

5,11
1 Muit 14,1–3
2 Muit 2,3
Hiram, Tyrosa gonagas, vuolggahii áirasiid Davida lusa ja skáhppui sutnje sedermuora, snihkkáriid ja geađgederpiid, ja dat olbmát huksejedje Davidii šloahta. 12Dalle David ipmirdii ahte Hearrá lei nannen su saji Israela gonagassan ja lei diktán su gonagasvuođa menestuvvat sutnje iežas álbmoga Israela dihte.

13Maŋŋil go David lei boahtán Hebronis Jerusalemii, de son válddii vel eambbo áhkáid ja liigeáhkáid, ja sutnje riegádedje bártnit ja nieiddat. 14Daid bártniid namat geat riegádedje sutnje Jerusalemis, ledje Šammua, Šobab, Natan, Salomo, 15Jibhar, Elišua, Nefeg, Jafia, 16Elišama, Eljada ja Elifelet.

David vuoitá filistalaččaid

17

5,17
1 Muit 14,8–17
Go filistalaččat gulle ahte David lei vuidojuvvon Israela gonagassan, de sii buohkat vulge johtui, vai besset fallehit Davida. Go David gulai dan, de son manai ladnásis váriide. 185,18 Refaimleahki šattolaš leahki Jerusalema lulleoarjjabealde. Vrd. Jos 15,8; 18,16.Filistalaččat bohte ja leabbanedje Refaimleahkái. 19
5,19
1 Sam 30,8
David jearai Hearrás: “Vuolggángo mun soahtat filistalaččaiguin? Attátgo don sin mu gihtii?” Hearrá vástidii Davidii: “Vuolgge! Mun attán filistalaččaid du gihtii.” 205,20 Baal-Perasim Perasim, máŋggaidlohku sánis peres mii mearkkaša “doadjin” dahje “čuolddašupmi”.Dalle David manai Baal-Perasimii ja časkkii sin doppe. De son dajai: “Hearrá lea cuvken vašálaččaid mu ovddas nugo čázit cuvkejit buođu.” Danin dat báiki oaččui nama Baal-Perasim. 21Filistalaččat guđđe dohko eahpeipmilgovaideaset, ja David ja su olbmát válde daid mielde.

22Muhto filistalaččat bohte ođđasis ja leabbanedje Refaimleahkái. 235,23 bakamuoraid dás ii leat čielggas makkár dát muorra lea; soaitá leat balsammuorra.David jearai Hearrás neavvaga, ja Hearrá vástidii: “Ale mana njuolga sin vuostá, muhto garvve ja fallet sin duogábeale, bakamuoraid buohta. 24Go gulat lávkkiid skoahpamin bakamuoraid gierragiin, de fallet hoahpus, dasgo dalle Hearrá manná du ovddas časkit filistalaččaid soahteveaga.” 25David dagai nu go Hearrá lei gohččon, ja son časkkii filistalaččaid ja doarridii sin Geba rájes gitta Gesera rádjái.

