Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
20

Ahab soahtá aramealaččaiguin

201Ben-Hadad, Arama gonagas, čohkkii oppa soahteveagas. Golbmalogiguokte gonagasa heasttaideasetguin ja vovnnaideasetguin ledje suinna go son manai Samaria vuostá. Son birastahtii gávpoga ja áiggui soahtat dainna. 2Son vuolggahii áirasiid gávpogii Ahaba, Israela gonagasa, lusa 3dadjat sutnje: “Ná cealká Ben-Hadad: Du silbbat ja gollit leat mu, ja du čábbámus áhkát ja mánát leat mu.” 4Israela gonagas vástidii sutnje: “Nu lea dego don gohčut, mu hearrá ja gonagas. Mun ieš ja buot mii mus lea, lea du.” 5Áirasat bohte nuppádis ja dadje: “Ná cealká Ben-Hadad: ‘Mun gohččon du addit alccesan silbbaidat ja golliidat, áhkáidat ja mánáidat. 6Ihttin dán muttus beaivvi mun vuolggahan bálvaleddjiidan du lusa. Sii geahčadit du viesu ja du bálvaleddjiid viesuid ja váldet visot mii dutnje lea mávssolaš.’”

7Dalle Israela gonagas rávkkai lusas buot eatnama vuorrasiid ja dajai: “Almma dii áddebehtet ahte dát olmmái bivdá min lihkohisvuođa. Son gáibidii mu áhkáid ja mánáid ja mu silbbaid ja golliid, inge mun biehttalan daid sus.” 8Vuorrasat ja oppa álbmot dadje sutnje: “Ale gula su alege mieđit.” 9Dalle Ahab vástidii Ben-Hadada áirasiidda: “Celket mu hearrái ja gonagassii: Mun dagan buot maid don vuos gáibidit mus, muhto dán in dutnje mieđit.” Áirasat dolvo vástádusa Ben-Hadadii. 10Ben-Hadad cealkkihii fas Ahabii: “Ipmilat ráŋggáštehkoset mu dál ja álo, jos Samariai báhcá dan mađe gavja ahte mu soalddáhat ožžot čorpma dievva guhtege.” 11Muhto Israela gonagas cealkkihii sutnje: “Ale rámit iežat ovdal čoavddát miehki.” 1220,12 soahtesiiddas Sukkotis, gč. 1 Mos 33,17.Go dát sátni bođii Ben-Hadadii, de son lei soahtesiiddas juhkamin ovttas eará gonagasaiguin. Son dajai soahteolbmáidasas: “Ráhkkanehket!” Ja sii ráhkkanedje fallehit gávpoga.

13De bođii muhtun profehta Ahaba, Israela gonagasa, ságaide. Son dajai: “Ná cealká Hearrá: Oainnátgo don dán stuorra soahteveaga? Odne mun attán dan du gihtii, ja dalle don ipmirdat ahte mun lean Hearrá.” 14Ahab jearai: “Gean vehkiin don attát dan mu gihtii?” Profehta vástidii: “Ná cealká Hearrá: Eatnanhearráid soahteolbmáid vehkiin.” Ahab jearai: “Gii álggaha soađi?” Profehta vástidii: “Don ieš.”

15Ahab geahčadii eatnanhearráid soahteolbmáid, ja sii ledje guoktečuođi golbmalogiguokte. De son geahčadii oppa israellaččaid soahteveaga, ja das ledje čiežaduhát olbmá. 16Sii fallehedje gaskabeaivvi áigge. Dalle Ben-Hadad ja dat golbmalogiguokte gonagasa geat sus ledje veahkkin, ledje juhkan gárremiidda soahtesiiddas. 17Eatnanhearráid soahteolbmát fallehedje ovddimus. Dalle Ben-Hadada várdájeaddjit muitaledje: “Olbmot bohtet Samarias.” 18Ben-Hadad dajai: “Jos sii bohtet dáhttut ráfi, de dohppejehket sin eallinaga, ja jos sii bohtet soahtat, de dohppejehket sin dallege eallinaga.”

