Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
19

Elia Horebváris

191

19,1
18,40
Ahab muitalii Jesabelii buot maid Elia lei dahkan, ja mo son lei goddán mihkiin buot Baala profehtaid. 2Dalle Jesabel vuolggahii áirasa Elia lusa cealkit: “Ipmilat ráŋggáštehkoset mu dál ja álo, jos mun ihttin juo in daga dutnje seammá maid don leat dahkan profehtaide.” 3Elia ballái ja vulggii báhtarussii vai gádju heakkas. Son bođii Beer Šebai, mii gullá Judai, ja guđii bálvvás dohko. 4
19,4
Jona 4,3
19,4 ginstermiestaga gyvelmiestta. Dat addá dušše uhccán suoivana, danne go das leat uhca lasttažat.Ieš son manai ain ovtta beaivása meahccái, čohkánii ginstermiestaga vuollái ja sávai jápmit. Son dajai: “Dás lea galle, Hearrá! Váldde mu heakka, dasgo mun in leat buoret go mu áhčit.” 5Son veallánii ja nohkai das ginstermiestaga vuolde, dassá go eŋgel guoskkahii su ja dajai: “Lihka borrat!” 6Go son geahčastii, de su oaivvevuloža guoras lei gáhkku, báhkka geđggiid alde goikaduvvon, ja čáhcelihtti. Son borai ja jugai ja veallánii fas. 7Hearrá eŋgel bođii nuppádassii, guoskkahii su ja dajai: “Lihka borrat, muđui mátki šaddá dutnje ilá lossadin.” 8
19,8
2 Mos 3,1
24,18
34,28eč
Elia lihkai ja borai ja jugai. Borramuš attii sutnje áhpiid mannat njealljelogi beaivvi ja njealljelogi ija gitta Ipmila vári Horeba rádjái. 9
19,9
2 Mos 33,22
Doppe son manai bákteráigái ja orrui dasa idjii.

Ihkku Hearrá jearai Elias: “Elia, manne don leat dáppe?” 10

19,10
18,22
Sál 69,10
Rom 11,3
Son vástidii: “Mun lean čájehan buolli áŋgirvuođa du beales, Hearrá, Almmiveagaid Ipmil. Israellaččat leat hilgon du lihtu, gaikon du áltáriid ja goddán du profehtaid. Mun okto lean báhcán, ja dál sii áigot goddit muge.” 11
19,11
2 Mos 34,6
Hearrá celkkii: “Mana olggos ja čuožžil várrái Hearrá ovdii. Hearrá manná dakko du meaddel.” De bođii stuorra ja garra riđđu mii luddii váriid ja cuvkii bávttiid Hearrá muođuid ovddas, muhto Hearrá ii lean riđus. Riđu maŋŋil bođii eanandoarggástus, muhto Hearrá ii lean eanandoarggástusas. 12
19,12
Jes 29,6
Eanandoarggástusa maŋŋil bođii dolla, muhto Hearrá ii lean dolas. Dola maŋŋil bođii jaskes šuvva. 13
19,13
2 Mos 3,6
33,20eč
Go Elia gulai dan, de son govččai ámadaju oalgebiktasiinnis, manai olggos ja čuožžilii bákteráigenjálbmái.

De gullui jietna mii jearai: “Elia, manne don leat dáppe?” 14Son vástidii: “Mun lean čájehan buolli áŋgirvuođa du beales, Hearrá, Almmiveagaid Ipmil. Israellaččat leat hilgon du lihtu, gaikon du áltáriid ja goddán du profehtaid. Mun okto lean báhcán, ja dál sii áigot goddit muge.”

15

19,15
2 Gon 8,13
Dalle Hearrá celkkii Eliai: “Máhca ruoktot seammá geainnu man bohtet, ja mana meahccái Damaskusa lahka. Go boađát dohko, de galggat vuoidat Hasaela Arama gonagassan. 16
19,16
2 Gon 9,2č
19,16 Abel Mehola >Duop 7,22.Israela gonagassan galggat vuoidat Jehu, Nimši bártni, ja profehtan iežat maŋŋil Eliša, Šafata bártni, gii ássá Abel Meholas. 17Dan gii vealtá Hasaela miehkis, goddá Jehu, ja dan gii vealtá Jehu miehkis, goddá Eliša. 18
19,18
Rom 11,4
Muhto mun divttán báhcit Israelii čieža duháha, buohkaid geat eai leat sojaldahttán čippiid Baala ovdii ja geaid njálbmi ii leat cummistan Baala.”

