Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
15

Hearrá hilgu Saula

151

15,1
10,1
Samuel dajai Saulii: “Hearrá vuolggahii mu vuoidat du iežas álbmoga Israela gonagassan. Gula dál Hearrá sáni! 2
15,2
2 Mos 17,8eč
4 Mos 24,20
5 Mos 25,17eč
Ná cealká Hearrá, Almmiveagaid Ipmil: Mun ráŋggáštan amaleklaččaid, danin go sii fallehedje israellaččaid dalle go sii ledje boahtimin Egyptas. 3
15,3
Jos 6,17č
10,28eč
15,3 vihat sin duššadeapmái vihahit duššadeapmái.Mana ja časkke dál amaleklaččaid ja vihat sin duššadeapmái oktan buot dainna mii gullá sidjiide. Ale seastte ovttage, muhto gotte buohkaid, olbmáid ja nissoniid, mánáid ja njammimánáid, vuovssáid ja sávzzaid, kamelaid ja áseniid.” 415,4 Telaim Telem, báiki Negevis. Gč. Jos 15,24.Dalle Saul gohčui álbmoga čoahkkái, ja son geahčadii dan Telaimis. Das ledje guoktečuođiduhát soahteolbmá ja sin lassin logiduhát olbmá Judas.

5Go Saul bođii amaleklaččaid gávpoga lahkosiidda, de son manai beitosii johkaroggái. 615,6 kenlaččaide Mosesa vuohpa Jetro sohka (Duop 1,16). Vrd. 4 Mos 24,21; Duop 4,11eč; 5,24eč.Son cealkkihii kenlaččaide: “Vulget, gáidet amaleklaččain, vai mun in duššat din oktanaga singuin. Diihan leiddet ustitlaččat israellaččaide go sii ledje boahtimin Egyptas.” Dalle kenlaččat gáide amaleklaččain. 715,7 Havila >1 Mos 2,11. Šur >1 Mos 16,7.Saul časkkii amaleklaččaid ja doarridii sin Havila rájes gitta Šura rádjái mii lea Egypta nuortalis. 8Amaleklaččaid gonagas Agag dohppejuvvui eallinaga, muhto buot earát vihahuvvojedje duššadeapmái ja goddojuvvojedje mihkiin. 9

15,9
3 Mos 27,28č
Saul ja su olbmát seste Agaga ja buoremus smávvaomiid ja stuorraomiid, buoiddes vuovssáid ja lábbáid ja buot mii lei mange veara. Sii eai dáhtton vihahit daid duššadeapmái, muhto vihahedje gal duššadeapmái buot mii lei heittot ja árvvuheapme.

10Samuelii bođii dát Hearrá sátni: 11

15,11
1 Mos 6,7+
“Mun gáđan ahte dahken Saula gonagassan. Son lea jorgalan mus eret iige leat ollašuhttán mu gohččuma.” Samuel gáfestuvai, ja son čuorvvui Hearrá geažos ija. 1215,12 Karmel ii leat seammá go dovddus várri Karmel (1 Gon 18,19eč), muhto gávpot Jápmameara oarjjabealde, Hebrona lulábealde.Árrat iđedis Samuel vulggii deaivvadit Sauliin, muhto sutnje muitaluvvui ahte Saul lei mannan Karmelii cegget alccesis vuoitobácci. Doppe son lei joatkán Gilgalii.

13Go Samuel bođii Saula lusa, de Saul dajai sutnje: “Hearrá buressivdnidehkos du! Mun lean dahkan maid Hearrá gohčui.” 14Samuel jearai: “Mii dalle lea dát meahkun ja muhkun maid mun gulan?” 15Saul vástidii: “Dat leat amaleklaččaid oamit mat leat buktojuvvon deike. Olbmát seste buoremus smávvaomiid ja stuorraomiid vai besset oaffaruššat daid Hearrái, du Ipmilii. Visot eará mii leat vihahan duššadeapmái.” 16Samuel gaskkalduhtii su: “Mun muitalan dutnje maid Hearrá sártnui munnje mannan ija.” Saul dajai: “Muital!” 17