19Go eatnanhearráid soahteolbmát ja eará soahteveahka fallehišgohte olggos gávpogis, 20de juohkehaš sis gottii olbmás. Aramealaččat báhtaredje, ja israellaččat doarridišgohte sin. Ben-Hadad, Arama gonagas, beasai riidet báhtui oktan muhtun riidejeddjiidisguin. 21Israela gonagas vulggii maid soahtat. Son časkkii vovdnaveagaid ja vuittii aramealaččaid oalát.

22Dalle profehta bođii Israela gonagasa lusa ja dajai: “Álgge ráhkkanit soahtái! Smiehta dárkilit maid galgá dahkat, danin go jagi geažes Arama gonagas falleha fas du eatnama.” 23Arama gonagasa olbmát dadje hearráseaset: “Israellaččaid ipmil lea várreipmil, danin mii vuoittáhalaimet sidjiide. Muhto jos mii soahtat singuin jalgadasas, de mii gal vissásit časkit sin. 24Galggat dahkat ná: Bija eret buot gonagasaid ja váldde sin sadjái eatnanhearráid. 25Čohkke dasto seamma stuorra soahteveaga go maid masset, ja hága seammá ollu heasttaid ja soahtevovnnaid. Go mii de soahtat jalgadasas, de mii vissásit časkit sin.” Gonagas dagai nugo sii ledje nevvon.

2620,26 Afek >1 Sam 4,1.Jagi geažes seammá muttus Ben-Hadad geahčadii aramealaččaid soahteveaga ja manai Afekii soahtat Israeliin. 27Maiddái israellaččat geahčaduvvojedje ja nistejuvvojedje. Sii manne aramealaččaid ovddal ja luoitaledje vašálačča buohta. Israellaččat ledje dego guokte gáicačorragačča, muhto aramealaččat devde oppa guovllu. 28Dalle Ipmila olmmái bođii Israela gonagasa ságaide ja dajai: “Ná cealká Hearrá: Danin go aramealaččat leat dadjan ahte Hearrá lea váriid muhto ii legiid ipmil, de mun attán oppa dán stuorra soahteveaga du gihtii. Dalle dii ipmirdehpet ahte mun lean Hearrá.” 29Soahteveagat orro buohtalagaid čieža beaivvi, muhto čihččet beaivvi šattai soahti. Israellaččat godde dan ovtta beaivvis čuohteduhát aramealaš vázzi soahteolbmá.

30Dat aramealaččat geat báhce heggii, báhtaredje Afekii, muhto go sii ledje boahtán gávpogii, de gávpotmuvra gahčai guoktelogičiežaduhát soahteolbmá ala.

Maiddái Ben-Hadad báhtarii ja bođii gávpogii. Doppe son ozai čiehkádansaji ja viegai lanjas latnjii. 3120,31 horstta roavva tekstiila mii lea duddjojuvvon guolggas, morraša dahje gáhtamuša mearka. ▶ moraštanvierut. bátti oaivvi birra sáhttá leat mearkan das ahte sii ledje gergosat dolvojuvvot fáŋgan.De su olbmát dadje sutnje: “Mii leat gullan ahte Israela gonagasat leat árpmolaččat. Bidjot horstta alimiid birra ja bátti oaivvi birra ja mannot Israela gonagasa lusa, jos son de divttášii du eallit.” 32Sii čatne horstta alimiid birra ja bátti oaivvi birra ja manne Israela gonagasa lusa. Sii dadje: “Du bálvaleaddji Ben-Hadad ánuha ahte guođášit su heggii.” Ahab vástidii: “Leago son ain heakkas? Son lea mu viellja.” 33Olbmáid mielas dat lei buorre mearka, ja sii dávistedje hoahpus gonagasa sániid: “Nu, Ben-Hadad lea du viellja.” Ahab gohčui viežžat su. Ben-Hadad bođii Ahaba lusa, ja Ahab divttii su goarkŋastit vovnnaidasas. 34Ben-Hadad dajai: “Mun attán ruoktot daid gávpogiid maid mu áhčči válddii du áhčis. Don oaččut maid rahpat seammalágán márkansajiid Damaskusii go mu áhčči rabai Samariai.” Ahab vástidii: “Dáiguin eavttuiguin mun luoittán du mannat.” De son dagai lihtu Ben-Hadadiin ja luittii su mannat.