Eliša rávkojuvvo profehtan

19Elia vulggii Horebis ja deaivvai Eliša, Šafata bártni, gii lei aitto jorgumin eatnama. Su ovddas bealddus ledje guoktenuppelohkái vuoksápára, ja son ieš jorggui eatnama maŋimuš vuoksápárain. Elia manai su meaddel ja suhppii iežas oalgebiktasa su ala. 20

19,20
Luk 9,61
Dalle Eliša guđii vuovssáid, viehkalii Elia maŋŋái ja dajai: “Divtte mu vuos cummistit eadnán ja áhččán earrodearvvuohtan, de mun čuovvulan du.” Elia vástidii: “Mana, muhto máhca dalán. Almma don ipmirdat maid mun lean dahkan dutnje?” 21Eliša máhcai beldui, válddii vuoksápára ja njuovai daid. Son vuoššai biergguid dolas maid lei ráhkadan geassáin, ja attii olbmuide borrat. De son čuovvulii Elia ja bálvališgođii su.

20

Ahab soahtá aramealaččaiguin

201Ben-Hadad, Arama gonagas, čohkkii oppa soahteveagas. Golbmalogiguokte gonagasa heasttaideasetguin ja vovnnaideasetguin ledje suinna go son manai Samaria vuostá. Son birastahtii gávpoga ja áiggui soahtat dainna. 2Son vuolggahii áirasiid gávpogii Ahaba, Israela gonagasa, lusa 3dadjat sutnje: “Ná cealká Ben-Hadad: Du silbbat ja gollit leat mu, ja du čábbámus áhkát ja mánát leat mu.” 4Israela gonagas vástidii sutnje: “Nu lea dego don gohčut, mu hearrá ja gonagas. Mun ieš ja buot mii mus lea, lea du.” 5Áirasat bohte nuppádis ja dadje: “Ná cealká Ben-Hadad: ‘Mun gohččon du addit alccesan silbbaidat ja golliidat, áhkáidat ja mánáidat. 6Ihttin dán muttus beaivvi mun vuolggahan bálvaleddjiidan du lusa. Sii geahčadit du viesu ja du bálvaleddjiid viesuid ja váldet visot mii dutnje lea mávssolaš.’”

7Dalle Israela gonagas rávkkai lusas buot eatnama vuorrasiid ja dajai: “Almma dii áddebehtet ahte dát olmmái bivdá min lihkohisvuođa. Son gáibidii mu áhkáid ja mánáid ja mu silbbaid ja golliid, inge mun biehttalan daid sus.” 8Vuorrasat ja oppa álbmot dadje sutnje: “Ale gula su alege mieđit.” 9Dalle Ahab vástidii Ben-Hadada áirasiidda: “Celket mu hearrái ja gonagassii: Mun dagan buot maid don vuos gáibidit mus, muhto dán in dutnje mieđit.” Áirasat dolvo vástádusa Ben-Hadadii. 10Ben-Hadad cealkkihii fas Ahabii: “Ipmilat ráŋggáštehkoset mu dál ja álo, jos Samariai báhcá dan mađe gavja ahte mu soalddáhat ožžot čorpma dievva guhtege.” 11Muhto Israela gonagas cealkkihii sutnje: “Ale rámit iežat ovdal čoavddát miehki.” 1220,12 soahtesiiddas Sukkotis, gč. 1 Mos 33,17.Go dát sátni bođii Ben-Hadadii, de son lei soahtesiiddas juhkamin ovttas eará gonagasaiguin. Son dajai soahteolbmáidasas: “Ráhkkanehket!” Ja sii ráhkkanedje fallehit gávpoga.

13De bođii muhtun profehta Ahaba, Israela gonagasa, ságaide. Son dajai: “Ná cealká Hearrá: Oainnátgo don dán stuorra soahteveaga? Odne mun attán dan du gihtii, ja dalle don ipmirdat ahte mun lean Hearrá.” 14Ahab jearai: “Gean vehkiin don attát dan mu gihtii?” Profehta vástidii: “Ná cealká Hearrá: Eatnanhearráid soahteolbmáid vehkiin.” Ahab jearai: “Gii álggaha soađi?” Profehta vástidii: “Don ieš.”

