Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
1

David gullá ahte Saul lea jápmán

11

1,1
1 Sam 30,17
Saul lei jápmán. David lei máhccan Siklagii maŋŋil go lei vuoitán amaleklaččaid ja lei orron doppe guokte beaivvi. 2
1,2
1 Sam 4,12
1,2 biktasat gaikkoduvvon ja muolda oaivvi alde morraša mearkan. Vrd. 1 Mos 37,29; Job 2,12. ▶ moraštanvierut.Goalmmát beaivvi bođii muhtin Saula soahteveaga olmmái, biktasat gaikkoduvvon ja muolda oaivvi alde. Go son joavddai Davida lusa, de son gopmirdii eatnamii muođuid. 3David jearai sus: “Gos don boađát?” Olmmái vástidii: “Mun bessen báhtarit Israela soahtesiiddas.” 4Dalle David jearai: “Mo lea geavvan? Muital!” Son vástidii: “Soahteolbmát leat báhtaran, eatnagat leat gahččan. Maiddái Saul ja su bárdni Jonatan leaba jápmán.” 5Go nuorra olmmái lei muitalan dán, de David jearai: “Mas don dieđát ahte Saul ja su bárdni Jonatan leaba jápmán?” 6
1,6
1 Sam 31,1eč
Olmmái gii lei muitalan dán, vástidii: “Mun deiven boahtit Gilboavárrái. Doppe Saul doarjalii iežas sáittis vuostái, ja vašálačča soahtevovnnat ja riidejeaddjit ledje juo boahtimin su lahka. 7Son jorggihii geahččat, ja go son oinnii mu, de son rávkkai mu lusas, ja mun mannen. 8Son jearai: Gii don leat? Mun vástidin: Mun lean amaleklaš. 9De son dajai munnje: Boađe deike ja gotte mu! Mun lean juo gáldnamin, vaikko leange vel heakkas. 10Nu mun mannen su lusa ja godden su, danin go mun árvidin ahte ii son sáhtáše báhcit heggii. Mun válden kruvnnu su oaivvis ja rieggá su gieđas ja bukten daid dutnje, hearrá.” 11Dalle David gaikkodii biktasiiddis, ja nu dahke maiddái buot su olbmát. 12
1,12
1 Sam 31,13
Sii moraštedje, čirro ja fástudedje gitta eahkeda rádjái Saula ja su bártni Jonatana ja Hearrá álbmoga Israela dihte, buot daid dihte geat ledje gahččan soađis.

13David jearai nuorra olbmás gii lei buktán sutnje sága: “Gii don leat olbmuid?” Son vástidii: “Mun lean amaleklaš olbmá bárdni.” 14

1,14
1 Sam 24,7+
David dajai sutnje: “Mo don roahkkadit bajidit gieđa ja goddit Hearrá vuoidan olbmá?” 15Ja David rávkkai ovtta iežas olbmáin ja dajai: “Gotte su!” Ja olmmái časkkii su jámas. 16David dajai: “Du varra boahtá du iežat oaivái, danin go du iežat njálbmi lea duođaštan du vuostá, go dadjet: Mun lean goddán dan olbmá gean Hearrá lea vuoidan.”

David morašta Saula ja Jonatana

17David lávllui dán morašlávlaga Saulis ja su bártnis Jonatanis 18

1,18
Jos 10,13
ja gohčui Juda olbmuid oahpahallat dan. Dat lea čállojuvvon Vuoiggalačča girjái.

19Du čikŋa, Israel,

lea goddojuvvon du dieváide.

Vuoi, du sáŋgárat leat gahččan!

20Allet muital dan Gatis,

allet gulat dan Aškelona bálgáin!

Dalle filistalaččaid nieiddat livčče ilus,

birračuohpakeahtes olbmáid nieiddat

ávvudivčče.

