Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
8

Árka buktojuvvo tempelii

81

8,1
2 Muit 5,2eč
Salomo rávkkai dasto lusas Jerusalemii Israela vuorrasiid ja buot Israela čearddaid ja sogaid oaivámuččaid. Sii galge buktit Hearrá lihtuárkka Sionis, Davida gávpogis. 2Buot israellaččat čoagganedje gonagas Salomo lusa etanimmánu, jagi čihččet mánu, basiide. 3Go buot Israela vuorrasat ledje boahtán, de báhpat loktejedje Hearrá árkka sajistis. 4Sii gudde tempelii Hearrá árkka, almmustusgoađi ja buot goađi bassi gálvvuid. Báhpat ja levilaččat gudde buot daid. 5Gonagas Salomo ja oppa Israela searvegoddi mii lei čoagganan su lusa, čužžo árkka ovddas ja oaffarušše nu ollu sávzzaid ja vuovssáid ahte dat eai lean lohkamis. 6
8,6
2 Mos 26,33č
Báhpat bukte Hearrá lihtuárkka sadjásis tempelgorrii, basimus boššui, kerubaid soajáid vuollái. 7Kerubaid soaját ledje leabbut dan báikki badjel gos árka lei, ja gokče árkka ja dan guoddinstákkuid. 8Guoddinstákkut ledje nu guhkit ahte daid geažit oidnojedje bassi latnjii mii lei goara ovddas, muhto eai guhkkelii. Dat leat doppe vel otná beaivvige. 9
8,9
2 Mos 25,1621
Árkka siste ii lean eará go dat guokte geađgetávvala maid Moses lei bidjan dohko Horebis, go Hearrá dagai lihtu israellaččaiguin maŋŋil go sii ledje vuolgán Egyptas. 10
8,10
2 Mos 40,34
8,10 balva >2 Mos 13,21.Go báhpat vulge bassibáikkis, de Hearrá tempela devddii balva. 11Balvva dihte báhpat eai sáhttán doaimmahit bálvalusa, dasgo Hearrá hearvásvuohta devddii tempela. 12
8,12
2 Mos 20,21
3 Mos 16,2
2 Muit 6,1
Dalle Salomo dajai:

“Hearrá, don dáhtut ássat moskosis.

13

8,13
Sál 132,14
Mun lean huksen dutnje ássansaji

agálaš áigái.”

Salomo sárdnu álbmogii

14

8,14
2 Sam 6,18
Gonagas jorggihii álbmogii muođuid ja buressivdnidii oppa Israela searvegotti. Buohkat čužžo, 15ja Salomo celkkii: “Máidnojuvvon lehkos Hearrá, Israela Ipmil, gii gieđainis lea ollašuhttán dan maid son lohpidii áhččásan Davidii, go son celkkii sutnje: 16
8,16
2 Sam 7,6eč
‘Dan rájes go mun bukten iežan álbmoga Israela Egyptas, de mun in leat válljen Israela čearddaid guovlluin gávpoga gosa huksejuvvošii tempel mu nama ássansadjin. Muhto dál mun lean válljen Jerusalema iežan nama ássansadjin, ja mun lean válljen Davida iežan álbmoga Israela ráđđejeaddjin.’ 17
8,17
2 Sam 7,2eč
1 Muit 17,1eč
Mu áhčči David áiggui hukset tempela Hearrái, Israela Ipmilii. 18Muhto Hearrá celkkii sutnje: ‘Du áigumuš hukset munnje tempela lea buorre. 19Muhto tempela it dattetge hukse don, muhto du bárdni, du alimiid šaddu.’ 20Dál Hearrá lea ollašuhttán dan maid lohpidii. Mun lean čohkánan áhččán Davida maŋŋil Israela truvdnui, nugo Hearrá lea cealkán, ja mun lean huksen tempela Hearrái, Israela Ipmilii. 21
8,21
2 Mos 20,1eč
5 Mos 31,26
Dohko mun lean dahkan saji árkii, man siste leat lihtu lágat, dan lihtu maid Hearrá dagai min áhčiiguin dalle go son buvttii sin Egyptas.”

