2. Ei minulta mitään puutu: Hän vie minut vihreille niityille

Jumala on kaiken luoja ja ylläpitäjä. Kaikki olemassa oleva kertoo omalla tavallaan Jumalan suunnattomasta rakkaudesta. Jumala luo joka hetki uutta. Kaikki aikani on pohjimmiltaan Jumalan lahjaa minulle.

Mietiskelyteksti

Loikoilen niityllä, joka aukeaa keskelle karua hakkuuaukeaa. Männyntuoksu täyttää sieraimeni. Neitoperhot ja sinisiivet lentelevät ympärilläni, hyönteiset surisevat. Lähellä virtaa pieni puro hitaasti soljuen. Minä lepään ja aistin kaiken luonnon ympärilläni. Luojan luomistyön ihme ja monimuotoisuus täyttävät aistini.

Annan ajatusteni vapaasti nousta mieleeni. Katson elämääni ja sen vaiheita, karikoita ja syvänteitä, aallonharjoja ja tyyneyttä. Mietin kaikkea, mitä olen elänyt; rikkauttani ja köyhyyttäni, ihmisyyttäni. En voi välttyä huomaamasta elämäni ristiriitoja. Monet miksi-kysymykset jäävät vaille vastausta. Kaiken tämän haluan kuitenkin jättää Isän käsiin. Elämäni sellaisena kuin se on.

Rukous

Sinun luomakuntasi ilmentää
sinun kunniaasi ja suuruuttasi.
Minä haluan pysähtyä katselemaan
ja osallistua tähän ylistyslauluun,
löytää vihreän niityn arjestani.

Virikekysymykset

– Mistä tarvitsen lepoa?
– Mikä tai kuka auttaa minua levon saavuttamisessa?
– Milloin olen kokenut Jumalan läsnäolon merkittävänä elämässäni?

Laulu/virsi

Vk 341 ”Kiitos sulle Jumalani”
Taizé-laulu: ”Niin loistat, Kristus”

Teksti: Riikka Karinto ja Janne Hatakka
Kuva: Peter Fleming, Unsplash