15,17
9,21
10,121eč
Samuel dajai: “Vaikko don ledjet headju iežat čalmmiin, de Hearrá vuoiddai du Israela gonagassan, ja don leat Israela čearddaid oaivámuš. 18Hearrá vuolggahii du vihahit amaleklaččaid duššadeapmái ja soahtat daid suttolaččaiguin, dassážii go leat loahpahan sin. 19Manin don it dalle jeagadan Hearrá sáni, muhto ripmet sállašii ja dahket dan mii lea bahá Hearrá čalmmiin?” 20Saul vástidii: “Munhan jeagadin Hearrá ja mannen, gosa Hearrá vuolggahii mu. Mun bukten deike Agaga, amaleklaččaid gonagasa, muhto eará amaleklaččaid mun vihahin duššadeapmái. 21Olbmát válde sállašis smávvaomiid ja stuorraomiid, buoremusaid dain mat galge vihahuvvot duššadeapmái, vai besset oaffaruššat daid Gilgalis Hearrái, du Ipmilii.”

22

15,22
Jes 1,11Hos 6,6+
Dalle Samuel celkkii:

“Liikogo Hearrá

boaldinoaffariidda

ja njuovvanoaffariidda

seammá ollu go jegolašvuhtii?

Jegolašvuohta lea buoret go

njuovvanoaffar,

gulolašvuohta buoret go

vierccaid buoidi.

23Nággárvuohta lea suddu

nugo noaidevuohtage,

čeavli lea suddu

nugo eahpeipmiliid bálvaleapmige.

Go don leat hilgon Hearrá sáni,

de son lea hilgon du gonagasvuođa.”

24Dalle Saul dajai Samuelii: “Mun lean suddudan. Mun lean rihkkon Hearrá gohččuma ja du sáni vuostá, danne go mun ballen álbmogis ja dahken nugo sii dáhtto. 25Atte dál munnje ándagassii mu suttu ja máhca muinna, vai mun beasan luoitádit Hearrá ovdii.” 26Muhto Samuel vástidii: “Mun in máhca duinna. Don leat hilgon Hearrá sáni, ja Hearrá lea hilgon du: Don it šat oaččo leat Israela gonagas.” 27Go Samuel jorggihii vuolgit, de Saul dohppii su oalgebiktasii nu ahte dat gaikánii. 28

15,28
28,17
1 Gon 11,11
Samuel dajai: “Odne Hearrá lea gaikkihan dus Israela gonagasvuođa ja addán dan nubbái, buorebui go don. 29
15,29
4 Mos 23,19
Son gii lea Israela gudni, ii gielis iige gáđa, danin go son ii leat olmmoš, nu ahte son gáđašii.” 30Saul dajai: “Mun lean suddudan. Muhto čájet munnje dattetge dan gudni mu álbmoga vuorrasiid ja Israela ovddas ahte máhcat muinna, vai mun beasan luoitádit Hearrá, du Ipmila, ovdii.” 31Nu Samuel máhcai Sauliin, ja Saul luoitádii rohkadallat Hearrá.

32Samuel gohčui buktit lusas Agaga, amaleklaččaid gonagasa. Agag bođii doarggistemiin su lusa ja dajai: “Man bahča lea jápmit!” 33Samuel dajai: “Nugo du miehkki lea dahkan nissoniid mánáheapmin, nu du eadnige šaddá mánáheapmin sin láhkái.” De Samuel časkkii Agaga jámas Hearrá muođuid ovddas Gilgalis.

34

15,34
7,17
10,26
Dasto Samuel vulggii Ramai, ja Saul máhcai ruktosis Saula Gibeai. 35Iige Samuel šat oaidnán Saula nu guhká go elii. Hearrá gáđai ahte lei dahkan Saula Israela gonagassan, ja Samuel moraštii Saula dego jábmi moraštuvvo.

16

Samuel vuoidá Davida gonagassan

161Hearrá celkkii Samuelii: “Man guhká don moraštat Saula? Munhan lean hilgon su, son ii oaččo leat šat Israela gonagassan. Deavdde oljju iežat oljočoarvái ja váldde dan fárrui! Mun vuolggahan du Isaja lusa, Betlehemis, dasgo ovtta su bártniin mun lean válljen gonagassan.” 2Samuel vástidii: “Mo mun sáhtán mannat dohko? Jos Saul gullá dan, de son goddá mu.” Muhto Hearrá celkkii: “Váldde mielde guiggu ja daja ahte leat boahtán oaffaruššat Hearrái. 3Bovde Isaja oaffarmállásiidda, de mun muitalan dutnje maid galggat dahkat. Vuoidda munnje dan gean mun čájehan dutnje.”