Profetia Ahaba vuostá

35Muhtun olmmái profehtaid joavkkus dajai nubbái Hearrá gohččuma mielde: “Časkke mu!” Nubbi goit biehttalii časkimis su. 36

20,36
13,24
Dalle profehta dajai: “Go don it jeagadan Hearrá gohččuma, de ledjon goddá du go don vuolggát mu luhtte.” Olmmái vulggii, ja ledjon bođii su njeaiga ja gottii su. 37Profehta deaivvai muhtun eará olbmá ja dajai: “Časkke mu!” Olmmái časkkii ja hávvádahtii su. 38Dasto profehta bázii geaidnogurrii vuordit gonagasa. Son lei čatnan čalmmiid ovdii liinni, amas dovdojuvvot. 39Go gonagas lei mannamin das meattá, de son čuorvvui gonagassii: “Mun, du bálvaleaddji, ledjen soađis. Dalle bođii muhtin soahteolmmái mu ovddal ja buvttii mu lusa fáŋgga. Son dajai: Fákte dán olbmá! Jos son beassá báhtui, de don vástidat das iežat heakkain dahje vihkket munnje taleantta silbba. 40
20,40
2 Sam 12,7
Muhto munnje šattai eará dahkamuš, ja fáhkka fáŋga lei jávkan.” Gonagas dajai: “Nie lea du duopmu; don ieš leat cealkán dan.” 41Dalle profehta rohttii liinni čalmmiid ovddas, ja Israela gonagas dovdái su profehtan. 42
20,42
1 Sam 15,39
20,42 dan olbmá Ben-Hadad; gč. v. 34.Son dajai gonagassii: “Ná cealká Hearrá: Don luitet mannat dan olbmá gean mun ledjen vihahan duššadeapmái. Danin don vástidat su heakkas iežat heakkain ja su álbmogis iežat álbmogiin.” 43
20,43
21,4
Heajos mielas ja suhtus gonagas vulggii ruoktot ja bođii Samariai.

21

Nabota viidnegárdi

21121,1 Jisreel >18,45.Muhtun áiggi geažes dáhpáhuvai dát: Nabotis, gii lei eret Jisreelis, lei doppe viidnegárdi. Dat lei šloahta bálddas mii gulai Ahabii, Samaria gonagassii. 2Ahab dajai Nabotii: “Atte munnje viidnegárddát urttasgárdin, dathan lea mu viesu bálddas. Mun attán dutnje buoret viidnegárddi dan sadjái, dahje mun oasttán dan dus ruđas, jos dáhtut.” 3

21,3
3 Mos 25,23
Muhto Nabot vástidii: “Hearrá várjalehkos mu addimis dutnje áhčiidan árbeeatnama!” 4Ahab manai ruktosis hurvvasin ja eaddemielas, danin go jisreellaš Nabot lei biehttalan addimis sutnje áhčiidis árbeeatnama. Son veallánii seaŋgasis, jorggihii seaidnái muođuid iige gárron borrat. 5Su áhkká Jesabel bođii su lusa ja jearai: “Manne don leat nie hurvvas? Manne it bora?” 6Ahas vástidii: “Mun sárdnon jisreellaš Nabotiin ja bivden beassat oastit su viidnegárddi dahje addit sutnje eará viidnegárddi dan sadjái. Muhto son biehttalii addimis munnje iežas viidnegárddi.” 7Dalle Jesabel dajai: “Almma don leat Israela gonagas? Lihka ja bora, de šattat buoret millii. Mun anán fuola das ahte oaččut jisreellaš Nabota viidnegárddi.” 8Jesabel čálii reivviid Ahaba nammii, seilehii daid Ahaba seaillain ja sáddii daid vuorrasiidda ja oaivámuččaide geat ásse seammá gávpogis go Nabot. 9
21,9
Sát 1,10–15
Reivviide son lei čállán: “Gulahehket fásttu ja bidjet Nabota čohkkát álbmoga njunnošii. 10Bidjet su buohta čohkkát guokte návccahis olbmá geat duođaštit: ‘Don leat garuhan Ipmila ja gonagasa.’ Dolvot su dasto olggos gávpogis ja geađgádehket jámas.”

