Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
3

31Saula ja Davida sogaid gaskkas bisttii soahti guhká. David gievrrui ahte gievrrui, muhto Saula sohka hedjonii ahte hedjonii.

2

3,2
1 Muit 3,1–4
Davidii riegádedje bártnit Hebronis. Su vuosttašriegádeaddji lei Amnon gean eadni lei jisreellaš Ahinoam. 3Nubbi lei Kilab gean eadni lei Abigajil, karmellaš Nabala leaska, goalmmát Absalom gean eadni lei Maaka, Gešura gonagasa Talmaja nieida, 4njealját Adonia, Haggita bárdni, viđát Šefatja, Abitala bárdni, 5ja guđát Jitream, Davida áhká Egla bárdni. Dát bártnit riegádedje Davidii Hebronis.

Abner manná Davida beallái

6Dan botta go Saula ja Davida sogaid soahti bisttii, de Abner oaččui ain eambbo válddi Saula sogas. 7Saulis lei leamaš liigeáhkkán Rispa, Aja nieida. De oktii Išbošet dajai Abnerii: “Manne don leat ovttastallan mu áhči liigeáhkáin?” 8Išbošeta sánit moaráhuhtte sakka Abnera, ja son dajai: “Mun in leat mihkkege Juda beatnagiid! Dán beaivvi rádjái mun lean leamaš oskkáldas áhčát Saula sohkii ja su vieljaide ja ustibiidda, inge leat diktán du šaddat Davida gihtii, ja dál don sivahalat mu dán nissona dihte. 9

3,9
19,13
Ipmil ráŋggáštehkos mu dál ja álo, jos mun in daga dan maid Hearrá vuordnumiin lea lohpidan Davidii: 10
3,10
1 Sam 13,14
‘Mun válddán gonagasvuođa Saula sogas ja ceggen Davidii truvnnu Israelii ja Judai, Dana rájes gitta Beer Šeba rádjái.’” 11Iige Išbošet duostan vástidit Abnerii šat sánige.

12Abner vuolggahii áirasiid Davida lusa cealkit: “Geasa dát eanan gullá? Daga muinna lihtu, de mun veahkehan du oažžut oppa Israela iežat beallái.” 13

3,13
1 Sam 25,44
David vástidii: “Buorre! Mun dagan duinna lihtu, muhto dušše ovttain eavttuin: Buvtte mu lusa Saula nieidda Mikala. Muđui don it oaččo boahtit mu čalmmiid ovdii.” 14
3,14
1 Sam 18,27
Ja David vuolggahii áirasiid Saula bártni Išbošeta lusa cealkit: “Atte munnje ruoktot áhkkán Mikala, gean mun gihládin alccesan čuđiin filistalaččaid ovdaliikkiin.” 15Išbošet vieččahii Mikala su boatnjá Paltiela, Lajiša bártni, luhtte. 163,16 Bahurim uhca gávpogaš Jerusalema ja Jeriko gaskkas.Mikala boadnjá vulggii mielde ja čuovui su čieru gitta Bahurima rádjái. Muhto Abner dajai sutnje: “Mana ruoktot!” Ja son manai.

17Abner lei ságastan Israela vuorrasiiguin ja dadjan: “Dii lehpet juo guhká dáhtton Davida iežadet gonagassan. 18Dál lea áigi dahkat dan duohtan, dasgo Hearrá lea cealkán Davidii: ‘Mun attán bálvaleaddján Davida gádjut álbmogan Israela filistalaččaid ja buot eará vašálaččaid gieđas.’” 19Abner sártnui dán maiddái benjaminlaččaide. De son manai Hebronii ja muitalii Davidii mii Israela ja Benjamina mielas lei buorre.

20Go Abner bođii Hebronii guvttiinlogiin olbmáin, de David lágidii guossemállásiid sutnje ja su olbmáide. 21Abner dajai Davidii: “Mun vuolggán dál čohkket oppa Israela du lusa, hearrán ja gonagassan. Sii dahket duinna lihtu, ja don šattat buot daid gonagassan geaid dáhtut ráđđet.” De David luittii Abnera vuolgit, ja son vulggii ráfis.