211,21 šealgá oljjus lei dábálaš vuoidat galbbaid oljjuin. Gč. Jes 21,5.Allos suoldni láktadehko din, Gilboavárit,

allos arvi njuoskadehko din,

jápmima bávttit,

danin go doppe gahčai galba

sáŋgáriid gieđas,

Saula galba, ii dat šat šealgá oljjus.

22Vašálačča vara, sáŋgára buoiddi

Jonatana juoksa ii garván,

Saula miehkki ii máhccan guorusin.

23Saul ja Jonatan,

eahcálaččat ja ráhkkásat,

eallimis ja jápmimis earutmeahttumat,

johtileappot go goaskimat,

gievrrabut go ledjonat.

24Israela nieiddat, čirrot Saula

gii čiŋahii din purpuriin

ja hervii din gárvvuid golliin!

25Vuoi, sáŋgárat leat gahččan soađis!

Jonatan lea gahččan du dieváide.

26

1,26
1 Sam 18,3
Mun moraštan du, vielljan Jonatan,

don ledjet munnje ráhkis.

Du ustitvuohta lei munnje mávssoleabbo

go nissona ráhkisvuohta.

27Vuoi, sáŋgárat leat gahččan,

soahtevearjjut leat duššaduvvon!

2

David šaddá Juda gonagassan

21

2,1
1 Sam 23,2
30,8
Das maŋŋil David jearai Hearrás: “Manango mun muhtin Juda gávpogii?” Hearrá vástidii: “Mana!” David jearai: “Guđe gávpogii?” Hearrá vástidii: “Hebronii.” 2
2,2
1 Sam 25,42č
De David manai Hebronii áhkáguoktáinis, jisreellaš Ahinoamiin ja Abigajiliin, karmellaš Nabala leaskkain. 3Son doalvvui dohko maiddái soahteolbmáidis ja sin bearrašiid, ja sii ásse Hebrona birasgávpogiidda. 4
2,4
1 Sam 16,13
31,12č
Juda olbmát bohte ja vuide Davida Juda gonagassan.

Go Davidii muitaluvvui ahte Gileada Jabeša olbmát ledje hávdádan Saula, 5de son vuolggahii áirasiid dadjat sidjiide: “Hearrá buressivdnidehkos din, go lehpet leamaš oskkáldasat hearráseattet Saulii ja hávdádan su. 6Vare Hearrá livččii buorre ja oskkáldas didjiide. Mun maid dagan didjiide buori go dii barggaidet dán buori barggu. 7Lehket roahkkadat ja gievrrat! Din hearrá Saul lea gal jápmán, muhto Juda čearda lea vuoidan mu iežas gonagassan.”

David soahtá Saula sogain

8

2,8
1 Sam 14,50
2,8 Išbošet “heahpada olmmái”; váttásmáhttojuvvon hápmi namas Ešbaal, “Baala olmmái”. >4,4. Mahanajim gávpot Gada ja Manasse eatnamiid rájá alde. Vrd. Jos 13,26.30.Muhto Abner, Nera bárdni, Saula soahteveagaoaivámuš, manai Saula bártniin Išbošetiin Mahanajimii 92,9 oppa Israela buot davvičearddat, muhto ii Juda.ja dagai su Gileada, Ašera, Jisreela, Efraima, Benjamina ja oppa Israela gonagassan. 10Saula bárdni Išbošet lei njealljelogijahkásaš go šattai Israela gonagassan, ja son ráđđii guokte jagi. Dušše Juda čearda čuovui Davida. 11David lei Juda čeardda gonagassan Hebronis čieža jagi ja guhtta mánu.

