Luuk. - Luukas 19

₁Jeesus jatkoi matkaa ja kulki Jerikon halki. ₂Kaupungissa asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli tullimiesten johtaja ja hyvin rikas. ₃Sakkeus yritti päästä näkemään Jeesuksen, mutta pienikokoisena hän ei nähnyt mitään väkijoukon takaa. ₄Niinpä hän juoksi muiden edelle ja kiipesi sykomoripuuhun nähdäkseen Jeesuksen, koska tiesi tämän kulkevan sitä kautta. ₅Kun Jeesus tuli kohdalle, hän nosti katseensa ja sanoi: »Sakkeus, tule kiireesti alas. Minun pitää majoittua tänään sinun taloosi.»

₆Sakkeus laskeutui kiireesti ja toivotti Jeesuksen riemuissaan tervetulleeksi. ₇Kaikki, jotka näkivät tämän, sanoivat paheksuen: »Meni sitten majoittumaan syntisen miehen luokse.» ₈Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi: »Herra, minä annan puolet omaisuudestani köyhille. Jos olen kiristänyt joltakulta ylimääräistä, maksan sen takaisin nelinkertaisesti.» ₉Jeesus sanoi: »Tänään tämän talon väki on pelastunut. Onhan Sakkeuskin Abrahamin jälkeläinen. ₁₀Ihmisen Poika tuli etsimään ja pelastamaan nimenomaan sen, joka on kateissa.»

₁₁Jeesus esitti kuulijoille vielä yhden vertauksen. He näet olivat jo lähellä Jerusalemia, ja kuulijoista tuntui, että Jumalan valtakunta ilmestyisi aivan kohta.

₁₂Niinpä Jeesus sanoi: »Ylhäinen mies lähti kaukaiseen maahan saadakseen nimityksen kuninkaaksi ja palatakseen sitten takaisin. ₁₃Hän kutsui kymmenen palvelijaa puheilleen, antoi kaikille huomattavan summan rahaa ja sanoi: ’Käyttäkää näitä rahoja tuottavasti, kunnes palaan.’ ₁₄Hänen alamaisensa kuitenkin vihasivat häntä. He lähettivät hänen peräänsä lähetystön sanomaan: ’Emme halua häntä kuninkaaksemme.’

₁₅Mies palasi saatuaan kuninkuuden. Hän käski luokseen palvelijat, joille rahat oli annettu. Hän halusi tietää, miten he olivat ne käyttäneet. ₁₆Ensimmäinen palvelija tuli ja sanoi: ’Herra, rahasi ovat tuottaneet kymmenkertaisen voiton.’ ₁₇Kuningas sanoi: ’Hienoa! Sinä olet kunnon palvelija. Koska olit luotettava pienessä asiassa, saat hallintaasi kymmenen kaupunkia.’ ₁₈Toinen palvelija tuli ja sanoi: ’Herra, tässä ovat rahasi. Alkupääoma tuotti viisinkertaisen voiton.’ ₁₉Kuningas sanoi hänelle: ’Sinä saat hallintaasi viisi kaupunkia.’

₂₀Seuraava palvelija tuli ja sanoi: ’Herra, tässä ovat rahasi. Käärin ne liinaan ja laitoin sen talteen. ₂₁Minä näet pelkäsin sinua, koska olet ankara mies. Sinä otat sellaista, mitä et ole itse pannut talteen, ja leikkaat sitä, mitä et ole itse kylvänyt.’ ₂₂Kuningas sanoi hänelle: ’Sinä saamaton vätys! Minä tuomitsen sinut omien sanojesi mukaisesti. Sinä tiesit, että olen ankara mies. Tiesit, että otan sellaista, mitä en ole itse pannut talteen, ja että leikkaan sitä, mitä en ole itse kylvänyt. ₂₃Mikset siis vienyt rahojani edes pankkiin, niin että olisin palattuani voinut nostaa ne korkoineen?’

₂₄Kuningas sanoi vieressään seisoville: ’Ottakaa rahat häneltä ja antakaa ne sille, jolla on kymmenkertainen summa.’ ₂₅Nämä vastasivat: ’Herra, hänellähän on jo ennestään kymmenkertaisesti.’ ₂₆Kuningas sanoi: ’Minä sanon teille: Sille, jolla jo on, annetaan lisää. Mutta siltä, jolla ei ole, otetaan loputkin. ₂₇Ja nyt, tuokaa tänne ne viholliseni, jotka eivät halunneet minua kuninkaakseen, ja teloittakaa heidät minun edessäni.’»

₂₈Tämän sanottuaan Jeesus lähti muiden edellä kulkemaan Jerusalemiin vievää tietä. ₂₉Kun hän Betfagea ja Betaniaa lähestyessään saapui vuorelle, jota sanotaan Oliivimäeksi, hän antoi kahdelle oppilaalleen tehtävän: ₃₀»Menkää tuohon kylään. Sinne tullessanne löydätte kiinni sidotun aasinvarsan, jolla kukaan ei ole vielä ratsastanut. Ottakaa se ja tuokaa minulle. ₃₁Jos joku kysyy, miksi otatte sen, niin sanokaa: ’Herra tarvitsee sitä.’»

₃₂Oppilaat lähtivät ja löysivät varsan, niin kuin Jeesus oli sanonut. ₃₃Kun he irrottivat sen, omistajat kysyivät: »Mihin te sitä varsaa viette?» ₃₄»Herra tarvitsee sitä», oppilaat vastasivat. ₃₅He veivät varsan Jeesukselle, heittivät vaatteitaan sen selkään ja auttoivat Jeesuksen ratsaille. ₃₆Jeesuksen ratsastaessa he levittivät vaatteitaan myös tielle hänen eteensä.

₃₇Jeesus lähestyi jo paikkaa, josta tie alkaa laskeutua Oliivimäen rinnettä alas. Silloin koko oppilasjoukko alkoi riemuita ääneen. He ylistivät kovalla äänellä Jumalaa kaikista niistä voimateoista, jotka olivat saaneet nähdä, ₃₈ja huusivat:

₃₉Jotkut väkijoukossa olevat fariseukset sanoivat Jeesukselle: »Opettaja, kiellä oppilaitasi.» ₄₀Jeesus vastasi: »Minä sanon teille: kun he vaikenevat, kivet alkavat huutaa.»

₄₁Kun Jeesus lähestyi kaupunkia ja näki sen, hän alkoi itkeä sen vuoksi ₄₂ja sanoi: »Tietäisitpä sinäkin tänä päivänä, mikä toisi sinulle rauhan. Se on kuitenkin salassa sinun silmiltäsi. ₄₃Koittaa näet aika, jolloin vihollisesi saartavat sinut ja rakentavat ympärillesi vallin. He ahdistavat sinua joka puolelta ₄₄ja murskaavat sinut ja sinun lapsesi maan tasalle. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et ymmärtänyt tarttua tilaisuuteesi.»

₄₅Jeesus meni temppeliin ja alkoi häätää kaupustelijoita. ₄₆Hän sanoi: »On kirjoitettu: ’Minun talostani tulee rukoushuone’, mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan.»

₄₇Jeesus alkoi opettaa temppelissä päivittäin. Ylipapit, oppineet ja kansanjohtajat miettivät, miten pääsisivät hänestä eroon. ₄₈He eivät kuitenkaan keksineet, mitä tehdä, koska koko kansa roikkui Jeesuksen kintereillä ja kuunteli häntä.