Salomo rohkadus

22Salomo čuoččui Hearrá áltára guoras oppa Israela searvegotti ovddas. Son lebbii gieđaid almmi guvlui 23

8,23
5 Mos 4,39
ja dajai: “Hearrá, Israela Ipmil! Ii leat du veardásaš ipmil, ii badjin almmis iige dáppe vuollin eatnama alde. Don bisuhat lihtu ja árkkálmasttát bálvaleddjiidat, go sii vádjolit olles váimmus du ovddas. 24Don leat ollašuhttán dan maid lohpidit bálvaleaddjásat Davidii, mu áhččái. Maid du njálbmi lea sárdnon, dan du giehta lea dahkan. 25
8,25
2 Sam 7,16
Hearrá, Israela Ipmil, deavdde maiddái dan maid lohpidit bálvaleaddjásat Davidii, mu áhččái, go celket sutnje: ‘Álo čohkká du soga olmmái mu ovddas Israela truvnnus, jos du bártnit atnet váras dan geainnu man don leat vádjolan mu ovddas.’ 26
8,26
2 Muit 1,9
Israela Ipmil, divtte nappo ollašuvvat dan maid lohpidit bálvaleaddjásat Davidii, mu áhččái.

27

8,27
Jes 66,1
Jer 23,24
Apd 7,48č
17,24
Muhto ásságo Ipmil duođaid eatnama alde? Albmi, velá almmiid almmitge eai gease du, mo dasto dát tempel maid mun lean huksen! 28Hearrá, mu Ipmil! Jorgal almmatge bálvaleaddját beallái ja gula mu vuollegis átnuma, go mun dál rohkadalan du ovddas. 29
8,29
5 Mos 12,511
1 Gon 9,3
Ane čalmmiid ijatbeaivái rabasin dán viesu guvlui, dan báikki man birra leat cealkán: ‘Dás mu namma ássá.’ Gula maid du bálvaleaddji rohkadallá dán báikái čalmmiid. 30Gula du bálvaleaddji ja du álbmoga Israela átnumiid, go mii rohkadallat du dán báikái čalmmiid. Vare don gulašit daid ássansadjásat albmái, gulašit ja attášit ándagassii!

31

8,31
2 Mos 22,10eč
Jos soamis vahágahttá nuppi ja geatnegahttojuvvo vuordnut váli, ja son de vuordnu váli du áltára ovddas dán tempelis, 32
8,32
5 Mos 25,1
de gula dan dalle albmái ja atte vuoigatvuođa bálvaleddjiidasat. Dubme sivalačča sivalažžan ja ráŋggáš su nugo su dagut ánssášit, ja dubme sivaheami sivaheapmin ja atte sutnje dan maid vuoigatvuohta gáibida.

33Jos du álbmot Israel vuoittáhallá vašálažžii danin go lea suddudan du vuostá, muhto de jorgala du beallái, máidnu du nama, rohkadallá du ja ánuha árpmu dán tempelis, 34de gula dan dalle albmái. Atte ándagassii álbmogat Israela suttu, ja divtte dan máhccat dán eatnamii maid don addet min áhčiide.

35Jos albmi lea dahppagasas iige atte arvvi, danin go israellaččat leat suddudan du vuostá, muhto sii de rohkadallet dán báikái čalmmiid ja rámidit du nama ja jorgalit suttusteaset go don vuolidat sin, 36de gula dan albmái. Atte ándagassii bálvaleddjiidat ja álbmogat Israela suttu ja bagat sidjiide rivttes geainnu man vádjolit. Divtte arvit eatnamasat maid leat addán iežat álbmogii opmodahkan.