4Samuel dagai nugo Hearrá lei gohččon. Go son bođii Betlehemii, de gávpoga vuorrasat bohte balus su ovddal ja jerre: “Manne don bohtet, leago buot bures?” 5

16,5
4 Mos 11,18
Son vástidii: “Buot lea bures. Mun lean boahtán oaffaruššat Hearrái. Basuhehket iežadet ja bohtet muinna oaffarmállásiidda.” De son basuhii Isaja ja su bártniid ja bovdii sin oaffarmállásiidda. 6
16,6
17,13
Go sii bohte ja Samuel oinnii Eliaba, de son jurddašii: “Son dat lea! Dás Hearrá ovddas čuožžu dál dat gean son vuoidá.” 7
16,7
Sál 7,10Apd 10,34č
Muhto Hearrá celkkii Samuelii: “Ale geahča su hápmái ja su alla šaddui, danin go mun lean hilgon su. Hearrá ii geahča olbmuid láhkái. Olbmot gehččet hápmái, muhto Hearrá oaidná váimmu.” 8
16,8
17,13
De Isai rávkkai Abinadaba ja divttii su loaiddastit Samuela ovdii. Muhto Samuel dajai: “Ii Hearrá leat válljen dánge.” 9De Isai divttii Šamma loaiddastit ovdan, muhto Samuel dajai: “Ii Hearrá leat válljen dánge.” 10Nu Isai divttii čieža bártnis loaiddastit Samuela ovdii, muhto Samuel dajai: “Hearrá ii leat válljen dáin ovttage.” 11
16,11
17,14
2 Sam 7,8
Sál 78,70č
De Samuel jearai: “Dátgo leat buot du bártnit?” Isai vástidii: “Lea gal vel nuoramus, muhto son lea dál guođoheamen sávzzaid.” Samuel dajai: “Gohčo viežžat su. Mii vuordit dassá go son lea boahtán.” 12
16,12
17,42
Isai gohčui viežžat Davida, ja son lei ođđamuđot, čáppačalmmát ja hámálaš. Hearrá celkkii: “Son dat lea, vuoidda su!” 13
16,13
Duop 3,101 Sam 10,1
Dalle Samuel válddii oljočoarvvi ja vuoiddai su das vieljažiid gaskkas. Ja Hearrá vuoigŋa bođii Davidii ja lei suinna dan beaivvi rájes. Dasto Samuel máhcai Ramai.

David Saula bálvalusas

14

16,14
Duop 9,23
Hearrá vuoigŋa gáiddai Saulis, ja bahás vuoigŋa maid Hearrá lei vuolggahan, áŧestišgođii su. 15Saula olbmát dadje sutnje: “Mii oaidnit ahte bahás vuoigŋa maid Ipmil lea vuolggahan, áŧesta du. 16
16,16
2 Gon 3,15
Hearrámet, gohčo bálvaleddjiidat ohcat olbmá gii máhttá čuojahit lyra. Go bahás vuoigŋa maid Ipmil lea vuolggahan, falleha du, de son čuojaha lyra, ja nu du veadju geahppu.” 17Saul dajai bálvaleddjiidasas: “Ohcet fal dakkár olbmá gii lea čeahppi čuojahit, ja buktet su mu lusa.” 18Okta sis dajai: “Mun dovddan betlehemlaš Isaja bártni gii lea čeahppi čuojahit. Son lea searas olmmái ja jálus soahteolmmái, son lea jierpmálaš ságaidasas ja čáppahámat, ja Hearrá lea suinna.” 19Dalle Saul vuolggahii áirasiid Isaja lusa cealkit: “Vuolggat mu lusa bártnát Davida, sávzageahčči.” 20Isai válddii ásena, noađuhii dan láibbiin, viidneseahkain ja gihciin ja vuolggahii daid bártnis Davida mielde Saulii. 21Nu David bođii Saula lusa ja bálvališgođii su. Saul lei sutnje hui buorre ja dagai su iežas vearjoguoddin. 22Son bijai sáni Isajii: “Suova Davida báhcit deike mu bálvaleaddjin. Mun liikon sutnje sakka.”

