Herra on avuttomien auttaja
1Minä rakastan Herraa. Hän kuulee minua,
hän kuulee hartaan pyyntöni.
2Kun huudan häntä avuksi,
hän kuuntelee.
3Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni,
tuonelan kauhut ahdistivat minua,
minut valtasi tuska ja murhe.
4Silloin minä huusin Herran nimeä:
»Herra! Pelasta minut!»
5Herra on oikeamielinen ja laupias,
meidän Jumalamme on armollinen.
6Herra on avuttomien suojelija.
Kun voimani uupuivat,
hän tuli avukseni.
7Nyt olen saanut rauhan,
Herra piti minusta huolen.
8Hän pelasti minut kuolemasta,
hän säästi silmäni kyyneliltä,
ei antanut jalkani astua harhaan.
9Minä saan vaeltaa Herran edessä
elävien maassa.
10Minä uskon, ja siksi puhun.
Olin tuhon partaalla.
11Hädän hetkellä minä näin:
ihmisiin ei ole luottamista.
12Kuinka voisin maksaa Herralle
sen, minkä hän on hyväkseni tehnyt?
13Minä kohotan uhrimaljan
ja kiitän Herraa, pelastajaani.
14Minkä olen hänelle luvannut, sen teen,
teen sen hänen kansansa nähden.
15Kallis on Herran silmissä
hänen uskollistensa henki.
16Herra, kuule minua, palvelijaasi!
Olen palvelijasi, sinun palvelijattaresi poika.
Sinä olet katkaissut kahleeni.
17Herra, minä uhraan sinulle kiitosuhrin
ja ylistän sinun nimeäsi.
18Minkä olen Herralle luvannut, sen teen,
teen sen hänen kansansa nähden
19Herran temppelin esipihalla,
sinun keskelläsi, Jerusalem.
Halleluja!
