₁₄Jeesus ajoi demonia miehestä, joka oli mykkä. Kun demoni oli lähtenyt, mies alkoi puhua ja ihmiset olivat ihmeissään. ₁₅Jotkut kuitenkin sanoivat: »Belsebulin, päädemonin, voimalla hän karkottaa demoneja.» ₁₆Toiset taas halusivat koetella Jeesusta ja odottivat hänen antavan merkin taivaasta.

_17-18Jeesus tiesi, mitä he ajattelivat, ja sanoi: »Jos Saatana olisi kääntynyt itseään vastaan, kuinka hänen valtakuntansa voisi kestää? Jokainen sisäisesti jakautunut valtakunta raunioituu, ja talot sortuvat toistensa päälle. Te sanotte, että ajan demoneja pois Belsebulin voimalla. ₁₉Jos nyt minä karkotan demoneja Belsebulin voimalla, niin kenen voimalla teidän oppipoikanne niitä karkottavat? Heidän toimintansa vie pohjan syytöksiltänne. ₂₀Mutta entä jos Jumalalla on sormensa pelissä, kun karkotan demoneja? Silloinhan Jumalan valtakunta on saapunut luoksenne.

₂₁Kun vahva ja aseistettu mies vartioi kartanoaan, hänen omaisuutensa on turvassa, ₂₂kunnes tulee vielä vahvempi mies. Tämä voittaa hänet ja ottaa häneltä ne taisteluvarusteet, joihin hän luotti. Sitten vahvempi mies jakaa saamansa saaliin. ₂₃Se, joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan. Hän hajottaa, koska ei kokoa yhdessä minun kanssani.»

₂₄»Kun demoni lähtee ihmisestä, se kulkee seuduilla, joilla ei ole vettä, ja etsii turhaan lepopaikkaa. Silloin se sanoo: ’Palaan siihen taloon, josta lähdin.’ ₂₅Kun se palaa, se löytää talonsa siivottuna ja hyvässä järjestyksessä. ₂₆Silloin se käy pyytämässä seurakseen seitsemän vielä pahempaa demonia, jotka käyvät taloksi. Näin tämän ihmisen asiat ovat entistä huonommin.»

₂₇Kun Jeesus piti puhettaan, eräs nainen korotti äänensä väkijoukossa ja sanoi: »Onnellinen on se kohtu, josta sinä synnyit! Onnelliset ovat ne rinnat, joita sinä imit!» ₂₈Jeesus kuitenkin vastasi: »Onnellisia ovat pikemminkin ne, jotka kuulevat, mitä Jumala sanoo, ja noudattavat sitä.»