15Ahab geahčadii eatnanhearráid soahteolbmáid, ja sii ledje guoktečuođi golbmalogiguokte. De son geahčadii oppa israellaččaid soahteveaga, ja das ledje čiežaduhát olbmá. 16Sii fallehedje gaskabeaivvi áigge. Dalle Ben-Hadad ja dat golbmalogiguokte gonagasa geat sus ledje veahkkin, ledje juhkan gárremiidda soahtesiiddas. 17Eatnanhearráid soahteolbmát fallehedje ovddimus. Dalle Ben-Hadada várdájeaddjit muitaledje: “Olbmot bohtet Samarias.” 18Ben-Hadad dajai: “Jos sii bohtet dáhttut ráfi, de dohppejehket sin eallinaga, ja jos sii bohtet soahtat, de dohppejehket sin dallege eallinaga.”

19Go eatnanhearráid soahteolbmát ja eará soahteveahka fallehišgohte olggos gávpogis, 20de juohkehaš sis gottii olbmás. Aramealaččat báhtaredje, ja israellaččat doarridišgohte sin. Ben-Hadad, Arama gonagas, beasai riidet báhtui oktan muhtun riidejeddjiidisguin. 21Israela gonagas vulggii maid soahtat. Son časkkii vovdnaveagaid ja vuittii aramealaččaid oalát.

22Dalle profehta bođii Israela gonagasa lusa ja dajai: “Álgge ráhkkanit soahtái! Smiehta dárkilit maid galgá dahkat, danin go jagi geažes Arama gonagas falleha fas du eatnama.” 23Arama gonagasa olbmát dadje hearráseaset: “Israellaččaid ipmil lea várreipmil, danin mii vuoittáhalaimet sidjiide. Muhto jos mii soahtat singuin jalgadasas, de mii gal vissásit časkit sin. 24Galggat dahkat ná: Bija eret buot gonagasaid ja váldde sin sadjái eatnanhearráid. 25Čohkke dasto seamma stuorra soahteveaga go maid masset, ja hága seammá ollu heasttaid ja soahtevovnnaid. Go mii de soahtat jalgadasas, de mii vissásit časkit sin.” Gonagas dagai nugo sii ledje nevvon.

2620,26 Afek >1 Sam 4,1.Jagi geažes seammá muttus Ben-Hadad geahčadii aramealaččaid soahteveaga ja manai Afekii soahtat Israeliin. 27Maiddái israellaččat geahčaduvvojedje ja nistejuvvojedje. Sii manne aramealaččaid ovddal ja luoitaledje vašálačča buohta. Israellaččat ledje dego guokte gáicačorragačča, muhto aramealaččat devde oppa guovllu. 28Dalle Ipmila olmmái bođii Israela gonagasa ságaide ja dajai: “Ná cealká Hearrá: Danin go aramealaččat leat dadjan ahte Hearrá lea váriid muhto ii legiid ipmil, de mun attán oppa dán stuorra soahteveaga du gihtii. Dalle dii ipmirdehpet ahte mun lean Hearrá.” 29Soahteveagat orro buohtalagaid čieža beaivvi, muhto čihččet beaivvi šattai soahti. Israellaččat godde dan ovtta beaivvis čuohteduhát aramealaš vázzi soahteolbmá.

30Dat aramealaččat geat báhce heggii, báhtaredje Afekii, muhto go sii ledje boahtán gávpogii, de gávpotmuvra gahčai guoktelogičiežaduhát soahteolbmá ala.

Maiddái Ben-Hadad báhtarii ja bođii gávpogii. Doppe son ozai čiehkádansaji ja viegai lanjas latnjii. 3120,31 horstta roavva tekstiila mii lea duddjojuvvon guolggas, morraša dahje gáhtamuša mearka. ▶ moraštanvierut. bátti oaivvi birra sáhttá leat mearkan das ahte sii ledje gergosat dolvojuvvot fáŋgan.De su olbmát dadje sutnje: “Mii leat gullan ahte Israela gonagasat leat árpmolaččat. Bidjot horstta alimiid birra ja bátti oaivvi birra ja mannot Israela gonagasa lusa, jos son de divttášii du eallit.” 32Sii čatne horstta alimiid birra ja bátti oaivvi birra ja manne Israela gonagasa lusa. Sii dadje: “Du bálvaleaddji Ben-Hadad ánuha ahte guođášit su heggii.” Ahab vástidii: “Leago son ain heakkas? Son lea mu viellja.” 33Olbmáid mielas dat lei buorre mearka, ja sii dávistedje hoahpus gonagasa sániid: “Nu, Ben-Hadad lea du viellja.” Ahab gohčui viežžat su. Ben-Hadad bođii Ahaba lusa, ja Ahab divttii su goarkŋastit vovnnaidasas. 34Ben-Hadad dajai: “Mun attán ruoktot daid gávpogiid maid mu áhčči válddii du áhčis. Don oaččut maid rahpat seammalágán márkansajiid Damaskusii go mu áhčči rabai Samariai.” Ahab vástidii: “Dáiguin eavttuiguin mun luoittán du mannat.” De son dagai lihtu Ben-Hadadiin ja luittii su mannat.