12Abner, Nera bárdni, ja Saula bártni Išbošeta bálvaleaddjit vulge Mahanajimis Gibeonii. 13Joab, Seruja bárdni, ja Davida bálvaleaddjit maid vulge johtui, ja joavkkut gávnnadedje Gibeona čáhceáldá guoras. Dát bisánedje áldá gurrii dán beallái, dot áldá gurrii don beallái. 14Abner dajai Joabii: “Bohtoset nuorra olbmát doallat soahtefággi munno ovddas!” Joab guorrasii sutnje. 15Nuorra olbmát loaiddastedje ovdan, guoktenuppelogis Benjamina čeardda ja Saula bártni Išbošeta bealde ja guoktenuppelogis Davida bealde. 162,16 Helkat Hassurim dahje “Miehkkeávjobealdu”.Juohkehaš dollii vuostálastis oaivái ja čuggii miehki su gilgii, ja nu buohkat gahčče oktanaga. Dat báiki gohčoduvvui Helkat Hassurimin; dat lea Gibeonis.

17Dan beaivvi soahti šattai hui garasin, ja Abner ja Israela olbmát vuoittáhalle Davida olbmáide. 18

2,18
1 Muit 2,16
27,7
Dan báikkis ledje Seruja golbma bártni, Joab, Abišai ja Asael. Asael lei geahppajuolggat dego meahci gasealla. 19Son doarridii Abnera iige earránan ii olgeš iige gurut beallái doarrideames su. 20Dalle Abner jorggihii ja dajai: “Dongo dat leat, Asael?” Son vástidii: “Mun dat lean.” 21Abner dajai sutnje: “Earrán olgeš dahje gurut beallái ja dohppe muhtima dain nuorra olbmáin ja rivve su vearjjuid.” Muhto Asael ii dáhtton earránit sus. 22De Abner dajai fas Asaelii: “Gáidda mus, muđui mun časkkán du jámas. Mo mun dalle sáhtášin geahččat vieljat Joaba čalmmiide?” 23
2,23
3,27
Muhto Asael ii dáhtton gáidat. Dalle Abner čuggii sáittis nađđageaži su čoavjái nu ahte dat manai su sealggis čađa, ja son gahčai ja jámii dakka báikái. Ja juohkehaš gii bođii dan báikái gosa Asael lei gahččan, bisánii dasa.

24Muhto Joab ja Abišai doarrideigga ain Abnera, ja beaivváža luoitádettiin sii bohte Amma dievvái Giaha nuorttabeallái dan geainnu gurrii man beassá Gibeonmeahccái. 25Das benjaminlaččat čoahkkanedje muhtun dievvái Abnera duohkái. 26Abner čuorvvui Joabii: “Iigo goddin goassege noga? Itgo don ipmir man bahčan dát lea šaddamin maŋimustá? Man guhká don áiggut vuordit ovdal gohčut olbmáidat heaitit doarrideames vieljaideaset?” 27Joab vástidii: “Nu duohta go Ipmil eallá: Jos don it dál livčče sárdnon, de olbmát eai livčče heaitán doarrideames vieljaideaset ovdal iđida.” 28Joab bosui dorvve, ja su olbmát bisánedje. Sii heite doarrideames israellaččaid eaige šat soahtan.

292,29 Arabaduolbadas Jordanleagi ja Jápmameara lahka. manne de skurčču čađa Masorehtalaš teaksta ii leat čielggas. Sátni mii lea jorgaluvvon “skurču”, gávdno dušše dás. Sáhttá leat báikenamma “Bitron”. Eará vejolaš jorgalus lea “manne oppa iđitbeaivvi”.Abner ja su olbmát vádjoledje geažos ija Arabaduolbadasa, rasttildedje Jordana ja manne de skurčču čađa dassá go jovde Mahanajimii. 30Joab máhcai doarrideames Abnera ja čohkkii buot olbmuidis, ja Davidis váilo Asaela lassin ovccinuppelohkái olbmá. 31Muhto Davida olbmát ledje goddán golbmačuođiguhttalogi benjaminlačča ja Abnera olbmá. 32Sii válde Asaela rupmaša ja hávdádedje su su áhči hávdái Betlehemii. Joab ja su olbmát johte geažos ija ja jovde Hebronii go čuvggodišgođii.

3

31Saula ja Davida sogaid gaskkas bisttii soahti guhká. David gievrrui ahte gievrrui, muhto Saula sohka hedjonii ahte hedjonii.

