Blogi: Inarinsaamen raamatunkäännöstyö kääntäjän silmin

Inarinsaame on noin 500 puhujan kieli, jota on elvytetty vuodesta 1987 lähtien. Kielenelvytys on tuottanut lapsipuhujia kielipesätoiminnalla. Lasten ja nuorten kielen oppiminen on jatkunut koulussa inarinsaamenkielisessä kouluopetuksessa. Aikuiset ovat opiskelleet kielen itselleen vieraana kielenä. Vanhimmat kielenpuhujat ovat oppineet kielen kotikielenään, ja he ovat nyt 70-90-vuotiaita. Toisin sanoen inarinsaame on menettänyt miltei kaksi kielisukupolveaan.

Tätä blogia kirjoittaessani olen juuri saanut tiedon, että inarinsaamenkieliset evankeliumit ovat tulleet painosta. Se on hieno ja odotettu uutinen. Evankeliumikirjojen julkaisun jälkeen Uuden Testamentin käännöstyö luonnollisesti jatkuu.

Tällä hetkellä koko Uusi Testamentti on kertaalleen käännetty. Sitä käydään läpi eksegeettisestä näkökulmasta. Pohjatekstinä käännökselle käytetään vuoden 1992 virallista raamatunsuomennosta. Käännös tarkistetaan vastaamaan myös tieteellistä kreikankielistä tekstilaitosta. Tämä tieteellinen tekstilaitos on The Greek New Testament, ja siitä käytetään neljättä laitosta (UBS, 1993).

Pohjatekstiin, vuoden 1992 suomennokseen, valittu kreikankielisen tekstin tulkinta on ohjeellinen, ja siitä poiketaan inarinsaamennoksessa vain painavista syistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pohjatekstistä laadittaisiin ns. sanatarkka inarinsaamennos. Pohjatekstin ja kreikankielisen tekstilaitoksen ohella apuna käytetään myös muita pohjoismaisia uusia raamatunkäännöksiä. Näistä merkittävin on vuonna 2019 julkaistu pohjoisaamenkielinen Raamattu, Biibbal 2019.

Sisällöllisen tarkastuksen jälkeen käännös luonnollisesti kielenhuolletaan. Viimeisessä vaiheessa se testataan valikoidulla lukijakunnalla. Käännöshankkeen tavoitteena on tuottaa ajanmukainen käännös Uudesta Testamentista koko kieliyhteisölle. Uuden Testamentin käännöstyö aloitettiin vuonna 2012, ja tavoitteena on saada se valmiiksi vuonna 2023.

Inarinsaamen käännöstiimiin ovat aluksi kuuluneet allekirjoittaneen lisäksi Ilmari Mattus, Mervi Sistonen ja Tuomo Huusko. Nyttemmin joukko on laajentunut kahdella: mukaan ovat tulleet Hannu Kangasniemi ja Christine Klaver.

Ilmari Mattus on kokenut kääntäjä, äidinkielinen puhuja, jonka kieli on rikasta. Hän on nyttemmin jo eläkkeellä. Mervi Sistonen ja Tuomo Huusko ovat molemmat opiskelleet inarinsaamea 2009-2010 täydennyskoulutuksessa ja jatkaneet sen jälkeen työtään inarinsaamen parissa. Mervi Sistonen on teologian maisteri ja myös inarinsaamen maisteri. Tuomo Huusko työskentelee Inarin seurakunnan kirkkoherrana, ja ennen sitä hän toimi pitkään saamelaispappina. Allekirjoittanut on äidinkielinen inarinsaamen puhuja, joskin minunkin kielenpuhumisessani on noteerattavissa reilun 10 vuoden tauko. Hannu Kangasniemi on kiinnostunut Raamatun kääntämisestä, ja hän on tehnyt pitkän uran Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteerinä. Christine Klaver on hollantilainen Raamatun kääntämiseen erikoistunut työntekijä.

Raamattua on käännetty inarinsaameksi aikaisemminkin vähäisessä määrin. Matteuksen evankeliumin käänsin itse 1990-luvun alkupuolella, ja se julkaistiin vuonna 1995. Inarin seurakunnan entinen kirkkoherra Antero Niva tarkisti tuolloin käännökseni. Tätä ennen, vuonna 1976, ilmestyi 1. Pietarinkirjeen käännös (Piättȧr vuossamuž kirje) ja vuonna 1980 Johanneksen evankeliumin käännös (Evankelium Johannes mield).

