1. Ei minulta mitään puutu: Herra on minun paimeneni

Jumalaksi kutsutaan sitä, jolta tulee odottaa kaikkea hyvää ja johon on turvauduttava kaikessa hädässä. Jonkun Jumala on juuri se, mihin hän sydämensä pohjasta luottaa ja uskoo…Pelkkä sydämen luottamus ja usko luovat sekä Jumalan että epäjumalan. Sinun Jumalasi on oikeastaan se, mihin sydämesi kiintyy ja minkä varaan sen uskot. (1. käskyn selitys, Lutherin Iso katekismus)

Mietiskelyteksti

Haluan, haluan, haluan. Oma sisäinen kiireeni ja hätäilyni ajaa minua takaa. Maailma työntää minulle sanomaa, että minun tulee haluta kaikkea: nyt ja heti! Aivan kuin en voisi odottaa yhtään tai tyytyä vähempään. Voisinko olla tyytyväinen siihen, mitä minulla jo on? Tarvitsenko minä todella vielä lisää?

Kun kerran Herra on paimeneni ja pitää minusta huolta, miksi hätäilen? Voin hätäilyn sijasta pysähtyä ja kuulostella, mitä Jumala haluaa minulle antaa, ja luottaa siihen, että odotuksen aika valmistaa minua vastaanottamaan.

Annan kaipaukselle tilaa itsessäni. Tyytyväisyys ja levollisuus täyttää mieleni. Saan olla rauhassa. Kaipaukseni on täyttynyt Jumalan rakkaudesta. Se lohduttaa ja ravitsee minua. Hän on minun paimeneni. Hän on varannut aikansa ja huolenpitonsa minulle.

Minulta ei puutu mitään. Uskallan lausua tämän ääneen ja luottaa edes hetken verran, ettei minulta puutu mitään. Voin levätä Jumalan sylissä ja elää riittävyyden maailmassa.

Rukous

Taivaallinen Isä, sinä olet minun paimeneni.
Sinä pidät minusta huolta.
Sinä ravitset ja ruokit minut sanallasi
ja luomakuntasi kauneudella.
Sinä täytät kaipaukseni rakkaudellasi
ja minä saan luottaa sinun hyvyyteesi.

Virikekysymykset

– Milloin voin yhtyä psalmilaulajan rukoukseen; minulta ei mitään puutu?
– Mistä voin olla tänään kiitollinen?
– Mitä minulle merkitsee, että Herra on minun paimeneni?
– Kuka on ollut minulle esimerkkinä yksinkertaisesta elämäntavasta?
– Kuka tai mikä on rohkaissut minua uskomaan ja luottamaan Jumalan huolenpitoon?

Laulu/virsi

Vk 525 ”Suurempi kuin sydämeni…”
Taizé- laulu: ”Te kaikki kansat tulkaa”

Teksti: Riikka Karinto ja Janne Hatakka
Kuva: Daiga Ellaby, Unsplash