11

21,11
Sál 94,21
Nabota ruovttugávpoga vuorrasat ja oaivámuččat dahke nugo Jesabel lei gohččon, aiddo nugo lei čállojuvvon daidda reivviide maid son lei sádden. 12Sii gulahedje fásttu ja bidje Nabota čohkkát álbmoga njunnošii. 13
21,13
Sál 35,11
Matt 26,59eč
Guokte návccahis olbmá bohte ja čohkánedje su buohta. De soai duođašteigga Nabota vuostá álbmoga gullut ná: “Nabot lea garuhan Ipmila ja gonagasa.” Nabot dolvojuvvui gávpoga olggobeallái ja geađgáduvvui, nu ahte son jámii. 14Dasto Jesabelii biddjojuvvui dát sátni: “Nabot lea geađgáduvvon jámas.” 15Go Jesabel gulai ahte Nabot lei geađgáduvvon jámas, de son dajai Ahabii: “Mana dál váldit oapminat jisreellaš Nabota viidnegárddi maid son biehttalii vuovdimis dutnje. Nabot ii leat šat eallimin, son lea jápmán.” 16Go Ahab gulai ahte jisreellaš Nabot lei jápmán, de son vulggii váldit oapminis Nabota viidnegárddi.

17Muhto tišbelaš Eliai bođii dát Hearrá sátni: 18“Mana deaivvadit Ahabiin, Israela gonagasain, gii ássá Samarias. Son lea dál Nabota viidnegárddis maid lea boahtán váldit oapminis. 19

21,19
22,38
2 Gon 9,25eč
Daja sutnje: Ná cealká Hearrá: ‘Don leat goddán olbmá. Áiggutgo don velá árbetge su?’ Daja sutnje vel dán Hearrá sáni: ‘Dan sajis gokko beatnagat njollo Nabota vara, de dat njollot maiddái du vara.’”

20Ahab dajai Eliai: “Juogo don fas fáhtejit mu, vašálažžan?” “De fáhtejin”, Elia vástidii. “Don leat vuovdán iežat dahkat dan mii lea bahá Hearrá čalmmiin. 21

21,21
2 Gon 9,8eč
Danin Hearrá cealká ná: ‘Mun divttán bahá deaividit du. Mun suohpalasttán du eret ja duššadan Israelis buot du soga olbmábeale, sihke stuorráid ja smávváid. 22
21,22
15,29
16,311
Mun dagan du sohkii nugo dahken Jeroboama, Nebata bártni, sohkii ja Baša, Ahia bártni, sohkii, danin go don leat moaráhuhttán mu ja fillen Israela suddudit.’ 23
21,23
2 Gon 9,33–36
Maiddái Jesabela birra Hearrá lea sárdnon: ‘Beatnagat borret Jesabela Jisreela gávpotmuvrra guoras. 24
21,24
14,11
16,4
Daid Ahaba sogas geat jápmet gávpogii, borret beatnagat, ja daid geat jápmet muvrraid olggobeallái, borret almmi lottit.’”

25Ii oktage leat Ahaba láhkái vuovdán iežas dahkat dan mii lea bahá Hearrá čalmmiin; su áhkká Jesabel ávžžuhii su dasa. 26Son meannudii fasttit go bálvališgođii eahpeipmiliid aiddo nugo amorlaččat, geaid Hearrá duššadii israellaččaid ovddas.