Abner goddojuvvo

22Aiddo dalle Davida olbmát ja Joab máhcce speadjanmohkis ja bukte stuorra sállaša mielddiset. Abner ii lean šat Davida luhtte Hebronis, danin go David lei luoitán su vuolgit ráfis. 23Go Joab bođii olbmáidisguin, de sutnje muitaluvvui: “Abner, Nera bárdni, bođii gonagasa lusa, ja son luittii su vuolgit ráfis.” 24Joab manai gonagasa lusa ja dajai: “Maid don leat dahkan? Abner bođii du lusa, ja don luitet su vuolgit ráfis! 25Donhan dovddat Abnera, Nera bártni! Son bođii dolvvohallat du, oahppat goas don vuolggát ja boađát, vai beassá diehtit buot maid don dagat.” 26Dasto Joab vulggii Davida luhtte ja vuolggahii áirasiid Abnera maŋŋái, ja sii jorgalahtte Abnera Sira arvegáivvo luhtte. David ii diehtán das maidege. 27

3,27
2,23
Go Abner máhcai Hebronii, de Joab doalvvui su doaresbeallái poartta gurrii, vai mahkáš beassá sártnodit suinna guovttá gaskan. Doppe Joab čuggii su čoavjái, nu ahte son jámii. Ná Joab mávssahii vieljas Asaela goddima. 28Go David gulai dan, de son dajai: “Hearrá diehtá ahte mun ja mu gonagassohka leat agálaččat vigiheamit Abnera, Nera bártni, jápmimii. 29Bohtos dát sivalašvuohta Joaba oaivái ja oppa su áhči bearrašii! Lehkoset Joaba sogas álo dakkárat geat buhcet golgamis dahje spihtáldávddas, geat vázzet soappeveagas, geat gahččet miehkkái dahje geain váilu láibi!” 30Nu Joab ja su viellja Abišai gottiiga Abnera, danin go son lei goddán Gibeona soađis sudno vielja Asaela.

David morašta Abnera

313,31 Gaikkodehket … horstabiktasa morraša mearkan. ▶ moraštanvierut.David dajai Joabii ja buohkaide geat ledje das: “Gaikkodehket biktasiiddádet, gárvodehket horstabiktasa ja dollet jábmičierrumiid Abnerii.” Ja gonagas David váccii guoddinmuoraid maŋis, 32go Abner hávdáduvvui Hebronii. Gonagas čierui jitnosit Abnera hávdeguoras, ja maiddái oppa álbmot čierui. 33Gonagas lávllui Abnerii dán váidaluslávlaga:

“Fertiigo Abner jápmit

nugo vearredahkki jápmá?

34Eai du gieđat lean čadnojuvvon,

du juolggit eai lean láhkkiin.

Don gahččet nugo olmmoš gahččá

vearredahkkiid gihtii.”

Dalle álbmot čierui su ain eambbo.

35Dasto olbmot bohte fállat Davidii láibbi dan bále go ain lei beaivi. Muhto David vuortnui: “Ipmil ráŋggáštehkos mu dál ja álo, jos mun muosáhan láibbi dahje maidege ihkinassii, ovdal go beaivváš luoitáda.” 36Dáidda sániide olbmot liikojedje nugo buot earáige maid gonagas dagai. 37Ja buot olbmot ja oppa Israel ipmirdedje dan beaivvi ahte Abnera, Nera bártni, goddin ii lean vuolgán gonagasas. 38Ja gonagas dajai bálvaleddjiidasas: “Dii diehtibehtet ahte dán beaivvi stuorra oaivámuš lea gahččan Israelis. 393,39 Seruja bártnit Joab ja Abišai. Gč. 2,18.Muhto mun lean ain headju vaikko lean vuidojuvvon gonagassan, ja duot olbmát, Seruja bártnit, leaba fámolaččabut go mun. Máksos Hearrá dán rihkkosa dasa gii dan dagai!”

4

Išbošet goddojuvvo

41Go Saula bárdni Išbošet gulai ahte Abner lei jápmán Hebronii, de son fámohuvai, ja buot israellaččat suorganedje. 2

4,2
Jos 18,2125
Išbošetis ledje guokte speadjárjoavkkuid oaivámučča, Baana ja Rekab, geat leigga benjaminlaččat, beerotlaš Rimmona bártnit; Beerot oainnat lohkkojuvvui Benjaminii. 34,3 Gittajim gávpot Judas. Gč. Neh 11,33.Beerotlaččat ledje báhtaran Gittajimii, ja dohko sii leat báhcán ássat vierisin dán beaivvi rádjái.

