20.5.2022 Perjantai

Tässä

 

Sanot minulle: Sinä et valinnut minua, vaan minä valitsin sinut, jotta lähtisit tuottamaan pysyviä hedelmiä.
– – –
Epävarmana elämäni suunnasta ja paikastani ihmisten joukossa kysyn, miten voisin vakuuttua siitä, että olen valittu.

 

Sana

 

”Minun käskyni on: rakastakaa toisianne niin kuin minä olen rakastanut teitä. Ei ole olemassa suurempaa rakkautta kuin se, että antaa henkensä ystäviensä vuoksi. Te olette ystäviäni, jos teette niin kuin käsken. En sano teitä enää palvelijoiksi, koska palvelija ei tiedä isäntänsä aikeita. Sanon teitä ystävikseni, koska olen kertonut teille kaiken, minkä Isältäni kuulin. Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, jotta lähtisitte tuottamaan pysyviä hedelmiä. Kun teette niin, saatte kaiken, mitä pyydätte Isältä minun nimissäni. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.” (Joh. 15:12–17)

 

Keskustelu

 

Jeesus sanoo minua ystäväkseen. Miltä se minusta tuntuu?
Olen Jeesuksen ystävä, kun teen, mitä hän käskee minun tehdä. Mitä hän käskee?
Ystävänä Jeesus sanoo minulle kuten monelle ihmiselle ”älä pelkää”. Mitä minä pelkään? Kerron hänelle peloistani.
”Rakastakaa toisianne.” Keitä toisia minua kehotetaan rakastamaan?

 

Näkökulma tekstiin

 

Tekstin, jota usein lainataan puhuttaessa rakkaudesta ja ihmisten hyvinvoinnista, kirjoitti John Donne 1600-luvulla viruessaan vakavasti sairaana ja pelätessään kuolemaa: ”Yksikään ihminen ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta.” Meidän ihmisten kohtalot on sidottu yhteen ja hyvinvointi syntyy yhdessä elämisestä. Siksi jokainen kuolemasta kertova kellojen soitto tarkoittaa myös minua: ”Jokaisen ihmisen kuolema vie jotain minusta, koska minäkin olen osallinen ihmiskunnassa. Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle.” (John Donne, Rukouksia sairasvuoteelta.)

 

Tästä eteenpäin

 

Olen valittu, tee minut nöyräksi.