27

21,27
2 Gon 6,30
21,27 gaikkodii … rupmaša birra morraša dahje gáhtamuša mearkan. ▶ moraštanvierut.Go Ahab gulai Elia sániid, de son gaikkodii biktasiiddis ja giesai horstta álás rupmaša birra. Son fástudii, veallái dušše horsta govččasin ja váccii hiljit. 28Dalle tišbelaš Eliai bođii dát Hearrá sátni: 29
21,29
2 Gon 9,24eč
“Leatgo fuobmán mo Ahab lea vuollánan mu ovddas? Go son lea vuollánan nie, de mun in divtte lihkuhisvuođa boahtit vel su áigge; easkka su bártni áigge mun divttán lihkuhisvuođa boahtit su sohkii.”

22

Profehta Mika

221Ráfi bisttii golbma jagi; ii lean soahti Israela ja Arama gaskkas. 2

22,2
2 Muit 18,2eč
Goalmmát jagi Juda gonagas Jošafat bođii galledit Israela gonagasa. 322,3 Ramot Gileadis deaŧalaš gávpot Nuortajordaneatnamis man alde Israela ja Arama gonagasat máŋgii sohte. Gč. 2 Gon 8,28.Israela gonagas lei dadjan olbmáidasas: “Almma dii diehtibehtet ahte Ramot Gileadis gullá midjiide? Ja mii dušše čohkkát jaska eatge váldde gávpoga Arama gonagasas!” 4
22,4
2 Gon 3,7
Son dajai Jošafatii: “Vuolggátgo don muinna soahtat Ramotii Gileadis?” Jošafat vástidii: “Nu mun dego donge, nu mu álbmot go du álbmotge, nu mu heasttat go du heasttatge.” 5
22,5
2 Gon 3,11
Jer 21,2
Jošafat dajai goit Israela gonagassii: “Jeara datte vuos neavvaga Hearrás.” 6Dalle Israela gonagas čohkkii profehtaid, sullii njeallječuođi olbmá, ja jearai sis: “Fallehango mun Ramota Gileadis vai divttángo orrut?” Profehtat vástidedje: “Fallet fal! Hearrá addá gávpoga gonagasa gihtii.” 7Muhto Jošafat jearai: “Eaigo dáppe leat eará Hearrá profehtat geain sáhtášeimmet jearrat?” 8Israela gonagas vástidii: “De lea vel okta gii sáhttá jearrat Hearrá dáhtu. Muhto mun vašuhan su, danin go son ii goassege einnos munnje buori, muhto dušše bahá. Son lea Mika, Jimla bárdni.” Jošafat dajai: “Ale daja nie, gonagas.” 9De Israela gonagas rávkkai lusas muhtun hoavvaolbmá ja gohčui: “Viečča hoahpus Mika, Jimla bártni!”

10Israela gonagas ja Jošafat, Juda gonagas, čohkkáiga Samaria gávpotpoartta guoras gordneráidnenbáikkis goabbáge truvnnustis gonagaslaš biktasat gárvun, ja buot profehtat ledje lihkahusain sudno ovddas. 11Sidkia, Kenaana bárdni, lei ráhkadan alccesis ruovdečorvviid, ja son dajai: “Ná cealká Hearrá: ‘Dáiguin don doarostat aramealaččaid ja duššadat sin.’” 12Seammá láhkái einnostedje buot eará profehtatge: “Fallet Ramota Gileadis! Don gal biđát, Hearrá addá gávpoga du gihtii.”

13Áirras gii lei mannan viežžat Mika, dajai sutnje: “Profehtat einnostit gonagassii ovtta jitnii dušše buriid. Einnos donge sin láhkái ja lohpit sutnje buriid.”