378,37 guorban ja ástan šaddodávddat.Jos eatnamii boahtá nealgi dahje rohttu, jos boahtá gortniid guorban ja ástan, jos bohtet rásselohkut ja máđut, jos vašálaš birastahttá muhtun gávpogiid dahje boahtá mii buohcuvuođaid dahje givssiid ihkinassii, 38ja de muhtun olmmoš dahje juo oppa Israel rohkadallá ja átnu árpmu – juohkehašhan dovdá buoremusat givssi mii su váivvida – ja lebbe gieđaid dán tempela guvlui, 39

8,39
1 Sam 16,7
Sál 7,10
Jer 17,10
de gula dan ássansadjásat albmái. Atte sidjiide ándagassii, daga juohkehažžii nugo su vádjolus ánssáša, danin go don dovddat olbmo váimmu, dušše don dovddat buot olbmuid váimmu. 40Nu sii ballet dus nu guhká go ellet dán eatnamis maid don addet min áhčiide.

41Maiddái vierroolbmot vedjet boahtit gáiddus eatnamis. Sii eai gula du álbmogii, 42muhto doppenai beaggá du stuorra namma ja du gievrras ja bajiduvvon giehta. Go vierroolmmoš boahtá ja rohkadallá du dán tempelii čalmmiid, 43

8,43
Jes 56,6č
de gula dan ássansadjásat albmái ja daga dan maid son átnu dus. Dalle buot máilmmi álbmogat ohppet dovdat du nama, ballet dus du álbmoga Israela láhkái ja ipmirdit ahte dát tempel maid mun lean huksen, lea basuhuvvon du nammii.

44Jos don vuolggahat iežat álbmoga soahtat vašálaččain, ja rohkadallá du dán gávpogii čalmmiid maid don leat válljen ja dán tempelii čalmmiid maid mun lean huksen du nammii, 45de gula albmái dan rohkadusaid ja átnumiid ja veahket dan oažžut vuoigatvuođa.

46

8,46
Sát 20,9
Sárd 7,20
Rom 3,23
1 Joh 1,8
Jos sii suddudit du vuostá – iihan leat oktage olmmoš gii ii suddut – ja don moaráhuvat sidjiide ja attát sin vašálaččaid gihtii, ja sii dolvojuvvojit fáŋgan vašálaččaid eatnamii guhkás dahje lahka, 47
8,47
Sál 106,6
Dan 9,5
muhto sii de fáŋgavuođas gáhtet ja fas čurvot dutnje ja dadjet: ‘Mii leat suddudan ja dahkan vearrut, mii leat leamaš ipmilmeahttumat’, 48
8,48
5 Mos 30,1eč
Dan 6,11
ja jos sii de vašálaččaideaset eatnamis jorgalit du beallái oppa váimmus ja oppa sielus ja rohkadallet du iežaset eatnamii čalmmiid, dán eatnamii čalmmiid maid don addet sin áhčiide ja dán gávpogii čalmmiid maid don leat válljen, ja dán tempelii čalmmiid maid mun lean huksen du nammii, 49de gula dalle ássansadjásat albmái sin rohkadusa ja átnuma ja veahket sin oažžut vuoigatvuođa. 50Atte álbmogasat ándagassii buot maid sii leat suddudan ja rihkkon du vuostá, ja divtte dan oažžut árpmu dain geat dollet dan fáŋgan, nu ahte sii árpmihivčče dan. 51
8,51
5 Mos 4,20
Dáthan lea du iežat álbmot ja du opmodat maid don buktet Egypta šolgenuvnnas. 52Jorgal čalmmiid bálvaleaddját ja iežat álbmoga Israela beallái go sii rohkadallet du! Gula sin álo go sii čurvot dutnje! 53
8,53
2 Mos 19,5
3 Mos 20,24
5 Mos 7,6
Hearrá Ipmil, don leat ieš čuoldán sin buot eatnama álbmogiin vai sii livčče du opmodat; nugo don celket du bálvaleaddji Mosesa bokte dalle go buktet min áhčiid Egyptas.”