2

3,2
1 Muit 3,1–4
Davidii riegádedje bártnit Hebronis. Su vuosttašriegádeaddji lei Amnon gean eadni lei jisreellaš Ahinoam. 3Nubbi lei Kilab gean eadni lei Abigajil, karmellaš Nabala leaska, goalmmát Absalom gean eadni lei Maaka, Gešura gonagasa Talmaja nieida, 4njealját Adonia, Haggita bárdni, viđát Šefatja, Abitala bárdni, 5ja guđát Jitream, Davida áhká Egla bárdni. Dát bártnit riegádedje Davidii Hebronis.

Abner manná Davida beallái

6Dan botta go Saula ja Davida sogaid soahti bisttii, de Abner oaččui ain eambbo válddi Saula sogas. 7Saulis lei leamaš liigeáhkkán Rispa, Aja nieida. De oktii Išbošet dajai Abnerii: “Manne don leat ovttastallan mu áhči liigeáhkáin?” 8Išbošeta sánit moaráhuhtte sakka Abnera, ja son dajai: “Mun in leat mihkkege Juda beatnagiid! Dán beaivvi rádjái mun lean leamaš oskkáldas áhčát Saula sohkii ja su vieljaide ja ustibiidda, inge leat diktán du šaddat Davida gihtii, ja dál don sivahalat mu dán nissona dihte. 9

3,9
19,13
Ipmil ráŋggáštehkos mu dál ja álo, jos mun in daga dan maid Hearrá vuordnumiin lea lohpidan Davidii: 10
3,10
1 Sam 13,14
‘Mun válddán gonagasvuođa Saula sogas ja ceggen Davidii truvnnu Israelii ja Judai, Dana rájes gitta Beer Šeba rádjái.’” 11Iige Išbošet duostan vástidit Abnerii šat sánige.

12Abner vuolggahii áirasiid Davida lusa cealkit: “Geasa dát eanan gullá? Daga muinna lihtu, de mun veahkehan du oažžut oppa Israela iežat beallái.” 13

3,13
1 Sam 25,44
David vástidii: “Buorre! Mun dagan duinna lihtu, muhto dušše ovttain eavttuin: Buvtte mu lusa Saula nieidda Mikala. Muđui don it oaččo boahtit mu čalmmiid ovdii.” 14
3,14
1 Sam 18,27
Ja David vuolggahii áirasiid Saula bártni Išbošeta lusa cealkit: “Atte munnje ruoktot áhkkán Mikala, gean mun gihládin alccesan čuđiin filistalaččaid ovdaliikkiin.” 15Išbošet vieččahii Mikala su boatnjá Paltiela, Lajiša bártni, luhtte. 163,16 Bahurim uhca gávpogaš Jerusalema ja Jeriko gaskkas.Mikala boadnjá vulggii mielde ja čuovui su čieru gitta Bahurima rádjái. Muhto Abner dajai sutnje: “Mana ruoktot!” Ja son manai.

17Abner lei ságastan Israela vuorrasiiguin ja dadjan: “Dii lehpet juo guhká dáhtton Davida iežadet gonagassan. 18Dál lea áigi dahkat dan duohtan, dasgo Hearrá lea cealkán Davidii: ‘Mun attán bálvaleaddján Davida gádjut álbmogan Israela filistalaččaid ja buot eará vašálaččaid gieđas.’” 19Abner sártnui dán maiddái benjaminlaččaide. De son manai Hebronii ja muitalii Davidii mii Israela ja Benjamina mielas lei buorre.

20Go Abner bođii Hebronii guvttiinlogiin olbmáin, de David lágidii guossemállásiid sutnje ja su olbmáide. 21Abner dajai Davidii: “Mun vuolggán dál čohkket oppa Israela du lusa, hearrán ja gonagassan. Sii dahket duinna lihtu, ja don šattat buot daid gonagassan geaid dáhtut ráđđet.” De David luittii Abnera vuolgit, ja son vulggii ráfis.

