Jumalan vihan maljat
1Kuulin, kuinka temppelistä sanottiin seitsemälle enkelille kovalla äänellä: »Menkää ja kumotkaa Jumalan kiihkeän vihan seitsemän maljaa maan päälle!»
2Ensimmäinen enkeli lähti ja kumosi maljansa maahan. Siitä seurasi pahoja ja kipeitä haavoja kaikille, joilla oli pedon merkki ja jotka kumarsivat pedon kuvaa.
Vedet muuttuvat vereksi
3Toinen enkeli kumosi maljansa mereen. Meri muuttui kuin kuolleen vereksi, ja kaikki merieläimet kuolivat.
4Kolmas enkeli kumosi maljansa jokiin ja lähteisiin, ja ne muuttuivat vereksi. 5Kuulin, kuinka vesiä hallitseva enkeli sanoi:
»Oikeamielinen ja pyhä olet sinä, joka olet ja olit,
koska annoit nämä tuomiot.
6He vuodattivat pyhien ja profeettojen verta,
ja sinä annoit heille verta juotavaksi.
Se on heille oikein.»
7Kuulin, kuinka alttari sanoi:
»Näin on, Herra Jumala, kaiken hallitsija!
Totuudellisia ja oikeudenmukaisia ovat sinun tuomiosi.»
Läkähdyttävä helle ja pimeys
8Neljäs enkeli kumosi maljansa aurinkoon, ja aurinko sai luvan paahtaa ihmisiä tulellaan. 9Ihmiset läkähtyivät helteessä ja kirosivat Jumalaa, jonka vallassa nämä onnettomuudet olivat. He eivät muuttaneet elämänsä suuntaa eivätkä antaneet kunniaa Jumalalle.
10Viides enkeli kumosi maljansa pedon valtaistuimelle, ja pedon valtakuntaan tuli pimeys. Ihmiset pureskelivat kieltään tuskissaan. 11He kirosivat taivaan Jumalaa kipujensa ja haavojensa vuoksi mutta eivät muuttaneet elämänsä suuntaa eivätkä tapojaan.