6

David buktá Ipmila árkka Sionii

61

6,1
1 Muit 13,1–14
David čohkkii fas buot Israela válljusoahteolbmáid, golbmalogiduhát olbmá. 2
6,2
1 Sam 4,4
6,2 Baala Kirjat-Jearima boares namma. Gč. Jos 15,9. >1 Sam 6,21.Son vulggii oppa joavkkuinis Baalai Judas. Doppe sii galge viežžat Ipmila árkka, masa Hearrá, Almmiveagaid Ipmil, lei bidjan iežas nama, son gean truvnnu kerubat guddet. 3
6,3
1 Sam 7,1
Sii bidje Ipmila árkka ođđa vovnnaide ja doalvugohte dan Abinadaba viesus mii lei dievás, ja Abinadaba bártnit Ussa ja Ahjo stivriiga ođđa vovnnaid. 4Ussa váccii árkka guoras, ja Ahjo váccii árkka ovddas. 5David ja buot israellaččat dánso ilus Hearrá muođuid ovddas ja lávlo ja čuojahedje lyraid, hárppaid, rumbbuid, skilanasaid ja symbálaid. 6Go sii bohte Nakona gordneráidnensaji buohta, de Ussa geigii gieđa ja dollii Ipmila árkii, danin go vuovssát ledje šaddan vearrájin. 7
6,7
4 Mos 4,15
Dalle Hearrá moaráhuvai Ussai: Ipmil časkkii su, ja son jámii Ipmila árkka gurrii. 86,8 Peres-Ussa sátnestoahkan hebreagiel sániin mii jorgaluvvo “falleheapmin”. Mearkkaša “Ussa doadjin” dahje “Ussaskurču”.David gáfestuvai danne go Hearrá lei časkán Ussa. Dat báiki gohčoduvvui Peres-Ussan, ja danin dat gohčoduvvo vel dán beaivvinai. 9Dan beaivvi rájes David balai Hearrás, ja son dajai: “Mo Hearrá árka sáhttá boahtit mu lusa?” 10Son ii dáhtton sirdit Hearrá árkka lusas Davida gávpogii, muhto bijai dan gatlaš Obed-Edoma vissui. 11Doppe Hearrá árka lei golbma mánu, ja Hearrá buressivdnidii Obed-Edoma ja oppa su bearraša.

12

6,12
1 Muit 15,25–16,3
Go David gulai ahte Hearrá lei buressivdnidan Ipmila árkka dihte Obed-Edoma bearraša ja buot mii sus lei, de son vulggii Obed-Edoma vissui ja buvttii Ipmila árkka doppe ávvudemiin Davida gávpogii. 13Go Hearrá árkka guoddit ledje lávken guhtta lávkki, de David oaffarušai vuovssá ja buoiduduvvon gálbbi. 14
6,14
1 Sam 2,18
6,14 beallemasefod hebreagillii efod. ▶ efod. Sus lei gárvun dušše beallemasefod, ja son dánssui oppa fámustis Hearrá muođuid ovddas. 15David ja oppa Israel vázze Hearrá árkka maŋis, ja ávvučuorvasat skáige ja dorvvet čudje. 16Go Hearrá árka lei boahtimin Davida gávpogii, de Mikal, Saula nieida, geahčai láseráigge. Go son oinnii gonagas Davida dánsumin ja njuikkodeamen Hearrá muođuid ovddas, de son badjelgeahčai su váimmustis. 17Hearrá árka biddjojuvvui sadjásis goahtái maid David lei ceggen dan várás, ja David oaffarušai boaldinoaffariid ja searvevuođaoaffariid Hearrá muođuid ovddas. 18
6,18
1 Gon 8,55
Go David lei geargan oaffaruššamis boaldinoaffariid ja searvevuođaoaffariid, de son buressivdnidii álbmoga Hearrá, Almmiveagaid Ipmila, nammii 19ja juogadii juohke olbmái ja nissonii, oppa Israela álbmogii, iešguhtiige láibbáža, dádelgáhku ja rusingáhku. De buohkat vulge ruoktot.

20Go David máhcai ruoktot buressivdnidit iežas bearraša, de bođii Saula nieida Mikal su ovddal ja dajai: “Gal juo Israela gonagas láhttii odne gutnálaččat! Son nuoladii bálvaleddjiidis biiggáid ovddas, nugo vácceš olmmoš dahká!” 21

6,21
1 Sam 13,14
Dalle David dajai Mikalii: “Mun lean dánson Hearrá ovddas, su ovddas gii válljii mu ovdalii du áhči ja oppa áhčát soga, ja bijai mu iežas álbmoga Israela ráđđejeaddjin. 22Mun sáhtán vuolidit iežan ain eambbo ja šaddat ain uhcibun iežan čalmmiinge. Muhto dat biiggát geaid don oaivvildat, gudnejahttet mu.” 23Ja Saula nieida Mikal lei mánáheapme gitta jápminbeaivvis rádjái.