Tempela vihaheapmi

54Go Salomo lei geargan rohkadallamis ja átnumis visot dán, de son lihkai Hearrá áltára ovddas gokko son lei čippostallan gieđat almmi guvlui. 55

8,55
2 Sam 6,18
1 Muit 16,2
Son čuožžilii ja buressivdnidii jitnosii oppa Israela searvegotti. 56
8,56
Jos 21,44č
23,14
“Máidnojuvvon lehkos Hearrá guhte lea addán álbmogasas Israelii muosi, nugo son lohpidii. Ii mihkkege dain buriin maid son lohpidii bálvaleaddjis Mosesa bokte, leat šaddan duššin. 57
8,57
Sál 94,14
Vare Hearrá, min Ipmil, livččii minguin, nugo son lei min áhčiiguin! Vare son ii guođáše min iige hilggoše min, 58muhto sojahivččii min váimmu beallásis, nu ahte mii álo vádjolit su geainnuid ja doallat daid báhkkomiid, lágaid ja mearrádusaid maid son attii min áhčiide.

59Vare Hearrá, min Ipmil, muittášii ijatbeaivái dan rohkosa maid mun lean rohkadallan, nu ahte son addá bálvaleaddjásis ja iežas álbmogii Israelii vuoigatvuođa guđege beaivái. 60

8,60
Jes 45,5č
Dalle buot eatnama álbmogat ipmirdit ahte dušše Hearrá lea Ipmil, ii oktage eará. 61Lehkos din váibmu ollislaččat Hearráin, min Ipmiliin, nu ahte doallabehtet su lágaid ja doahttalehpet su báhkkomiid, nugo otná beaivvige.”

62

8,62
2 Muit 7,4eč
De gonagas ja oppa Israel suinna oaffarušše njuovvanoaffariid Hearrá muođuid ovddas. 63Salomo oaffarušai searvevuođaoaffarin Hearrái guoktelogiguokteduhát vuovssá ja čuođi guoktelogiduhát sávzza. Nu gonagas ja buot israellaččat vihahedje Hearrá tempela. 64Gonagas basuhii dan beaivvi Hearrá tempela ovdašilju gaskaoasi gos son oaffarušai boaldinoaffariid ja borramušoaffariid ja searvevuođaoaffariid buoidebihtáid, dasgo bronsaáltár mii lei Hearrá muođuid ovddas, lei menddo uhcci geassit buot boaldinoaffariid ja borramušoaffariid ja searvevuođaoaffariid buoidebihtáid.

658,65 Lebo-Hamat >4 Mos 13,21.Nu Salomo doalai basiid oppa Israeliin. Hearrá, min Ipmila, muođuid ovdii lei boahtán hui stuorra olmmošeatnatvuohta davvin Lebo-Hamata rájes ja lullin Egyptajoga rájes. Sii dolle doppe basiid čieža beaivvi ja vel čieža beaivvi, oktiibuot njealljenuppelohkái beaivvi. 66Gávccát beaivvi son luittii álbmoga vuolgit. Israellaččat buressivdnidedje gonagasa ja vulge dasto ruoktot ilus ja arvvohis mielas buot dan buori dihte maid Hearrá lei dahkan bálvaleaddjásis Davidii ja álbmogasas Israelii.

