Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
24

241Go Jojakim lei ráđđemin, de Nebukadnesar, Babylona gonagas, fallehii Juda. Jojakim šattai su vuollásažžan, muhto golmma jagi geažes son stuimmáskii gonagasa vuostá. 2Dalle Hearrá vuolggahii Jojakima vuostá kaldealaččaid, aramealaččaid, moablaččaid ja ammonlaččaid speadjárjoavkkuid. Hearrá vuolggahii daid duššadit Juda, nugo Hearrá lei sárdnon bálvaleddjiidis, profehtaid, bokte. 3

24,3
21,10eč
Jer 15,4
Dat mii dáhpáhuvai Judai, lei Hearrá dáhttu. Hearrá jávkadii Juda muođuidis ovddas Manasse suttuid dihte 4
24,4
21,16
ja maiddái danne go Manasse lei golggahan vigihis vara ja deavdán dainna Jerusalema. Dan Hearrá ii dáhtton addit ándagassii.

5Mii muđui lea muitalit Jojakimis ja su daguin, lea čállojuvvon Juda gonagasaid muitalusaid girjái. 6Jojakim manai vuoiŋŋadit áhčiidis lusa, ja su maŋŋil šattai gonagassan su bárdni Jojakin.

724,7 Egyptajogaža >4 Mos 34,5.Egypta gonagas ii šat vuolgán iežas eatnamis, dasgo Babylona gonagas lei váldán buot su ovddeš eatnamiid Egyptajogaža rájes gitta Eufrateanu rádjái.

Jojakin Juda gonagassan. Jerusalem váldojuvvo

8

24,8
2 Muit 36,9
Jojakin lei gávccinuppelotjahkásaš go šattai gonagassan, ja son ráđđii Jerusalemis golbma mánu. Su eadni lei jerusalemlaš Nehušta, Elnatana nieida. 9Jojakin dagai dan mii lea bahá Hearrá čalmmiin, aiddo nugo su áhčči lei dahkan. 1024,10 Daid áiggiid 598 o.Kr.Daid áiggiid Babylona gonagasa Nebukadnesara olbmát fallehedje Jerusalema ja birastahtte dan. 11Go Nebukadnesara olbmát ledje birastahttimin gávpoga, de son ieš bođii dohko. 12
24,12
Jer 22,24eč
Dalle Jojakin, Juda gonagas, bođii gávpogis Babylona gonagasa lusa, ja oktan suinna su eadni ja su bálvaleaddjit, oaivámuččat ja hoavvaolbmát. Babylona gonagas válddii Jojakina fáŋgan gávccát ráđđenjagistis. 13
24,13
18,16
2 Muit 36,10
Son doalvvui buot Hearrá tempela ja gonagasa šloahta dávviriid ja válddii buot gollegálvvuid maid Israela gonagas Salomo lei duddjohan Hearrá tempelii. Buot dáhpáhuvai nugo Hearrá lei cealkán. 14Nebukadnesar doalvvui eret fáŋgan oppa Jerusalema, buot dan oaivámuččaid ja jábálaš olbmuid, logiduhát fáŋgga, ja buot duojáriid ja rávdiid. Dušše álbmoga geafimusat báhce. 15
24,15
Jer 24,1
29,2
Nebukadnesar doalvvui Jojakina fáŋgan Babylonii, ja dohko son doalvvui maid gonagasa eatni, áhkáid ja hoavvaolbmáid. Son sirddii Jerusalemis Babylonii maiddái buot eatnama veagalaččaid 16ja jábálaččaid, oktiibuot čiežaduhát olbmo, ja vel duhát duojára ja rávdi geat buohkat ledje hárjánan soahteolbmát. Buot dáid olbmuid Babylona gonagas doalvvui iežas eatnamii fáŋgan. 17
24,17
Jer 37,1eč
24,17 Mattanja Namma mearkkaša “Hearrá attáldat”. Sidkia Namma mearkkaša “Hearrá lea mu vanhurskkisvuohta”.Jerusalemii son bijai Jojakina sadjái gonagassan su áhči vielja Mattanja ja nuppástuhtii su nama Sidkian.

