Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
35

Beassážat dollojuvvojit

351

35,1
2 Gon 23,21–23
2 Muit 30,1
Jošia doalai Hearrá gudnin beassážiid Jerusalemis. Beassášláppis njuvvojuvvui vuosttaš mánu njealljenuppelogát beaivvi. 2Gonagas gohčui báhpaid loaiddastit sajiidasaset ja movttiidahtii sin doaimmahit bálvalusbargguset Hearrá tempelis. 3
35,3
1 Gon 6,1eč
Levilaččaide geat oahpahedje israellaččaid ja ledje basuhuvvon bálvalit Hearrá, son dajai: “Maŋŋil go bassi árka buktojuvvui dán tempelii maid Israela gonagas Salomo, Davida bárdni, huksii, de dii ehpet leat dárbbašan šat guoddit dan olggiid alde. Dál din bargun lea bálvalit Hearrá, Ipmileattet, ja su álbmoga Israela. 4
35,4
1 Muit 24
Ráhkkanehket bearrašiid mielde ja juhkosiid mielde bálvalit nugo Israela gonagas David ja su bárdni Salomo leat mearridan. 5Čuoččastehket bassibáikái bearrašiid mielde nugo lea mearriduvvon din vieljaide, vihatkeahtes olbmuide, ja nugo lea mearriduvvon levilaš bearašjuhkosiidda, 6ja njuvvet beassášlábbá ja ráhkadehket bassi attáldagaid vieljaidasadet, nu ahte buot dáhpáhuvvá Hearrá sáni mielde Mosesii.”

7

35,7
30,24
Jošia attii beassášoaffarin olbmuide iežas smávvaomiin golbmalogiduhát lábbá ja gihci, ja gonagasa opmodagas addojuvvojedje maid golbmaduhát vuovssá. 8Maiddái su oaivámuččat adde eaktodáhtolaš attáldagaid álbmogii, báhpaide ja levilaččaide. Ipmila tempela njunušolbmát Hilkia, Sakarja ja Jehiel adde báhpaide beassášoaffarin guokteduhát guhttačuođi lábbá ja vel golbmačuođi vuovssá. 9Levilaččaid njunušolbmát Konanja ja su vieljat Šemaja ja Netanel ja maiddái Hašabja, Jeiel ja Josabad adde levilaččaide beassášoaffarin vihttaduhát lábbá ja vel vihttačuođi vuovssá.

10Go ráhkkanandoaimmat ledje doaimmahuvvon, de báhpat čuoččastedje iežaset sajiide ja levilaččat loaiddastedje ovdan joavkkuid joavkkuid, nugo gonagas lei gohččon. 11Dasto levilaččat njuvve beassášlábbáid. Báhpat riškkuhedje vara maid levilaččat ledje áimmahuššan, ja levilaččat njalde lábbáid. 12Sii čulde dihto osiid sierra ja juhke daid álbmogii bearrašiid mielde, vai dat oaffaruššojuvvošedje Hearrái, nugo lea čállojuvvon Mosesa girjái. Seammá láhkái sii dahke vuovssáide. 13

35,13
2 Mos 12,8č
Sii basse beassášlábbá dolas nugo lei ásahuvvon, ja bassi attáldagaid sii vušše báđiin, bánnuin ja givnniin ja dolvo daid hoahpus álbmogii. 14Dasto sii ráhkadedje mállásiid alcceseaset ja báhpaide. Báhpat, Arona bártnit, šadde oainnat oaffaruššat buoidebihtáid boaldinoaffarin gitta ija rádjái, ja danin levilaččat ráhkadedje mállásiid alcceseaset ja sidjiide. 15Lávlut, Asafa bártnit, čužžo sajisteaset, nugo David, Asaf, Heman ja Davida oaidni Jedutun ledje mearridan, ja uksafávttat fáktejedje buot poarttaid. Ii oktage dárbbašan vuolgit bálvalusbáikkistis, danin go sin vieljat, levilaččat, ráhkadedje sidjiide mállása.