9

Ipmila almmustuvvá Salomoi nuppe geardde

91

9,1
2 Muit 7,11eč
Go Salomo lei geargan huksemis Hearrá tempela, iežas šloahta ja buot maid lei dáhtton dahkat, 2de Hearrá almmustuvai sutnje ođđasis, seammá ládje go lei almmustuvvan Gibeonis. 3
9,3
8,29
Hearrá celkkii sutnje: Mun lean gullan du rohkadusa ja du vuollegis átnuma. Mun lean basuhan tempela maid don leat huksen, ja mu namma ássá das agálaččat. Mu čalmmit ja mu váibmu leat álo jorgaluvvon dan beallái. 4
9,4
11,38
Sál 101,2
Jos don vádjolat mu geainnuid olles váimmus ja rehálaš mielain nugo du áhčči David, jos don dagat buot maid mun lean gohččon du dahkat ja doalat mu lágaid ja báhkkomiid, 5
9,5
2,4
de mun bisuhan du gonagasvuođa Israelis agálaš áigái. Munhan lean cealkán áhččásat Davidii ahte su soga olmmái čohkká álo Israela truvnnus. 6
9,6
Jos 23,16
Muhto jos dii ja din mánát jorgalehpet mus eret ehpetge doala mu báhkkomiid ja lágaid, muhto baicce bálvališgoahtibehtet eará ipmiliid ja gopmirdehpet daid, 7
9,7
5 Mos 28,37
Jer 24,9
de mun jávkadan israellaččaid dán eatnamis maid mun adden sidjiide. Tempela maid mun lean basuhan iežan nammii, mun hilggun, ja Israel šaddá sátnevájasin ja bilkosátnin buot álbmogiid gaskkas. 8
9,8
5 Mos 29,24eč
Jer 22,8
Dát tempel šaddá čievračopman, ja juohkehaš gii vázzá dan meattá, suorgana ja jearrá: “Manne Hearrá lea dahkan ná dán eatnamii ja dán tempelii?” 9Dalle son oažžu dán vástádusa: “Danin go israellaččat hilgo Hearrá, Ipmileaset, gii buvttii sin áhčiid Egyptas, ja dorvvastedje eará ipmiliidda, rohkadalle ja bálvaledje daid. Danin Hearrá lea diktán buot dán bahá deaividit sin.”

Huksenbargu ja gávppašeapmi

10

9,10
6,38
7,1
2 Muit 8,1
Salomo anii guoktelogi jagi dan guovtti viesu, Hearrá tempela ja iežas šloahta, huksenbargguide. 11De son attii Hiramii, Tyrosa gonagassii, guoktelogi gávpoga Galileas, danin go Hiram lei doaimmahan sutnje sedera, sypressamuora ja golli nu ollu go son lei sihtan. 12Muhto go Hiram bođii Tyrosis geahčadit daid gávpogiid maid Salomo lei addán sutnje, de son ii liikon daidda. 139,13 guovllu namman Kabul Gč. Jos 19,27. Namma sulastahttá sáni mii sáhttá mearkkašit “árvvuheapme”.Son dajai: “Dákkár gávpogiidgo don addet munnje, vieljažan?” Ja son bijai dan guovllu namman Kabul, ja dainna namain dat gohčoduvvo veláge. 149,14 čuođiguoktelogi taleantta sullii 4100 kilo.Hiram lei doaimmahan gonagassii čuođiguoktelogi taleantta golli.

15

9,15
5,13
9,15 Millo >2 Sam 5,9.Go gonagas Salomo huksii Hearrá tempela ja iežas šloahta, Millo ja Jerusalema muvrraid ja Hasora, Megiddo ja Gesera, de son ásahii bargogeatnegasvuođa. 16
9,16
3,1
Farao, Egypta gonagas, lei vuolgán soahtat ja lei váldán Gesera. Son lei boaldán dan, goddán kanaanlaččaid geat ásse doppe, ja addán de gávpoga rádjun nieidasis, Salomo áhkkái. 17
9,17
2 Muit 8,5
Salomo huksii Gesera ođđasis, nu maiddái vuolit Bet-Horona, 18
9,18
Jos 19,44
Baalata ja Tamara gávpogiid mat ledje Negevis, 19
9,19
10,26
buot iežas vuorkágávpogiid ja daid gávpogiid main son anii vovnnaidis ja heasttaidis. Son huksii maid buot eará maid dáhtui, Jerusalemii, Libanonii ja oppa dan eatnamii maid ráđđii. 20Buot daidda geat ledje báhcán amorlaččain, hetlaččain, perisselaččain, hivvelaččain ja jebuslaččain, daidda olbmuide geat eai lean israellaččat – 21
9,21
Jos 16,10
Duop 1,28
2 Muit 8,7eč
daidda mánáide geat ledje báhcán eatnamii, danin go israellaččat eai lean nagodan duššadit sin – daid bijai Salomo bággobargui. Sii leat bargogeatnegasat velá otná beaivvige. 22Muhto Salomo ii dahkan ovttage israellačča šlávvan; sii baicce bálvaledje su soahteolmmájin, heaggafáktan, offisearan ja soahtevovnnaid vuoddjin ja oaivámužžan.

