Jeesus seisoi Gennesaretinjärven rannalla, ja väkijoukko tungeksi aivan hänen ympärillään kuuntelemassa Jumalan sanaa. Jeesus näki rannassa kaksi venettä, joista kalastajat olivat nousseet huuhtomaan verkkojaan. Hän astui toiseen veneistä. Vene oli Simonin, ja Jeesus pyysi häntä soutamaan vähän kauemmas rannasta. Jeesus istui veneessä ja opetti ihmisiä sieltä.

Kun Jeesus oli lopettanut, hän sanoi Simonille: “Souda vielä kauemmas rannasta, syvään veteen. Laskekaa sitten verkkonne, jotta saisitte saalista.” Simon vastasi: “Mestari, olemme jo raataneet koko yön saamatta mitään. Mutta lasken toki verkot, jos niin sanot.” He tekivät niin ja saivat niin valtavasti kalaa, että heidän verkkonsa alkoivat repeillä. He viittoivat toisessa veneessä olevia ystäviään apuun. Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota. Tämän nähdessään Simon Pietari heittäytyi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi: “Herra, mene pois luotani! Minä olen syntinen mies.” Hän ja kaikki hänen miehensä pelästyivät saamansa saaliin määrää. Yhtä ihmeissään olivat Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat hänen kumppaneitaan. Mutta Jeesus sanoi Simonille: “Älä pelkää! Tästä lähtien sinä kalastat ihmisiä.” He vetivät veneet maihin, jättivät kaiken ja lähtivät seuraamaan Jeesusta. (Luuk. 5: 1–11)