Profetia Ahaba vuostá

35Muhtun olmmái profehtaid joavkkus dajai nubbái Hearrá gohččuma mielde: “Časkke mu!” Nubbi goit biehttalii časkimis su. 36

20,36
13,24
Dalle profehta dajai: “Go don it jeagadan Hearrá gohččuma, de ledjon goddá du go don vuolggát mu luhtte.” Olmmái vulggii, ja ledjon bođii su njeaiga ja gottii su. 37Profehta deaivvai muhtun eará olbmá ja dajai: “Časkke mu!” Olmmái časkkii ja hávvádahtii su. 38Dasto profehta bázii geaidnogurrii vuordit gonagasa. Son lei čatnan čalmmiid ovdii liinni, amas dovdojuvvot. 39Go gonagas lei mannamin das meattá, de son čuorvvui gonagassii: “Mun, du bálvaleaddji, ledjen soađis. Dalle bođii muhtin soahteolmmái mu ovddal ja buvttii mu lusa fáŋgga. Son dajai: Fákte dán olbmá! Jos son beassá báhtui, de don vástidat das iežat heakkain dahje vihkket munnje taleantta silbba. 40
20,40
2 Sam 12,7
Muhto munnje šattai eará dahkamuš, ja fáhkka fáŋga lei jávkan.” Gonagas dajai: “Nie lea du duopmu; don ieš leat cealkán dan.” 41Dalle profehta rohttii liinni čalmmiid ovddas, ja Israela gonagas dovdái su profehtan. 42
20,42
1 Sam 15,39
20,42 dan olbmá Ben-Hadad; gč. v. 34.Son dajai gonagassii: “Ná cealká Hearrá: Don luitet mannat dan olbmá gean mun ledjen vihahan duššadeapmái. Danin don vástidat su heakkas iežat heakkain ja su álbmogis iežat álbmogiin.” 43
20,43
21,4
Heajos mielas ja suhtus gonagas vulggii ruoktot ja bođii Samariai.

21

Nabota viidnegárdi

21121,1 Jisreel >18,45.Muhtun áiggi geažes dáhpáhuvai dát: Nabotis, gii lei eret Jisreelis, lei doppe viidnegárdi. Dat lei šloahta bálddas mii gulai Ahabii, Samaria gonagassii. 2Ahab dajai Nabotii: “Atte munnje viidnegárddát urttasgárdin, dathan lea mu viesu bálddas. Mun attán dutnje buoret viidnegárddi dan sadjái, dahje mun oasttán dan dus ruđas, jos dáhtut.” 3

21,3
3 Mos 25,23
Muhto Nabot vástidii: “Hearrá várjalehkos mu addimis dutnje áhčiidan árbeeatnama!” 4Ahab manai ruktosis hurvvasin ja eaddemielas, danin go jisreellaš Nabot lei biehttalan addimis sutnje áhčiidis árbeeatnama. Son veallánii seaŋgasis, jorggihii seaidnái muođuid iige gárron borrat. 5Su áhkká Jesabel bođii su lusa ja jearai: “Manne don leat nie hurvvas? Manne it bora?” 6Ahas vástidii: “Mun sárdnon jisreellaš Nabotiin ja bivden beassat oastit su viidnegárddi dahje addit sutnje eará viidnegárddi dan sadjái. Muhto son biehttalii addimis munnje iežas viidnegárddi.” 7Dalle Jesabel dajai: “Almma don leat Israela gonagas? Lihka ja bora, de šattat buoret millii. Mun anán fuola das ahte oaččut jisreellaš Nabota viidnegárddi.” 8Jesabel čálii reivviid Ahaba nammii, seilehii daid Ahaba seaillain ja sáddii daid vuorrasiidda ja oaivámuččaide geat ásse seammá gávpogis go Nabot. 9
21,9
Sát 1,10–15
Reivviide son lei čállán: “Gulahehket fásttu ja bidjet Nabota čohkkát álbmoga njunnošii. 10Bidjet su buohta čohkkát guokte návccahis olbmá geat duođaštit: ‘Don leat garuhan Ipmila ja gonagasa.’ Dolvot su dasto olggos gávpogis ja geađgádehket jámas.”