Nämä Raamatun kirjat noudattavat vanhaa suomenkielistä 1938 käännöstä. Ne täytyi uusia myös siksi, etteivät ne vastaa inarinsaamen nykykielen oikeinkirjoitusta. Lisäksi yksittäisiä raamatunkohtia on käännetty lähinnä kirkkovuoden kulkua ja saarnatarkoituksia silmällä pitäen. Tiimimme on perinyt Antero Nivan mapin, jossa on käsinkirjoitettuja käännöksiä suomenkielisestä 1938 Raamatusta. Myös erilaiset kirkolliset julkaisut ovat toisinaan työllistäneet kääntäjiä.  Näistä mainittakoon Virsikirjan käännösprojekti 1990-luvulla sekä Kirkkokäsikirjan ja Kirkollisten toimitusten kirjan kääntäminen 1990-luvun lopulla.

Käännösongelmia

Käännösongelmia esiintyy aina, koska kielet ja kulttuuri eivät ole yhteneväisiä. Niin kuin kääntämisessä yleensäkin, kääntäjä ratkaisee yksittäisiä käännösongelmia laajassa kontekstissa – toisin sanoen on harkittava useampia vaihtoehtoja ennen kuin tietty ratkaisumalli käännösongelmaan valikoituu. Inarinsaamenkielisen Raamatun käännösongelmista voi antaa muutamia esimerkkejä.

  • viitta: viitta-sanan vastine on ollut ongelmallinen. Vaatteet ovat tietyllä tavoin kulttuurisidonnaisia. Käännöstyöryhmä on pohtinut vastineeksi yläkäsitettä piivtâs ‘vaate’;  toisinaan taas pöydällä on ollut selittävä parafraasi olgomááccuh ‘ulkotakki’ tai denotaation kautta saatua lähikäsitettä mááccuh ‘lapintakki’. Lopulta työryhmä päätyi selittävään parafraasiin kiessâmpiivtâs ‘kietaisuvaate’.
  • kengännauhat: Toisinaan sana on käännetty kulttuurisidonnaisella vastineella. Tällainen käsite on Jeesuksen kenkien siteet. Saameksi päädyimme käyttämään vastinetta kamuvvuodduuh, joka tarkoittaa kengän pauloja. Mun jiem tuhhii njeeijiđ nuollâđ suu kamuvvuodduidgin. (Mark. 1: 7); suom. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Alkuperäisessä kontekstissa kengät on kääritty kiinni, eli inarinsaamenkielinen vastine on tarkempi kuin suomenkielinen vastine nauhat.
  • palatsi ja profeetta: Työryhmä on lainannut vieraan kulttuurin sanoja. Tällaisista esimerkkejä ovat paalaac ‘palatsi’ ja proffeet ‘profeetta’.
  • kääntyä: Toisinaan lähtökieliseen idiomiin on tehty semanttinen lisäys, mikäli se on ollut tekstin ymmärrettävyyden kannalta tarkoituksenmukaista: Mark. 1:4 Johannes Kästee kulluuttij ävđinenâmist, et ulmuuh kolgii jorgettiđ Immeel piälán já väldiđ kaastâ, nuuvt et sudoh adeluuččii sijjân addâgâs. – suom. Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi.  Käännöksessä on jorgettiđ Immeel piälán ‘kääntyä Jumalan puoleen’; jorgettiđ-verbi yksinään merkitsee kääntymistä ympäri / toiseen suuntaan.

Raamattu on mielestäni kääntäjän aarreaitta. Se on täynnä mielenkiintoisia käännösongelmia, joita olisi hyvä enemmältikin luokitella ja tutkia myös inarinsaamen osalta. Näitä tapauksia saadaan lisää sitä mukaa kun Uuden Testamentin käännöstyö edistyy.

Teksti: Marja-Liisa Olthuis, kääntäjä ja lehtori, Oulun yliopisto

Kuva: Matti Poutjärvi/Museovirasto

Inarinsaamenkieliset evankeliumikäännökset löydät osoitteesta raamattu.fi.

Julkaistu torstai 1 heinäkuu 2021