23Juohke háve go vuoigŋa maid Ipmil lei vuolggahan, áŧestii Saula, de David válddii lyra ja čuojahii. Dalle Saula veadju geahpui, son šattai geahppaset millii ja bahás vuoigŋa gáiddai sus.

17

David ja Goljat

17117,1 Soko, Aseka gávpogat Juda eatnama oarjevielttis Gaskameara guvlui.Filistalaččat čohkkejedje soahteveagaideaset soahtat. Sii čoahkkanedje Sokoi Judas ja dahke soahtesiidda Efes Dammimii, Soko ja Aseka gaskii. 217,2 Elaleahki leahki Soka ja Aseka lulábealde. Dan namma boahtá dearppátmuoras dahjege terebinttas, mii gullá pistášamuoraid sohkii.Maiddái Saul ja israellaččat čohkkejedje soahteveagaideaset. Sii dahke soahtesiidda Elaleahkái ja ráhkkanedje soahtat filistalaččaiguin. 3Filistalaččat čužžo muhtin várrevielttis ja israellaččatgis sin buohta, ja sin gaskkas lei leahki.

417,4 guhtta állana ja vuovssi guhkki sullii 3,25 mehtera. ▶ Qumrana giehtačállosis ja ▶ Septuagintas lea “njeallje állana ja vuovssi guhkku”, sullii 2,25 mehtera. vuovssi guhkkodat ollesolbmo bealggi ja čelččema gaskkas, sullii 25 sentte.Dalle filistalaččaid soahteveagas loaiddastii ovdan guovttásoahteolmmái gean namma lei Goljat, Gata olmmoš. Son lei guhtta állana ja vuovssi guhkki. 517,5 bronsačuopmasat náhkkegárvu, nannejuvvon bronsabihtáiguin mat gokče gárvvu dego čuopmasat. vihttaduhát šekela sullii 60 kilo.Oaivvis sus lei bronsagahpir, ja su soahtebáiddis mii dettii vihttaduhát šekela, ledje bronsačuopmasat. 6Juolggis sus ledje bronsasuojit ja hárduid gaskkas bronsasábel. 7

17,7
2 Sam 21,19
1 Muit 20,5
17,7 guhttačuođi šekela sullii 7 kilo.Su sáitti nađđa lei dego gođabumme, ja sáitegeahči mii dettii guhttačuođi šekela, lei ruovddis. Su galbaguoddi váccii su ovddas.

8Goljat čuoččastii ja čuorvvui Israela soahtejovkui: “Manin dii divvubehtet iežadet soahtan láhkái? Mun lean filistalaš ja dii lehpet Saula bálvaleaddjit. Válljejehket joavkkusteattet muhtuma gii boahtá deike mu vuostá! 9Jos son bihtá mus ja goddá mu, de mii šaddat din šlávvan. Muhto jos mun biđán sus ja gottán su, de dii šaddabehtet min šlávvan ja bálvalehpet min.” 10Ja filistalaš dajai vel: “Odne mun lean hiddjidan Israela soahteveaga. Vuolggahehket deike olbmá soahtat muinna!” 11Go Saul ja israellaččat gulle maid filistalaš dajai, de sii suorganedje ja balle sakka.

12

17,12
16,1
David lei Isaja bárdni, efratlaš olbmá gii ásai Betlehemis Judas. Sus ledje gávcci bártni, ja Saula áigge son lei juo hui boaris. 13Isaja golbma boarráseamos bártni ledje vuolgán Sauliin soahtái. Dain geat ledje vuolgán soahtái, boarráseamos lei Eliab, nubbi Abinadab ja goalmmát Šamma. 14David lei nuoramus. Golbma boarrásepmosa ledje vuolgán Saula mielde, 15muhto David máhcai ain muhtumin Saula luhtte Betlehemii guođohit áhčis sávzzaid.

