Daavidin jälkeläinen tuo oikeuden ja rauhan
1Iisain kannosta nousee verso,
vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää.
2Hänen ylleen laskeutuu Herran henki,
viisauden ja ymmärryksen henki,
taidon ja voiman henki,
totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki:
3hänen ilonsa on totella Herraa.
Hän ei tuomitse silmämitalla
eikä jaa oikeutta korvakuulolta
4vaan antaa heikoille oikean tuomion
ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa.
Hän lyö väkivaltaista sanansa sauvalla
ja surmaa huultensa henkäyksellä väärintekijän.
5Vanhurskaus on hänellä varustuksena
ja uskollisuus vyönä hänen uumillaan.
6Silloin susi kulkee karitsan kanssa
ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen,
vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä
ja pikkupoika on niiden paimenena.
7Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella,
yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut,
ja leijona syö heinää kuin härkä.
8Ja imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä,
vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään
kohti myrkkykäärmeen luolaa.
9Kukaan ei tee pahaa, ei tuota turmiota
minun pyhällä vuorellani,
sillä maa on täynnä Herran tuntemusta
niin kuin meri on vettä tulvillaan.
10Sinä päivänä
Iisain juurivesa kohoaa merkkiviirinä kansoille.
Hänen luokseen pyrkivät kaikki kansat,
hänen asuinsijaansa ympäröi kunnian hohde.
Suuren paluun päivä
11Sinä päivänä Herra jälleen kohottaa kätensä
vapauttaakseen kansansa jäännöksen
Assyriasta ja Egyptistä
ja Patrosista ja Nubiasta ja Elamista
ja Sinearista ja Hamatista,
tuodakseen kansansa takaisin
meren saarista ja kaukaisilta rannoilta.
12Hän kohottaa merkkiviirin kansoille,
hän korjaa talteen Israelista pois ajetut
ja kokoaa yhteen Juudasta eri tahoille hajotetut
maailman neljältä kulmalta.
13Efraimin kateus haihtuu,
Juudan katkeruus häviää.
Efraim ei enää kadehdi Juudaa,
eikä Juuda vainoa Efraimia.
14Rinta rinnan he ryntäävät länteen, Filisteaan,
yhdessä he saalistavat idän heimojen alueilla,
heidän valtansa yltää Edomiin ja Moabiin,
ja ammonilaisista tulee heidän alamaisiaan.
15Herra halkaisee Egyptin merenlahden
ja heristää kättään Eufratia kohden,
hän hajottaa sen polttavalla henkäyksellään
seitsemään uomaan,
joiden yli voi kulkea jalkojen kastumatta.
16Niin avautuu valtatie
hänen kansansa jäännöksen kulkea
– sen, joka on jäljellä Assyriassa –
samalla tavalla kuin tie aukeni Israelille
sinä päivänä, jolloin se lähti Egyptin maasta.