16Ná dollojuvvojedje dan beaivvi Hearrá beassážat ja Hearrá áltára alde oaffaruššojuvvojedje boaldinoaffarat, nugo gonagas Jošia lei gohččon. 17Beassážiid maŋŋil israellaččat geat ledje čoahkkanan Jerusalemii, dolle čieža beaivvi suvrutkeahtes láibbiid basiid. 18Dakkár beassážat eai lean dollojuvvon Israelis profehta Samuela beivviid rájes. Ii oktage Israela gonagasain lean doallan dakkár beassážiid go dat maid Jošia, báhpat ja levilaččat ja buot Juda, Israela ja Jerusalema ássit dolle. 19Dat beassážat dollojuvvojedje Jošia gávccinuppelogát ráđđenjagi.

Jošia jápmá

20

35,20
2 Gon 23,28–30
Muhtun áiggi geažes das maŋŋil go Jošia lei divvon tempela, de Neko, Egypta gonagas, vulggii soahtat Karkemišii, Eufrata gáddái. Jošia vulggii su vuostá, 21muhto Neko vuolggahii áirasiid cealkit sutnje: “Manin don seahkanat mu áššiide, Juda gonagas? Mun in áiggo dál soahtat duinna, muhto dainna álbmogiin mainna mus lea soahti, ja Ipmil lea gohččon mu doapmat. Ale vuostálastte Ipmila, gii lea muinna, muđui son duššada du!” 22Jošia ii goit murdán, muhto gárvodii dovdameahttumin ja soahttái. Son ii gullan Neko sániid mat bohte Ipmila njálmmis, muhto vulggii soahtat Megiddojalgadassii. 23
35,23
18,33
Dávgebáhččit deive gonagas Jošiai. Son dajai olbmáidasas: “Dolvot mu eret, mun lean bahás hávváduvvan.” 24Gonagasa olbmát sirde su soahtevovnnain nuppiide vovnnaide ja dolvo Jerusalemii. Dohko son jámii, ja son hávdáduvvui áhčiidis hávdebáikái. Oppa Juda ja Jerusalem moraštedje Jošia. 25Jeremia dagai Jošiai váidaluslávlaga, ja Israelis šattai vierrun ahte buot lávlut, sihke olbmát ja nissonat, leat lávlon Jošia birra iežaset váidaluslávlagiin. Dat leat čállojuvvon váidaluslávlagiidda.

26Mii muđui lea muitalit Jošias ja su vuoigatlaš daguin, mat dahkkojuvvojedje nugo Hearrá láhka gohčču, 27álggu rájes gitta loahpa rádjái, lea čállojuvvon Israela ja Juda gonagasaid girjái.

36

Joahas Juda gonagassan

361

36,1
2 Gon 23,31–24,7
Eatnama álbmot dagai Joahasa, Jošia bártni, Jerusalemis gonagassan áhčis maŋŋil.

2Joahas lei guoktelogigolmmajahkásaš go šattai gonagassan, ja son ráđđii Jerusalemis golbma mánu. 336,3 taleantta sullii 34,2 kilo.De Egypta gonagas heaittihii su gonagasvuođa ja bijai Juda máksit ráŋggáštusvearu, čuođi taleantta silbba ja taleantta golli. 436,4 Eljakim, Jojakim >2 Gon 23,34.Son dagai Juda ja Jerusalema gonagassan Joahasa vielja Eljakima ja molssui su nama Jojakimin. Joahasa Neko doalvvui Egyptii.

Jojakim Juda gonagassan

5Jojakim lei guoktelogiviđajahkásaš go šattai gonagassan, ja son ráđđii Jerusalemis oktanuppelohkái jagi. Jojakim dagai dan mii lea bahá Hearrá, su Ipmila, čalmmiin. 6

36,6
Dan 1,1č
Babylona gonagas Nebukadnesar vulggii soahtat suinna, bijai su láhkkiide ja doalvvui Babylonii. 7
36,7
Esra 1,7
Nebukadnesar doalvvui maid Hearrá tempela lihtiid ja bijai daid iežas tempelii. 8Mii muđui lea muitalit Jojakimis ja su issoras daguin maidda son gávnnahuvvui sivalažžan, lea čállojuvvon Israela ja Juda gonagasaid girjái. Su maŋŋil šattai gonagassan su bárdni Jojakin.