23Bargguid goziheaddjin Salomos ledje vihttačuođi vihttalogi hoavdda. Sii hovdejedje bargogeatnegasaid.

24

9,24
2 Muit 8,11eč
Dalán go farao nieida lei fárren Davida gávpogis dan šlohttii maid Salomo lei huksen sutnje, de Salomo huksegođii Millo.

25Golbmii jagis Salomo oaffarušai boaldinoaffariid ja searvevuođaoaffariid dan áltára alde maid lei huksen Hearrái, ja son bolddii oaffarsuova Hearrá muođuid ovddas. Tempel lei dalle juo gárvvis.

26

9,26
2 Muit 8,17č
9,26 Eilat >5 Mos 2,8.Gonagas Salomo huksii skiippaid Esjon-Geberis mii lea Edomis Ruksesmearragáttis lahka Eilata. 27Hiram divttii hárjánan mearraolbmáidis leat Salomo olbmáid veahkkin skiippain. 289,28 njeallječuođi guoktelogi taleantta sullii 14364 kilo.Sii borjjastedje Ofirii ja bukte doppe Salomoi njeallječuođi guoktelogi taleantta golli.

10

Salomo ja Saba dronnet

101

10,1
2 Muit 9,1eč
Matt 12,42
Luk 11,31
10,1 Saba sabalaččaid riika Lulli-Arabias. Gč. 1 Mos 10,7.Go Saba dronnet gulai Salomo beaggima, de son vulggii geahččalit su váttis gažaldagaiguin. 2Go son bođii Jerusalemii, de sus ledje mielde ollu divrras dávvirat ja hui stuorra fárru. Kamelaid čielggis ledje máistagat, hui ollu golli ja divrras geađggit. Son bođii Salomo lusa ja sártnui suinna buot das maid lei smiehtadan. 3Salomo vástidii buot su gažaldagaide. Ii mihkkege lean gonagassii ilá váttis, nu ahte son ii livčče máhttán vástidit. 4Saba dronnet beasai oaidnit man viissis Salomo lei. Son oinnii maiddái šloahta maid Salomo lei huksen, 5biebmošlájaid su beavddis, hoavvaolbmáid geat čohkkájedje das ja bálvaleddjiid ja sin biktasiid, juhkamušaddiid geat bálvaledje ja boaldinoaffariid maid gonagas oaffarušai Hearrá viesus. Buot dán dronnet oinnii, ja son hirpmástuvai sakka. 6Son dajai gonagassii: “De lei gusto duohta dat mii bekkii mu eatnamis du ja du viisodaga hárrái. 7Mun in jáhkkán daidda ságaide ovdal go bohten deike ja oidnen dan iežan čalmmiiguin. Muhto munnje ii leat muitaluvvon ii beallige. Dus lea viisodat ja rikkisvuohta ollu eambbo go mun ledjen gullan. 8Lihkolaččat du nissonat, lihkolaččat bálvaleaddjit geat álo besset leat du luhtte ja gullat du viisodaga! 9Máidnojuvvon lehkos Hearrá, du Ipmil, guhte lea liikon dutnje ja bidjan du Israela truvdnui. Danin go Hearrá ráhkista Israela agálaččat, de son lea dahkan du gonagassan ovddidit vuoigatvuođa ja rievtti.” 1010,10 čuođiguoktelogi taleantta >9,14.Dronnet attii gonagassii čuođiguoktelogi taleantta golli ja hui ollu máistagiid ja divrras geđggiid. Dan rájes eai leat šat goassege buktojuvvon eatnamii nu ollu máistagat go dat maid Saba dronnet attii Salomoi.

11

10,11
9,27č
Hirama skiippat mat fievrridedje golli Ofiris, bukte doppe maid hui ollu sandelmuora ja divrras geđggiid. 12Salomo duddjohii sandelmuoras hearvvaid Hearrá tempelii ja gonagasa šlohttii ja vel lávluid lyraid ja hárppaid. Nu ollu sandelmuorra ii lean goassege buktojuvvon, iige dakkáraš leat oidnojuvvon gitta dán beaivvi rádjái.