44,4 Mefibošet váttásmáhttojuvvon hápmi namas Meribbaal. Vrd. 1 Muit 8,34; 9,40. Hebreagiel sáni bošet mearkkaša “heahpat”. Vrd. Išbošeta. >2,8.Saula bártnis Jonatanis lei bárdni gii lei rámbi goappašiin julggiinis. Son lei viđajahkásaš dalle go Jisreelis bođii sáhka, mo Jonatanii ja Saulii lei geavvan. Nisson gii áittardii su, lei váldán su mielddis ja báhtaran. Muhto go son lei hoahpus báhtareamen, de son lei gahčahan bártni, ja bárdni lei šaddan skierbmán. Su namma lei Mefibošet.

5Beerotlaš Rimmona bártniguovttos Rekab ja Baana bođiiga muhtun beaivvi Išbošeta vissui beaivvi báhkkaseamos áiggi, go Išbošet lei atnimin gaskabeaivvi vuoiŋŋadusa. 64,6 Jorgalus čuovvu ▶ Septuaginta.Viesu fáktejeaddjinisu lei jáffuid sevledettiin ribahan nohkkat, ja nu beasaiga Rekab ja su viellja Baana sisa oainnahalakeahttá. 7Soai bođiiga oađđingámmárii gos Išbošet lei veallámin seaŋggas. Soai čuggiiga su jámas, čuohpaiga sus oaivvi, válddiiga dan mielddiska ja jođiiga geažos ija Arabaduolbadasa lulás. 8Soai buvttiiga Išbošeta oaivvi Davidii Hebronii ja dajaiga sutnje: “Dá lea du vašálačča Saula bártni Išbošeta oaivi. Hearrá gonagas, Saul bivddii du heakka, ja dál Hearrá lea mávssahan du beales Saulii ja su nállái.”

9David vástidii Rekabii ja su villjii Baanai, beerotlaš Rimmona bártniide: “Nu duohta go Hearrá eallá, Hearrá guhte lea gádjon mu buot áŧestusain: 10

4,10
1,5eč
Dat gii buvttii munnje sága ja navddii ahte son buktá buori sága go dajai ahte Saul lea jápmán, su mun válden gitta ja godden Siklagis. Dan mun adden bálkán buori sága ovddas. 11Nabai dál, go doai ipmilmeahttumat leahppi goddán vigihis olbmá iežas seŋgii su iežas ruovttus! Ingo mun dalle galggaše gáibidit su varaid dudno gieđas ja heavahit dudno eatnama alde?” 12
4,12
5 Mos 21,22č
David gohčui olbmáidis, ja sii godde sudno, čuhppe sudnos gieđaid ja julggiid ja heŋgejedje sudno Hebrona čáhceáldá gáddái. Muhto Išbošeta oaivvi sii hávdádedje Hebronii Abnera hávdái.

5

David šaddá oppa Israela gonagassan

51

5,1
19,12
1 Muit 11,1–3
Buot Israela čearddat bohte Davida lusa Hebronii ja dadje: “Mii leat seammá oažži ja varra go don. 2
5,2
1 Sam 18,16
25,30
Juo ovdal, dalle go Saul ain lei min gonagas, de don jođihit Israela dan soahtemohkiin. Hearrá lea cealkán dutnje: Don geahčat mu álbmoga Israela, don šattat Israela ráđđejeaddjin.” 3
5,3
1 Sam 16,13
2 Sam 2,4
De bohte buot Israela vuorrasat gonagasa lusa Hebronii. David dagai singuin lihtu Hearrá ovddas, ja sii vuide Davida Israela gonagassan. 4
5,4
1 Muit 29,27č
David lei golbmalogijahkásaš go šattai gonagassan, ja son ráđđii njealljelogi jagi: 5Čieža jagi guhtta mánu Juda gonagassan Hebronis ja golbmalogigolbma jagi Israela ja Juda gonagassan Jerusalemis.