11

21,11
Sál 94,21
Nabota ruovttugávpoga vuorrasat ja oaivámuččat dahke nugo Jesabel lei gohččon, aiddo nugo lei čállojuvvon daidda reivviide maid son lei sádden. 12Sii gulahedje fásttu ja bidje Nabota čohkkát álbmoga njunnošii. 13
21,13
Sál 35,11
Matt 26,59eč
Guokte návccahis olbmá bohte ja čohkánedje su buohta. De soai duođašteigga Nabota vuostá álbmoga gullut ná: “Nabot lea garuhan Ipmila ja gonagasa.” Nabot dolvojuvvui gávpoga olggobeallái ja geađgáduvvui, nu ahte son jámii. 14Dasto Jesabelii biddjojuvvui dát sátni: “Nabot lea geađgáduvvon jámas.” 15Go Jesabel gulai ahte Nabot lei geađgáduvvon jámas, de son dajai Ahabii: “Mana dál váldit oapminat jisreellaš Nabota viidnegárddi maid son biehttalii vuovdimis dutnje. Nabot ii leat šat eallimin, son lea jápmán.” 16Go Ahab gulai ahte jisreellaš Nabot lei jápmán, de son vulggii váldit oapminis Nabota viidnegárddi.

17Muhto tišbelaš Eliai bođii dát Hearrá sátni: 18“Mana deaivvadit Ahabiin, Israela gonagasain, gii ássá Samarias. Son lea dál Nabota viidnegárddis maid lea boahtán váldit oapminis. 19

21,19
22,38
2 Gon 9,25eč
Daja sutnje: Ná cealká Hearrá: ‘Don leat goddán olbmá. Áiggutgo don velá árbetge su?’ Daja sutnje vel dán Hearrá sáni: ‘Dan sajis gokko beatnagat njollo Nabota vara, de dat njollot maiddái du vara.’”

20Ahab dajai Eliai: “Juogo don fas fáhtejit mu, vašálažžan?” “De fáhtejin”, Elia vástidii. “Don leat vuovdán iežat dahkat dan mii lea bahá Hearrá čalmmiin. 21

21,21
2 Gon 9,8eč
Danin Hearrá cealká ná: ‘Mun divttán bahá deaividit du. Mun suohpalasttán du eret ja duššadan Israelis buot du soga olbmábeale, sihke stuorráid ja smávváid. 22
21,22
15,29
16,311
Mun dagan du sohkii nugo dahken Jeroboama, Nebata bártni, sohkii ja Baša, Ahia bártni, sohkii, danin go don leat moaráhuhttán mu ja fillen Israela suddudit.’ 23
21,23
2 Gon 9,33–36
Maiddái Jesabela birra Hearrá lea sárdnon: ‘Beatnagat borret Jesabela Jisreela gávpotmuvrra guoras. 24
21,24
14,11
16,4
Daid Ahaba sogas geat jápmet gávpogii, borret beatnagat, ja daid geat jápmet muvrraid olggobeallái, borret almmi lottit.’”

25Ii oktage leat Ahaba láhkái vuovdán iežas dahkat dan mii lea bahá Hearrá čalmmiin; su áhkká Jesabel ávžžuhii su dasa. 26Son meannudii fasttit go bálvališgođii eahpeipmiliid aiddo nugo amorlaččat, geaid Hearrá duššadii israellaččaid ovddas.

27

21,27
2 Gon 6,30
21,27 gaikkodii … rupmaša birra morraša dahje gáhtamuša mearkan. ▶ moraštanvierut.Go Ahab gulai Elia sániid, de son gaikkodii biktasiiddis ja giesai horstta álás rupmaša birra. Son fástudii, veallái dušše horsta govččasin ja váccii hiljit. 28Dalle tišbelaš Eliai bođii dát Hearrá sátni: 29
21,29
2 Gon 9,24eč
“Leatgo fuobmán mo Ahab lea vuollánan mu ovddas? Go son lea vuollánan nie, de mun in divtte lihkuhisvuođa boahtit vel su áigge; easkka su bártni áigge mun divttán lihkuhisvuođa boahtit su sohkii.”