13Gonagas Salomo attii Saba dronnegii buot maid son siđai, ja dasa lassin vel attáldagaid mat gulle gonagaslaš árvvasvuhtii. De dronnet máhcai eatnamasas oktan bálvaleddjiidisguin.

Salomo riggodat

14Dan golli deaddu maid Salomo oaččui jahkásaččat, lei guhttačuođi guhttalogiguhtta taleantta. 15Dasa lassin bohte gávpeolbmáid tuollomávssut ja gávppálaččaid dietnasiid vearru ja dat mii bođii buot arabalaš gonagasain ja riikka eatnanhearráin.

16

10,16
2 Muit 9,15eč
10,16 guhttačuođi šekela sullii 6,8 kilo.Gonagas Salomo duddjohii derpojuvvon gollis guoktečuođi stuorra galbba maidda guhtiige golai guhttačuođi šekela golli. 1710,17 golbma mina sullii 1,7 kilo. Sederšlohttii >7,2.Son duddjohii derpojuvvon gollis maid golbmačuođi unna galbba maidda guhtiige golai golbma mina golli. Gonagas bijai daid Sederšlohttii.

18Gonagas maiddái duddjohii stuorra elefántabátnetruvnnu mii gokčojuvvui čielga golliin. 19Truvnnus ledje guhtta tráhppaceahkká, ja dan mieiggastagas lei jorba geahči. Truvnnu goappáge bealde ledje giehtamuorat, ja goappáge giehtamuora guoras čuoččui ledjon. 20Maiddái juohke tráhppaceahkká goappáge bealde lei ledjon, guoktenuppelohkái oktiibuot. Dakkár ii lean goassege duddjojuvvon mange eará riikkas.

21Buot gonagas Salomo juhkanlihtit ledje gollis, ja buot biergasat Sederšloahtas ledje čielga gollis; ii mihkkege lean silbbas, dainna go silba ii adnojuvvon mange vearan Salomo áigge. 22

10,22
9,27č
10,22 Taršiša-skiippat stuorra skiippat mat johte Gaskamearas.Gonagasas ledje Taršiša-skiippat mat borjjastedje ovttas Hirama skiippaiguin. Oktii golmma jagis skiippat bukte golli ja silbba, elefántabáni, ábegáhtuid ja polottiid.

23Gonagas Salomo lei riggát ja viisát go buot máilmmi gonagasat. 24Oppa máilbmi dáhtui oaidnit Salomo ja gullat viisodaga maid Ipmil lei bidjan su váibmui. 25Juohke jagi sii bukte sutnje attáldagaid, silba- ja gollegálvvuid, biktasiid, suovvasiid, máistagiid, heasttaid ja mulaid.

26

10,26
4,26
2 Muit 1,14eč
9,25
Salomo hágai ain lasi vovnnaid ja heasttaid. Sus ledje duhátnjeallječuođit vovnnat ja guoktenuppelotduhát heastta maid son anii muhtumassii vovdnagávpogiin ja muhtumassii iežas gávpogis Jerusalemis. 27
10,27
2 Muit 9,27eč
Salomo áigge Jerusalemis lei silba seammá ollu go geađggit, ja sedermuorra šattai seammá dábálažžan go meahccefiikonmuorat Šefelas. 28
10,28
5 Mos 17,16
10,28 Kue eanan Kilikias Uhca-Asias.Salomo heasttat buktojuvvojedje Musris ja Kues; gonagasa gávpolaččat oste daid Kues. 29Vovnnat buktojuvvojedje Egyptas. Ovttat vovnnat mákse guhttačuođi silbašekela, ja heasta mávssii čuođivihttalogi silbašekela. Salomo gávpolaččat skáhppojedje vovnnaid ja heasttaid maiddái hetlaččaid ja aramealaččaid gonagasaide.