6

5,6
1 Muit 11,4–9
Gonagas vulggii olbmáidisguin Jerusalemii soahtat jebuslaččaiguin geat ásse doppe. Sii dadje Davidii: “Deike don it boađe. Čalmmeheamit ja skierpmát ádjet du eret.” Sii oaivvildedje ahte David ii ožžon boahtit gávpogii. 7Muhto David válddii Siona ladni, mii dál lea Davida gávpot. 85,8 čáhcesuona rádjái tunnel mii buvttii čázi Gihonádjagis gávpogii. ▶ Masorehtalaš teaksta ii leat čielggas.Dan beaivvi son dajai: “Dat gii časká jebuslaččaid ja buvtteha čáhcesuona rádjái, son časká daid čalmmehemiid ja skierpmáid geaid David vašuha.” Aiddo dan dihte daddjojuvvo: “Čalmmeheamit ja skierpmát eai oaččo boahtit tempelii.” 95,9 Millo “deavdda”; jáhkkimis stealli mas ledje ladnemuvrrat Davida gávpoga davábealde. Gč. 2 Gon 12,20. Maiddái Sikema ladni namma lea Millo. >Duop 9,6.Dasto David ásai ladnái ja gohčui dan Davida gávpogin. Son nannii gávpoga ladniiguin Millo rájes gávpoga guovddáža guvlui. 10
5,10
1 Sam 18,12
2 Sam 3,1
David šattai ain fámolaččabun, danin go Hearrá, Almmiveagaid Ipmil, lei suinna.

11

5,11
1 Muit 14,1–3
2 Muit 2,3
Hiram, Tyrosa gonagas, vuolggahii áirasiid Davida lusa ja skáhppui sutnje sedermuora, snihkkáriid ja geađgederpiid, ja dat olbmát huksejedje Davidii šloahta. 12Dalle David ipmirdii ahte Hearrá lei nannen su saji Israela gonagassan ja lei diktán su gonagasvuođa menestuvvat sutnje iežas álbmoga Israela dihte.

13Maŋŋil go David lei boahtán Hebronis Jerusalemii, de son válddii vel eambbo áhkáid ja liigeáhkáid, ja sutnje riegádedje bártnit ja nieiddat. 14Daid bártniid namat geat riegádedje sutnje Jerusalemis, ledje Šammua, Šobab, Natan, Salomo, 15Jibhar, Elišua, Nefeg, Jafia, 16Elišama, Eljada ja Elifelet.

David vuoitá filistalaččaid

17

5,17
1 Muit 14,8–17
Go filistalaččat gulle ahte David lei vuidojuvvon Israela gonagassan, de sii buohkat vulge johtui, vai besset fallehit Davida. Go David gulai dan, de son manai ladnásis váriide. 185,18 Refaimleahki šattolaš leahki Jerusalema lulleoarjjabealde. Vrd. Jos 15,8; 18,16.Filistalaččat bohte ja leabbanedje Refaimleahkái. 19
5,19
1 Sam 30,8
David jearai Hearrás: “Vuolggángo mun soahtat filistalaččaiguin? Attátgo don sin mu gihtii?” Hearrá vástidii Davidii: “Vuolgge! Mun attán filistalaččaid du gihtii.” 205,20 Baal-Perasim Perasim, máŋggaidlohku sánis peres mii mearkkaša “doadjin” dahje “čuolddašupmi”.Dalle David manai Baal-Perasimii ja časkkii sin doppe. De son dajai: “Hearrá lea cuvken vašálaččaid mu ovddas nugo čázit cuvkejit buođu.” Danin dat báiki oaččui nama Baal-Perasim. 21Filistalaččat guđđe dohko eahpeipmilgovaideaset, ja David ja su olbmát válde daid mielde.

22Muhto filistalaččat bohte ođđasis ja leabbanedje Refaimleahkái. 235,23 bakamuoraid dás ii leat čielggas makkár dát muorra lea; soaitá leat balsammuorra.David jearai Hearrás neavvaga, ja Hearrá vástidii: “Ale mana njuolga sin vuostá, muhto garvve ja fallet sin duogábeale, bakamuoraid buohta. 24Go gulat lávkkiid skoahpamin bakamuoraid gierragiin, de fallet hoahpus, dasgo dalle Hearrá manná du ovddas časkit filistalaččaid soahteveaga.” 25David dagai nu go Hearrá lei gohččon, ja son časkkii filistalaččaid ja doarridii sin Geba rájes gitta Gesera rádjái.