14

22,14
4 Mos 22,38
Muhto Mika vástidii: “Nu duohta go Hearrá eallá, mun sártnun dan maid Hearrá cealká munnje.” 15Go Mika bođii gonagasa ovdii, de gonagas jearai: “Mika, fallehetnego moai Ramota Gileadis vai diktego orrut?” Mika vástidii: “Fallet fal, don gal biđát. Hearrá addá gávpoga du gihtii.” 16Muhto gonagas dajai: “Man gallii mun šattan vuortnuhit du sárdnut munnje dušše duođa Hearrá nammii?” 17
22,17
4 Mos 27,17
Matt 9,36
Dalle Mika dajai: “Mun oidnen buot israellaččaid bieđganan miehtá váriid dego sávzaeallu mas ii leat geahčči. Ja Hearrá celkkii: Dain ii leat geahčči, máhccoset ráfis ruoktot, iešguhtege báikásis.”

18Dalle Israela gonagas dajai Jošafatii: “Ingo mun muitalan dutnje ahte son ii goassege einnos munnje buori, muhto aivve bahá.” 19

22,19
Jes 6,1č
22,19 almmi veahka almmi veahka.Mika dajai vel: “Gula dan dihte Hearrá sáni! Mun oidnen Hearrá čohkkámin truvnnustis, ja oppa almmi veahka čuoččui su luhtte su olgeš ja gurut bealde. 20Ja Hearrá celkkii: Gii fillešii Ahaba mannat Ramotii Gileadis, vai son gahččá dohko? Muhtun vástidii ná, nubbigis nuo. 21Dalle bođii muhtun vuoigŋa, čuoččastii Hearrá ovdii ja dajai: ‘Mun fillen su.’ Hearrá jearai: ‘Man láhkái?’ 22Vuoigŋa vástidii: ‘Mun manan gielisvuođa vuoigŋan buot su profehtaid njálbmái.’ Hearrá celkkii: ‘Fille su, dan don veaját. Mana ja daga nie!’ 23Hearrá lea dál bidjan gielisvuođa vuoiŋŋa buot du profehtaid njálbmái. Son lea mearridan lihkuhisvuođa deaividit du.” 24Dalle Sidkia, Kenaana bárdni, bođii dasa, doaškalii Mika nirrii ja dajai: “Livččiigo Hearrá vuoigŋa mahkáš vuolgán mus ja sárdnugoahtán duinna?” 25Mika vástidii: “Dan don oainnát dan beaivvi go viegat lanjas latnjii ja ozat čiehkádansaji.”

26Israela gonagas gohčui dalle: “Dohppejehket Mika ja dolvot su gávpoga oaivámučča Amona ja gonagasa bártni Joaša lusa. 27

22,27
2 Muit 16,10
Jer 37,15
Dadjet sudnuide: Ná dadjá gonagas: ‘Biddji dán olbmá giddagassii ja addi sutnje dušše vátna láibbi ja čázi, dassá go mun máhcan dearvan.’” 28Mika dajai: “Jos don máhcat dearvan, de Hearrá ii leat sárdnon mu bokte.” Ja son dajai vel: “Gullet dán, buot álbmogat!”

Ahab gahččá

29

22,29
2 Muit 18,28eč
Nu Israela gonagas ja Jošafat, Juda gonagas, vulggiiga Ramotii Gileadis. 30Israela gonagas dajai Jošafatii: “Mun molssun gárvvuid ovdal go manan soahtat, muhto ane don iežat biktasiid.” Son molssui gárvvuid ja manai soahtat. 31
22,31
20,1624
Arama gonagas lei gohččon iežas golbmalogiguokte soahtevovdnaoaivámučča: “Dii oažžubehtet soahtat dušše Israela gonagasain, ehpet geainnage earáin, lehkos dal stuoris dahje smávis.” 32Go soahtevovdnaoaivámuččat áice Jošafata, de sii dadje: “Son lea vissásit Israela gonagas.” Sii birastahtte su ja ledje aiddo falleheamen su, go Jošafat čuorvvui veahki. 33Go soahtevovdnaoaivámuččat fuobmájedje ahte son ii leange Israela gonagas, de sii heite áŧesteames su.