16Filistalaš loaiddastii ovdan njealljelogi beaivvi iđidiid eahkediid ja čuoččastii sadjásis.

17Isai dajai bárdnásis Davidii: “Váldde dán seahka mas leat gordojuvvon gortnit, ja dán logi láibbi ja doalvvo daid hoahpus soahtesiidii vieljaidasat. 18Dán logi vuosttá don galggat addit sin duháhaoaivámužžii. Gulaskutta mo du vieljat vedjet ja buvtte muhtin mearkka das ahte sii leat ain eallimin. 1917,19 Elaleagis >v. 2.Sii leat Saula ja Israela soahteveaga mielde Elaleagis soahtamin filistalaččaiguin.”

20Árrat iđedis David guđii sávzzaid muhtun geahčči háldui ja vulggii, nugo Isai lei gohččon; son válddii mielde visot maid galggai. Go son joavddai soahtesiidii, de soahteveahka lei aiddo čoagganeamen soahtan láhkái, ja soahtečuorvvas jumai. 21Israellaččat ja filistalaččat divvo iežaset soahtan láhkái, soahtejoavku soahtejoavkku vuostá. 22David guđii gálvvuid dasa gii fáktii gálvvuid, viegai soahtejoavkku lusa ja manai dearvvahit vieljaidis. 23Go son lei das sártnodeamen singuin, de filistalaččaid soahtejoavkkus loaiddastii ovdan guovttásoahteolmmái, filistalaš Goljat, Gata olmmoš. Son geardduhii seammá sániid go ovdalge, ja David gulai maid son dajai. 24Israellaččat ballájedje go oidne Goljata ja báhtaredje. 25Sii lohke gaskaneaset: “Oaidnibehtetgo dán olbmá? Son boahtá hiddjidit Israela. Dan gii časká su, gonagas dahká hui rikkisin. Son addá sutnje nieiddas áhkkán, ja buohkat su sogas besset leat friddja olbmát Israelis.” 26

17,26
Duop 5,9+
David jearai olbmáin geat ledje čuožžumin das: “Maid oažžu dat olmmái gii goddá dan filistalačča ja gádju Israela heahpadis? Mii duot birračuohpakeahtes filistalaš lea, go son duostá hiddjidit ealli Ipmila soahteveaga?” 27Olbmát muitaledje mii lei daddjojuvvon dan olbmá birra gii goddá filistalačča. 28Muhto go Eliab, Davida boarráseamos viellja, gulai su sárdnumin olbmáiguin, de son suhtai Davidii ja dajai: “Manin don leat boahtán deike? Gean háldui don leat guođđán sávzaeloža meahccái? Mun dovddan du čeavláivuođa ja du váimmu bahávuođa. Soađi don leat boahtán deike geahččat.” 29David dajai: “Maid mun dál lean dahkan? Munhan dušše jerren.” 30Son jorggihii jearrat earáin seammá ášši, ja sii vástidedje sutnje nugo nuppitge.

31Fargga Davida ságat beaggigohte. Maiddái Saul gulai daid, ja son vieččahii su lusas. 32David dajai Saulii: “Allos guhtege hearddohuvvo su dihte. Mun, du bálvaleaddji, manan soahtat duoinna filistalaččain.” 33Muhto Saul vástidii: “Ithan don sáhte mannat soahtat duoinna filistalaččain. Don leat dušše nuorra bárdni, ja son lea leamaš soahteolmmái nuorravuođa rájes.” 34David dajai: “Mun lean guođohan áhččán sávzzaid. Go ledjon dahje guovža bođii ja válddii sávzza ealus, 35de mun viehkalin dan maŋŋái, časken dan ja rohttejin sávzza dan njálmmis. Go dat fallehii mu, de mun dohppejin dan guolggaide ja časken dan jámas. 36Mun lean goddán sihke ledjona ja guovžža. Dan birračuohpakeahtes filistalažžii geavvá nugo daidda, dainna go son lea hiddjidan ealli Ipmila soahteveaga.” 37

17,37
18,12
20,13
David dajai vel: “Hearrá guhte lea gádjon mu ledjona ja guovžža gaccain, gádju mu maiddái dan filistalačča gieđas.” Saul dajai sutnje: “Mana, vare Hearrá livččii duinna!”