Sidkia Juda gonagassan. Juda váldojuvvo

18

24,18
23,31
Jer 52,1eč
Sidkia lei guoktelogiovttajahkásaš go šattai gonagassan, ja son ráđđii Jerusalemis oktanuppelohkái jagi. Su eadni lei libnalaš Hamutal, Jeremia nieida. 19Son dagai dan mii lea bahá Hearrá čalmmiin, aiddo nugo Jojakin lei dahkan. 20
24,20
Esek 17,15
Danin go Hearrá lei moaráhuvvan Jerusalemii ja Judai, de daidda geavai nugo geavai, ja maŋimuš son suhppii daid eret muođuidis ovddas.

Sidkia stuimmáskii Babylona gonagasa vuostái.

25

251

25,1
2 Muit 36,17eč
Jer 39,1eč
52,4eč
Su ovccát ráđđenjagi, dan logát mánu logát beaivvi Babylona gonagas Nebukadnesar bođii oppa soahteveagainis Jerusalema poarttaid ovdii ja dagai dasa soahtesiidda. Gávpoga birra huksejuvvojedje birastahttinčomat, 225,2 Sidkia oktanuppelogát ráđđenjagi 587 o.Kr.ja gávpot lei dasto birastahttojuvvon gitta gonagas Sidkia oktanuppelogát ráđđenjagi rádjái. 3Gávpogis šattai garra nealgi, iige olbmuin lean šat láibi. Dan jagi njealját mánu ovccát beaivvi 4vašálaš bahkkii gávpogii, muhto buot soahteolbmát besse báhtarit ihkku guovtti muvrra gaskka dan poartta ráigge mii lei gonagasa gilvvagárddi buohta. Gonagas báhtarii olbmáidisguin Jordanleagi guvlui, 5muhto kaldealaččaid soahteveahka doarridišgođii gonagasa ja juvssai su Jeriko duolbadasas. Oppa su soahteveahka lei dalle juo bieđganan su luhtte. 6
25,6
2 Muit 36,13
Esek 17,15eč
25,6 Ribla >23,33.Kaldealaččat dohppejedje Sidkia ja dolvo su Babylona gonagasa lusa Riblai. Doppe sutnje celkojuvvui duopmu. 7
25,7
Esek 12,13
Sidkia bártnit goddojuvvojedje su oaidnut, ja dasto son ieš čalmmehuhttojuvvui. Son čadnojuvvui bronsaláhkkiiguin ja dolvojuvvui Babylonii.

Tempel duššaduvvo. Álbmot sirdojuvvo Babylonii

8Viđát mánu čihččet beaivvi, Babylona gonagasa Nebukadnesara ovccinuppelogát ráđđenjagi, gonagasa heaggafávttaid oaivámuš Nebusaradan bođii Jerusalemii. 9

25,9
Esra 5,12
Son bolddii Hearrá tempela ja gonagasa šloahta ja buot Jerusalema viesuid, buot stuorráid viesuid son buollahii. 10Kaldealaččaid soahteveahka mii heaggafávttaid oaivámuččas lei mielde, gaikkui eatnamii Jerusalema muvrraid. 11Heaggafávttaid oaivámuš Nebusaradan doalvvui eret fáŋgan álbmoga bázahasage mii vel lei gávpogis. Son doalvvui daidge geat ledje mannan Babylona gonagasa beallái, ja buot gávpoga duojáriid. 12Muhtumiid eatnama geafimusain heaggafávttaid oaivámuš divttii báhcit bargat viidnegárddiid ja bealdduid.