34Muhtin olmmái gelddii dávggis sahtedohko ja deaivvai Israela gonagasa ruovdegárvvu lavttaid gaskii. Gonagas dajai dalle vovdnavuoddjásis: “Jorgal vovnnaid ja doalvvo mu eret soađis. Mun lean hávváduvvan.” 35

22,35
2 Muit 18,34
Muhto soahti lei garas, ja gonagas šattai leat geažos beaivvi vovnnainis. Eahkedis son jámii, danin go su varra lei golgan hávis vovnnaid sisa. 36Go beaivváš lei luoitádeamen, gullui soahteveagas čuorvvas: “Máhccos juohke olmmái eatnamasas ja gávpogasas!” 37Nu gonagas jámii. Su rumaš buktojuvvui Samariai ja hávdáduvvui dohko. 38
22,38
21,19
Vovnnat doidojuvvojedje Samaria olggobealde láddos gos fuorát lávejedje lávggodit, ja beatnagat njollo su vara, nugo Hearrá lei sárdnon.

3922,39 elefánttabátnešloahtas hávskes viessu, čiŋahuvvon elefánttabátnevadjosiiguin. Gč. Am 3,15.Mii muđui lea muitalit Ahabis ja su daguin, elefánttabátnešloahtas ja buot su gávpogiin, lea čállojuvvon Israela gonagasaid muitalusaid girjái. 40Ahab manai vuoiŋŋadit áhčiidis lusa, ja su maŋŋil šattai gonagassan su bárdni Ahasja.

Jošafat Juda gonagassan

41Jošafat, Asa bárdni, šattai Juda gonagassan Israela gonagasa Ahaba njealját ráđđenjagi. 42Son lei golbmalogiviđajahkásaš go šattai gonagassan, ja son ráđđii Jerusalemis guoktelogivihtta jagi. Su eadni lei Asuba, Šilhi nieida. 43Jošafat vádjolii buot áhčis Asa geainnuid iige spiehkastan dain, muhto dagai dan mii lea riekta Hearrá čalmmiin. 44

22,44
15,14
2 Gon 12,3
Dattetge oaffarbáikkit eai jávkaduvvon, muhto álbmot oaffarušai ja bolddii ain oaffardola oaffarbáikkiin. 45Jošafat dagai ráfi Israela gonagasain. 46Mii muđui lea muitalit Jošafatis, su olahusain ja sođiin, lea čállojuvvon Juda gonagasaid muitalusaid girjái. 47Jošafat jávkadii eatnamis tempelfuoráid geat vel ledje báhcán su áhči Asa áiggis.

48Edomis ii lean dalle gonagas, muhto dan ráđđii eatnanhearrá. 4922,49 Taršiša-skiippaid >10,22. Esjon-Geber Gč. 9,26.Jošafat huksii Taršiša-skiippaid, vai beasašii viežžat daiguin golli Ofiris, muhto skiippat eai beassan oppa vuolgitge, go dat cuovkanedje Esjon-Geberii. 50

22,50
2 Muit 20,35–37
Dalle Ahasja, Ahaba bárdni, dajai Jošafatii: “Divtte mu olbmáid borjjastit ovttas du olbmáiguin.” Jošafat ii goit miehtan. 51Jošafat manai vuoiŋŋadit áhčiidis lusa ja hávdáduvvui áhčiidis gurrii Davida gávpogii. Su maŋŋil gonagassan šattai su bárdni Joram.

Ahasja Israela gonagassan

52Ahasja, Ahaba bárdni, šattai Israela gonagassan Samaria gávpogii Juda gonagasa Jošafata čiežanuppelogát ráđđenjagi. Son ráđđii Israela guokte jagi. 53Ahasja dagai dan mii lei bahá Hearrá čalmmiin ja vádjolii áhčis ja eatnis ja Jeroboama, Nebata bártni, geainnuid, su gii lei fillen Israela suddudit. 54Son bálvalii ja rohkadalai Baala ja moaráhuhtii Hearrá, Israela Ipmila, áibbas nugo su áhčči lei dahkan.