Jojakin Juda gonagassan

9

36,9
2 Gon 24,8–20
36,9 gávccinuppelotjahkásaš Jorgalus čuovvu 2 Gon 24,8. ▶ Masorehtalaš teavsttas lea “gávccijahkásaš”.Jojakin lei gávccinuppelotjahkásaš go šattai gonagassan, ja son ráđđii Jerusalemis golbma mánu ja logi beaivvi. Son dagai dan mii lea bahá Hearrá čalmmiin. 10
36,10
Jer 52,1č
36,10 vielja 2 Gon 24,17 lea “áhči vielja”. Sidkia >2 Gon 24,17.Jahkemolsumis gonagas Nebukadnesar vieččahii su ja ollu Hearrá tempela divrras lihtiid Babylonii. Juda ja Jerusalema gonagassan son dagai Jojakina vielja Sidkia.

Sidkia Juda gonagassan

11Sidkia lei guoktelogiovttajahkásaš go šattai gonagassan, ja son ráđđii Jerusalemis oktanuppelohkái jagi. 12Son dagai dan mii lea bahá Hearrá, su Ipmila, čalmmiin iige vuollánan, vaikko profehta Jeremia sártnui sutnje, maid Hearrá lei gohččon. 13

36,13
2 Gon 25,1–21
Jer 52,3–11
Sidkia maid stuimmáskii gonagas Nebukadnesara vuostá, vaikko lei Ipmila bokte vurdnon sutnje oskkáldasvuođa. Son lei gážžár ja buoššudii váimmus iige jorgalan Hearrá, Israela Ipmila, beallái. 14
36,14
5 Mos 18,9
Maiddái buot álbmoga njunnošat, báhpat ja álbmot hilgo Hearrá, atnigohte eará álbmogiid fasttes vieruid ja dahke buhtismeahttumin Jerusalema tempela, maid Hearrá lei basuhan alccesis. 15
36,15
Jer 25,4
Hearrá, sin áhčiid Ipmil, várrii sin eatnat gerddiid áirasiiddis bokte, danin go son dáhtui seastit iežas álbmoga ja viesu. 16Muhto olbmot bilkidedje Ipmila áirasiid, badjelgehčče su sániid ja hiddjidedje su profehtaid, dassá go Hearrá moarri álbmogasas šattai nu stuorisin ahte dat ii lean šat doalaheames.

Nebukadnesar váldá Jerusalema

1736,17 Babylonia gonagasa Nebukadnesar, gč. v. 6.Dalle Hearrá divttii Babylonia gonagasa fallehit Juda ássiid. Nebukadnesar gottii sin nuorra olbmáid tempelis, son ii seastán nuorra olbmáid iige nieiddaid, ii vuorrasiid iige čurgesvuovttagiid. Buohkat addojuvvojedje Nebukadnesara gihtii. 18

36,18
Jer 27,18eč
Ja buot tempela lihtiid, smávva ja stuorra lihtiid, tempela dávviriid ja gonagasa ja su oaivámuččaid dávviriid gonagas doalvvui Babylonii. 19Kaldealaččat bolde Ipmila tempela, gaiko Jerusalema muvrra, buolláhedje buot gávpoga ladniid ja duššadedje dan divrras dávviriid.

2036,20 dassážii go … riika šattai 539 o.Kr.Son doalvvui fáŋgan Babylonii dan bázahusa mii lei vealtan miehkis. Doppe sii ledje su ja su maŋisbohttiid šlávvan gitta dassážii go persialaš riika šattai – 21

36,21
3 Mos 26,34č
Jer 25,11č
29,10
vai ollašuvašii Hearrá sátni maid Jeremia lei sárdnon – ja gitta dassážii go eanan lei duohpan doalakeahtes sabbahiiddis. Oppa áiggi go eanan lei ávdin, das lei sabbat, dassážii go čiežalogi jagi ledje vássán.

22

36,22
Esra 1,1eč
Persia gonagasa Kyrosa vuosttaš ráđđenjagi Hearrá bijai Kyrosii jurdaga addit almmuhusa – vai ollašuvašii dat sátni maid Hearrá lei sárdnon Jeremia bokte – ja son gulahii miehtá riikkas, njálmmálaččat ja čálalaččat: 23
36,23
Jes 44,28
“Ná cealká Kyros, Persia gonagas: Hearrá, almmi Ipmil, lea addán munnje buot eatnama riikkaid, ja son lea gohččon mu hukset alccesis viesu Jerusalemii Judas. Dii buohkat geat gullabehtet su álbmogii, galgabehtet vuolgit dohko. Vare Hearrá, din Ipmil, livččii dinguin!”