5.4.2022 Tiistai

Kuuntele Tässä olen -harjoitus 5.4.2022

Tässä

 

Joskus tuntuu siltä, että sinä, Jeesus, olet mennyt pois. Mutta poismenijä taidankin olla minä.
– – –
Hakeudun luoksesi tavalla, johon nyt kykenen.

 

Sana

 

Jeesus jatkoi puheitaan: ”Minä menen pois, ja te etsitte minua. Synneillänne te aiheutatte oman kuolemanne. Te ette voi tulla sinne, minne minä menen.” Juutalaiset ihmettelivät: ”Ei kai hän aio tappaa itseään? Miksi hän sanoo: ’Te ette voi tulla sinne, minne minä menen’?” Jeesus sanoi: ”Te olette alhaalta, minä ylhäältä. Te olette tästä maailmasta, minä en. Siksi sanoin teille, että aiheutatte oman kuolemanne synneillänne. Kuolette synteihinne, jos ette usko, että minä olen mikä olen.” ”Mitä tarkoitat?” kysyivät juutalaiset. ”Mikä sinä olet?” ”Se, mikä olen koko ajan sanonutkin olevani”, Jeesus vastasi. ”Voisin tuomita teidät monestakin syystä, mutta kerron maailmalle vain sen, mitä olen lähettäjältäni kuullut. Hän puhuu aina totta.”
Kuulijat eivät ymmärtäneet, että Jeesus puhui heille Isästä. Niinpä Jeesus sanoi: ”Nostettuanne Ihmisen Pojan ylös maasta te ymmärrätte, että minä olen mikä olen, mutten tee mitään omin päin. Puhun vain niin kuin Isä on minua opettanut. Minun lähettäjäni on minun kanssani, ja teen aina sitä, minkä tiedän olevan hänelle mieliksi. Siksi hän ei ole jättänyt minua yksin.”
Monet alkoivat luottaa Jeesukseen kuullessaan hänen puhuvan näin. (Joh. 8:21–30)

 

Keskustelu

 

”Te olette tästä maailmasta, minä en.” Mikä osa minusta on tästä maailmasta, mikä taas ei?
Jeesukselta kysytään: ”Mikä sinä olet?” Mikä tai kuka hän on minulle?
Miten kysymykset ”Mikä Jeesus on” ja ”Kuka Jeesus on” eroavat toisistaan?
Vuoden 1992 raamatunsuomennoksessa puhutaan Jeesukseen uskomisesta, kun taas vuoden 2020 Uuden testamentin suomennos kääntää kreikan sanan episteuen sanalla luottaa. Kumpi termi on minulle läheisempi? Miten luottamiseni eroaa uskomisestani?

 

Näkökulma tekstiin

 

”Jumala osoitti rakkautensa maailmalle antamalla ainoan Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoudu vaan saa ikuisen elämän” (Joh. 3:16). Toisaalla Jeesus sanoo: ”Minä rukoilen heidän puolestaan, en maailman puolesta. Rukoilen niiden puolesta, jotka annoit minulle, sillä he kuuluvat sinulle.” (Joh. 17:9.) Nämä kaksi lausetta, kaksi asennetta, näyttävät olevan ristiriidassa keskenään. Joseph Ratzinger eli paavi Benedictus XVI käsittelee tätä ristiriitaa kirjassaan Jeesuksen viimeiset päivät. Ratzingerin mukaan Johannes käyttää sanaa kosmos, maailma, kahdessa merkityksessä. Yhtäältä hän tarkoittaa Jumalan hyväksi luomaa maailmaa ja erityisesti sen ihmisiä, joita hän rakastaa niin paljon, että antaa sille itsensä Pojassaan. Toisaalta sana kosmos viittaa ihmisten maailmaan sellaisena, jollaiseksi se on muodostunut ihmisten historiassa, korruption, valheen, piittaamattomuuden ja väkivallan maailmaan. Ihmisen vanhan, hyvän luonnon päälle on rakentunut toinen vääristynyt luonto.

 

Tästä eteenpäin

 

Paavali rohkaisee: ”Niinpä myös jokainen Kristuksen oma on uusi luomus; vanha katosi, uusi tuli tilalle” (2. Kor. 5:17). Herätä ja vahvista minun oikeaa luontoani, sitä, joka luotu uudeksi ja jota sinä edelleen luot sinun kuvaksesi.