13

25,13
Jer 27,19eč
25,13 bronsabácciid … bronssa Vrd. 1 Gon 7,13–51.Kaldealaččat cuvkejedje Hearrá tempela bronsabácciid, bevddiid ja bronsameara ja dolvo bronssa Babylonii. 14Sii válde maiddái lihtiid, gutnagoaivuid, niibbiid, gohpuid ja buot bronsalihtiid mat ledje adnojuvvon ipmilbálvalusas. 15Heaggafávttaid oaivámuš válddii maiddái dollalihtiid ja oaffarlihtiid mat ledje čielga gollis dahje silbbas. 16Dan guovtti báccis, mearas ja bevddiin maid Salomo lei duddjohan Hearrá tempelii, lei nu ollu bronsa ahte dat ii lean vihkkemis. 17
25,17
2 Muit 3,15
Jer 52,21eč
25,17 gávccinuppelohkái állana sullii 9 mehtera. golbma állana sullii 1,5 mehtera.Guktot báccit ledje gávccinuppelohkái állana guhku. Bázzeoaivvit mat ledje golbma állana alu, ledje maid bronssas, ja bronssas ledje maid bonjishearvvat ja granáhtaehpelat bázzeoivviid birra. 18Heaggafávttaid oaivámuš válddii mielddis bajimusbáhppa Seraja, su vuolit báhpa Sefanja ja golbma uksafávtta. 19Gávpogis son válddii mielddis hoavvaolbmá gii lei soahteveaga oaivámuš, vihtta gonagasa lagas olbmá geat ain ledje gávpogis ja soahteveaga oaivámučča čálli gean bargun lei čálihit álbmoga soahtevehkii, ja velá guhttalogi olbmá eatnama álbmogis geat muđui ledje gávpogis. 20Buot daid heaggafávttaid oaivámuš Nebusaradan válddii mielddis ja doalvvui Babylona gonagasa lusa Riblai. 21Riblas, Hamata eatnamis, Babylona gonagas dasto gottihii sin. Nu Juda álbmot dolvojuvvui eret iežas eatnamis.

Gedalja ráđđe Juda

22

25,22
Jer 40,5
Babylona gonagas Nebukadnesar bijai Gedalja, Šafana bártni Ahikama bártni, ráđđet dan oasi álbmogis mii vel lei báhcán Juda eatnamii, daid geaid son lei guođđán dohko. 23
25,23
Jer 40,7–41,18
Go soahteveagaid oaivámuččat ja sin olbmát gulle ahte Babylona gonagas lei bidjan Gedalja ráđđet, de sii bohte álbmogassii Gedalja lusa Mispai. Oaivámuččat ledje Ismael, Netanja bárdni, Johanan, Kareaha bárdni, netofalaš Seraja, Tanhumeta bárdni, ja Jaasanja gean áhčči lei Maaka olmmoš. 24Gedalja vuortnui sidjiide ja sin olbmáide: “Allet bala kaldealaččaid bálvaleddjiin. Orrot eatnamis ja bálvalehket Babylona gonagasa, de didjiide geavvá bures.” 25Muhto čihččet mánus dohko bođii Ismael, Elišama bártni Netanja bárdni, gii gulai gonagaslaš sohkii. Sus ledje mielde logi olbmá, ja sii časke jámas Gedalja ja daid Juda olbmáid ja kaldealaččaid geat ledje su luhtte Mispas. 26Dalle oppa álbmot, sihke smávvát ja stuorrát, ja maiddái soahteveaga oaivámuččat, vulge Egyptii, dasgo sii balle kaldealaččain.

Jojakin árpmihuvvo

27

25,27
Jer 52,31eč
Go Juda gonagas Jojakin lei leamaš fáŋgan golbmalogiguhtta jagi, de Babylona gonagas Evil-Merodak árpmihii su ja luittii su giddagasas. Dalle Evil-Merodak šattai gonagassan, ja dat dáhpáhuvai dan jagi guoktenuppelogát mánu guoktelogičihččet beaivvi. 28Babylona gonagas sártnui Jekonjain ustitlaččat ja bijai su čohkkát boaššolebbui eará gonagasaid geat ledje su luhtte Babylonis. 29
25,29
2 Sam 9,7
1 Gon 2,7
Jojakin oaččui nuollat fáŋgagárvvu ja beasai borrat gonagasa beavddis nu guhká go elii. 30Gonagasas attii sutnje bissovaš ealáhusa, ja son oaččui buot eallinbeivviidis dan maid dárbbašii.