Blogi: Neljä jouluikonia

Joulunalusviikko tänä vuonna poikkeaa muistoissa elävistä lapsuuden jouluista. Päivittäiset uutiset ovat itse asiassa lähempänä Jeesuksen syntymän ajan tunnelmia kuin lapsuuden lumista ja onnellista joulun odotusta. Sodan ja väkivallan uutiset kohtaavat meidät päivittäin.

Viimeisinä päivinä ennen jouluaattoon hiljentymistä olen mietiskellyt evankeliumien piirtämää kuvaa ensimmäisestä joulusta. Se on aikalailla toisenlainen kuin joulunajan seimiasetelmissa. Kuva on rosoisempi ja jännitteisempi kuin tuttu idylli.

Evankelistoista Markus ei kerro joulun tapahtumista mitään. Hän pystyy kertomaan ilosanoman Jeesuksesta mainitsematta mitään Jeesuksen syntymään liittyvistä tapahtumista. Hän kuitenkin tietää, että Jeesus syntyi Daavidin sukuun. Vähän hämmentävästi Markus kuvaa Jeesuksen omaiset ymmärtämättöminä: ”Jeesus palasi kotiinsa. Väkeä kerääntyi taas niin paljon, etteivät Jeesus ja oppilaat pystyneet edes syömään. Kun Jeesuksen omaiset kuulivat tästä, he lähtivät hakemaan häntä pois, sillä he luulivat Jeesuksen olevan sekaisin.” (Mark. 3:20-21)

Matteuskaan ei varsinaisesti kuvaa jouluyön tapahtumia. Hän kuitenkin tuntee Marian raskauteen liittyvät huhut ja sen, että Joosef aikoi purkaa kihlauksen kaikessa hiljaisuudessa Marian raskauden vuoksi. Vain enkelin ilmoitus saa Joosefin hyväksymään Marian vaimokseen ja kohujoululta vältytään. Matteus yhdistää tapahtumat tuntemaansa Jesajan kirjan kreikankieliseen käännökseen, jossa sanotaan: ”Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, jolle annetaan nimeksi Immanuel.» Immanuel tarkoittaa: Jumala on kanssamme.” (Matt. 1:23)

Matteus kertoo, että Jeesuksen syntymän jälkeen Jerusalemiin saapui idästä tietäjiä, jotka tulkitsivat ennusmerkkejä. He eivät siis Matteuksen mukaan olleet paikalla sinä yönä, kun Jeesus syntyi, vaan myöhemmin. Tähän viittaa myös se, että epäluuloinen Herodes tapattaa kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat. Matteuksen kertomus tuo silmiemme eteen silmittömän väkivallan julmat kasvot. Tähän maailmaan Jeesus syntyi ja eli pakolaisena vieraalla maalla Egyptissä.

Tuttu joulukertomus löytyy Luukkaan evankeliumista. Hän ei mainitse Matteuksen kertomista tapahtumista mitään. Yhteistä on tieto siitä, että Marian raskauteen liittyi yliluonnollinen elementti ja syntymäpaikkakunta oli Betlehem.

Luukkaan kuvaus Jeesuksen syntymästä on yksinkertainen ja koskettava: ” Myös Joosef lähti galilealaisesta Nasaretin kaupungista Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, koska hän oli Daavidin sukua. Matkalla oli mukana Maria, joka oli luvattu Joosefille vaimoksi ja joka oli raskaana. Kun he olivat perillä, synnytyksen aika tuli ja Maria synnytti eläinten suojassa pojan, esikoisensa. Hän kapaloi vauvan kankaaseen ja laski tämän lepäämään kaukaloon eläinten heinille, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.” (Luuk. 2:4-7)  Tapahtumien todellinen merkitys avautuu ensin paimenille läheisellä laitumella. Enkeli kertoo heille: ”Älkää pelätkö. Minä ilmoitan teille suuren ilouutisen, joka koskee koko kansaa. Daavidin kaupungissa on tänään syntynyt teille Pelastaja. Hän on Kristus, Herra. Tunnistatte lapsen siitä, että hän makaa kankaaseen kapaloituna heinien päällä kaukalossa.”

Evankelista Johannes ei kerro joulun tapahtumien yksityiskohtia vaan lähtee runollisesti liikkeelle luomisen aamusta:

”Alussa oli Sana.
Sana oli Jumalan luona,
ja Sana oli Jumala.” (Joh. 1:1)
Sana tuli ihmiseksi ja asettui asumaan meidän keskellemme.
Me katsoimme hänen kirkkauttaan kirkkautta, jonka ainoa lapsi Isältä perii.
Sana oli täynnä hyvyyttä ja totuutta.”
(Joh. 1:14)

Neljä ikkunaa Jeesuksen syntymään

Ihmisen mieli haluaisi sovittaa nämä kuvat yhdeksi harmoniseksi joulun alkukuvaksi, jossa kaikki tapahtuu samalla kertaa. Mutta teemmekö silloin oikeutta evankeliumien kertomuksille? Eikö olisi luontevampaa ajatella, että kukin evankelista piirtää meidän silmiemme eteen ainutlaatuisen ikonin joulusta, yhteensä neljä erilaista kuvaa? Joulun ikoni on yleensä puulle maalattu kuva evankeliumeissa kerrotusta tapahtumasta. Ikoni on kuitenkin enemmän kuin vain maalaus. Se on ikkuna inhimillisestä todellisuudesta Jumalan todellisuuteen. Kukin evankelista avaa ikkunan Jumalan maailmaan omasta näkökulmastaan, kukin erilaiselle lukijalle ja katsojalle.

Tänä jouluna tuo joulun ikoni avautuu silmiemme edessä maailmassa, jonka on täyttää huoli sähkölaskusta ja hintojen noususta, sodan pelosta ja silmitöntä väkivaltaa pakenevien ihmisten tuskasta ja kaipauksesta. Ei kovin kaukana Matteuksen ja Luukkaan ikoneista. Sitä maailmaa varten syntyi koko maailman Pelastaja, tai kuten Matteus kertoo Immanuel, joka tarkoittaa ”Jumalan on meidän kanssamme”. Hän on kanssamme myös tänä jouluna.

Teksti: Markku Kotila, toiminnanjohtaja, Suomen Pipliaseura

Julkaistu torstai 22 joulukuu 2022