11.11.2022 Perjantai

Tässä

 

Jumala, loit maailman hyväksi. Hyvä maailma ei kuitenkaan ole pysyvä, niin kuin minäkään en ole sen pysyvä asukas.
– – –
Auta minua elämään niin, että sinun hyvä tahtosi tapahtuisi myös minun kauttani. Sitä olen tässä, edessäsi oppimassa.

 

Sana

 

”Ihmisen Pojan aikana tapahtuu samoin kuin Nooan aikana, jolloin ihmiset söivät ja joivat, solmivat ja järjestivät avioliittoja. Tätä he jatkoivat aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. Sitten tuli vedenpaisumus ja tuhosi heidät kaikki. Samoin tapahtui myös Lootin aikana: Ihmiset söivät ja joivat, ostivat ja myivät, istuttivat ja rakensivat, kunnes Loot lähti Sodomasta. Sinä päivänä taivaasta satoi tulta ja rikkiä, ja se tuhosi heidät kaikki.
Samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy. Sen, joka on sinä päivänä kattotasanteella, ei pidä laskeutua hakemaan tavaroitaan. Sen, joka on pellolla, ei pidä kääntyä katsomaan taakseen. Muistakaa, miten Lootin vaimolle kävi! Se, joka yrittää turvata elämänsä, tuhoaa sen. Mutta se, joka antaa itsensä tuhoutua, pelastaa elämänsä. Minä sanon teille: Sinä yönä kaksi nukkuu samassa vuoteessa, ja toinen heistä otetaan mutta toinen jätetään. Kaksi naista on yhdessä jauhamassa, ja toinen otetaan mutta toinen jätetään. Kaksi on pellolla. Yksi otetaan ja toinen jätetään.” Oppilaat kysyivät: ”Missä, Herra?” Jeesus vastasi: ”Missä korppikotkat, siellä raato.” (Luuk. 17:26–37)

 

Keskustelu

 

Missä määrin elän itselleni, missä määrin toisia varten, missä määrin elämälle itselleen?
Miten paljon turvallisuuden tunteeni riippuu siitä, mitä omistan? Osaanko arvioida, miten paljon perusturvani on Jumalassa?
Sitten rankka harjoitus: Kuvittelen, että olen juuri kuolemassa. Minkä aarteeni haluaisin kuljettaa mukanani rajan tuolle puolelle?
Mitä haluaisin kysyä Jeesukselta kuultuani tekstin puheen? Kysyn.

 

Näkökulma tekstiin

 

Raamattu kertoo, että maailma, jonka Jumala loi, oli hyvä. Saarnaajan kirja puhuu aiheesta omalla tavallaan: ”Syö siis leipäsi iloiten ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo kauan sitten Jumala on hyväksynyt nuo tekosi. Olkoot vaatteesi aina valkeat ja olkoon pääsi runsaasti voideltu. Nauti elämästä rakastamasi vaimon kanssa kaikkina turhina elinpäivinäsi, jotka Jumala on antanut; se on osasi tässä elämässä auringon alla, kaiken vaivannäkösi keskellä.” (Saarn. 9:7–9.) Paavali teroittaa, että maailma on paitsi hyvä ja tarpeellinen, myös väistyvä: ”Niiden, jotka ottavat maailmasta tarvitsemansa, kannattaa olla kuin he eivät tarvitsisi mitään. Maailma nykymuodossaan on näet katoamassa.” (1. Kor. 7:31.)
Iganatius Loyola (n. 1491–1556) suosittelee välinpitämättömyyttä maallisen hyvän suhteen. Se on hänen Hengellisiä harjoituksia -kirjansa ”Alkuperuste ja pohja” -tekstin mukaan ihanteellinen asenne. Välinpitämättömyys ei Loyolalla tarkoita apaattista tai kielteistä asennetta maalliseen hyvään vaan maallisen hyvän takertumatonta, ahkeraa käyttöä hyvän edistämiseksi taloudenhoitajan – ei omistajan – tapaan.

 

Tästä eteenpäin

 

Jeesus, sinä kehotat: ”Etsikää te ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen oikeamielisyyttään, niin saatte kaiken muunkin” (Matt. 6:33). Näytä sinä, mitä Jumalan valtakunnan etsiminen minulle tänään tarkoittaa.