Abner goddojuvvo

22Aiddo dalle Davida olbmát ja Joab máhcce speadjanmohkis ja bukte stuorra sállaša mielddiset. Abner ii lean šat Davida luhtte Hebronis, danin go David lei luoitán su vuolgit ráfis. 23Go Joab bođii olbmáidisguin, de sutnje muitaluvvui: “Abner, Nera bárdni, bođii gonagasa lusa, ja son luittii su vuolgit ráfis.” 24Joab manai gonagasa lusa ja dajai: “Maid don leat dahkan? Abner bođii du lusa, ja don luitet su vuolgit ráfis! 25Donhan dovddat Abnera, Nera bártni! Son bođii dolvvohallat du, oahppat goas don vuolggát ja boađát, vai beassá diehtit buot maid don dagat.” 26Dasto Joab vulggii Davida luhtte ja vuolggahii áirasiid Abnera maŋŋái, ja sii jorgalahtte Abnera Sira arvegáivvo luhtte. David ii diehtán das maidege. 27

3,27
2,23
Go Abner máhcai Hebronii, de Joab doalvvui su doaresbeallái poartta gurrii, vai mahkáš beassá sártnodit suinna guovttá gaskan. Doppe Joab čuggii su čoavjái, nu ahte son jámii. Ná Joab mávssahii vieljas Asaela goddima. 28Go David gulai dan, de son dajai: “Hearrá diehtá ahte mun ja mu gonagassohka leat agálaččat vigiheamit Abnera, Nera bártni, jápmimii. 29Bohtos dát sivalašvuohta Joaba oaivái ja oppa su áhči bearrašii! Lehkoset Joaba sogas álo dakkárat geat buhcet golgamis dahje spihtáldávddas, geat vázzet soappeveagas, geat gahččet miehkkái dahje geain váilu láibi!” 30Nu Joab ja su viellja Abišai gottiiga Abnera, danin go son lei goddán Gibeona soađis sudno vielja Asaela.

David morašta Abnera

313,31 Gaikkodehket … horstabiktasa morraša mearkan. ▶ moraštanvierut.David dajai Joabii ja buohkaide geat ledje das: “Gaikkodehket biktasiiddádet, gárvodehket horstabiktasa ja dollet jábmičierrumiid Abnerii.” Ja gonagas David váccii guoddinmuoraid maŋis, 32go Abner hávdáduvvui Hebronii. Gonagas čierui jitnosit Abnera hávdeguoras, ja maiddái oppa álbmot čierui. 33Gonagas lávllui Abnerii dán váidaluslávlaga:

“Fertiigo Abner jápmit

nugo vearredahkki jápmá?

34Eai du gieđat lean čadnojuvvon,

du juolggit eai lean láhkkiin.

Don gahččet nugo olmmoš gahččá

vearredahkkiid gihtii.”

Dalle álbmot čierui su ain eambbo.

35Dasto olbmot bohte fállat Davidii láibbi dan bále go ain lei beaivi. Muhto David vuortnui: “Ipmil ráŋggáštehkos mu dál ja álo, jos mun muosáhan láibbi dahje maidege ihkinassii, ovdal go beaivváš luoitáda.” 36Dáidda sániide olbmot liikojedje nugo buot earáige maid gonagas dagai. 37Ja buot olbmot ja oppa Israel ipmirdedje dan beaivvi ahte Abnera, Nera bártni, goddin ii lean vuolgán gonagasas. 38Ja gonagas dajai bálvaleddjiidasas: “Dii diehtibehtet ahte dán beaivvi stuorra oaivámuš lea gahččan Israelis. 393,39 Seruja bártnit Joab ja Abišai. Gč. 2,18.Muhto mun lean ain headju vaikko lean vuidojuvvon gonagassan, ja duot olbmát, Seruja bártnit, leaba fámolaččabut go mun. Máksos Hearrá dán rihkkosa dasa gii dan dagai!”