38De Saul gárvvuhii Davidii iežas soahtegárvvuid, bijai bronsagahpira su oaivái ja čanai sutnje soahtebáiddi. 39David čanai miehki biktasiid badjelii ja iskkai vázzit muhto ii sáhttán, danin go son ii lean goassege atnán dakkár gárvvuid. Son dajai Saulii: “Mun in sáhte oppa vázzitge go lean gárvodan dán. Mun in leat goassege ovdal atnán dákkáriid.” Ja David nuolai daid. 40Son válddii soappi gihtii, válddii johkarokkis vihtta livttes geađggi ja bijai daid báimmanlávkii mii sus lei valahagas. Šleaŋgu gieđas son vázzilii filistalačča guvlui. 41Filistalaš lahkanii dađistaga Davidii, ja galbaguoddi váccii su ovddas. 42

17,42
16,12
Go filistalaš áiccai Davida, de son hejošii su, danin go David lei dušše nuorra bárdni, ođđamuđot ja čáppat. 43Filistalaš čuorvvui Davidii: “Leango mun beana, go boađát mu vuostá soabbi gieđas?” Ja filistalaš garuhii Davida ipmiliiddis nammii. 44Son čuorvvui: “Boađe deike, de mun attán du oačči almmi lottiide ja meahcielliide!” 45David vástidii: “Don boađát mu vuostá miehkki, sáiti ja sábel mielddát, muhto mun boađán du vuostá Hearrá, Almmiveagaid Ipmila, nammii. Son lea daid soahteveagaid Ipmil maid don leat hiddjidan. 46Odne Hearrá addá du mu gihtii. Mun časkkán du jámas ja čuohpan dus oaivvi. Du rupmaša ja filistalaš soahteveaga rupmašiid mun attán odne almmi lottiide ja meahcielliide. Dalle oppa eanan oažžu diehtit ahte Israelis lea Ipmil, 47
17,47
Hos 1,7
ja oppa dát čoakkalmas ipmirda ahte Hearrá gádju almmá miehki ja sáitti haga. Soahti lea Hearrá válddis, ja son lea addán din min gihtii.”

48Go dal filistalaš vulggii lahkanit Davidii, de David viehkalii hoahpus filistalačča ovddal, 49nahkehii gieđa lávkii ja válddii das geađggi. Son šleŋgii dan ja deaivvai filistalačča gállui. Geađgi vuojui čiekŋalassii gállui, ja filistalaš gahčai muđolassii eatnamii. 50Nu David vuittii filistalačča almmá miehki haga dušše šleaŋgguin ja geđggiin.

51De David viegai filistalačča lusa, dohppii su miehkkái ja rohttii dan dohpas, gottii su ja čuohpai sus oaivvi mihkiin. Go filistalaččat oidne ahte sin sáŋgár lei jápmán, de sii báhtaredje. 52Dalle Israela ja Juda olbmát bajidedje soahtečuorvasa ja doarridedje filistalaččaid Gatii ja gitta Ekrona poarttaid rádjái, ja gottáhallan filistalaččat njaŋgájedje Šaarajima geainnus gitta Gata ja Ekrona rádjái. 53Go israellaččat ledje ádján filistalaččaid eret, de sii jorggihedje stajidit sin siidda. 54David válddii filistalačča oaivvi ja doalvvui dan Jerusalemii, muhto su vearjjuid son bijai iežas goahtái.

55Go Saul oinnii Davida mannamin filistalačča ovddal, de son jearai Abneris, soahteveagaoaivámuččas: “Abner, gean bárdni duot nuorra olmmái lea?” Abner vástidii: “Nu duohta go don ealát, gonagas, mun in dieđe.” 56Gonagas dajai: “Mana jearrat gean bárdni duot nuorra olmmái lea.” 57Go David máhcai maŋŋil go lei goddán filistalačča, de Abner doalvvui su Saula ovdii; Davidis lei ain gieđas filistalačča oaivi. 58Saul jearai: “Nuorra olmmái, gean bárdni don leat?” David vástidii: “Mun lean du betlehemlaš bálvaleaddji Isaja bárdni.”