Kuningatar Vasti uhmaa Kserksestä
1Tämä tapahtui kuningas Kserkseen aikana, sen Kserkseen, joka hallitsi sataakahtakymmentäseitsemää maakuntaa Intiasta Nubiaan saakka. 2Kserkses piti siihen aikaan hoviaan Susan kaupungissa, 3ja kolmantena hallitusvuotenaan hän järjesti pidot ruhtinailleen ja ylimmille virkamiehilleen. Kaikki Persian ja Meedian sotapäälliköt, ylimykset ja maaherrat olivat saapuvilla, 4ja päivästä toiseen, kaikkiaan kuuden kuukauden ajan, hän esitteli heille valtakuntansa loistoa ja mahtia, sen aarteita ja rikkauksia.
5Kun juhla-aika oli päättymässä, Kserkses järjesti kuninkaallisen palatsin puutarha-aukiolla seitsenpäiväiset pidot koko Susan kaupungin väelle, niin ylhäisille kuin alhaisille. 6Valkoisia ja sinipunaisia pellava- ja villaverhoja oli valkoisin ja purppuraisin pellavanauhoin pingotettu katoksiksi hopeatankojen ja marmoripilarien varaan, ja aukiolla, joka oli päällystetty viherkivellä, marmorilla, helmiäisellä ja hohtokivellä, oli kultaisia ja hopeisia ruokailusohvia. 7Juotavaa tarjottiin kultapikareista, jotka kaikki olivat erilaisia, ja kuninkaan palatsin parhaita viinejä oli yllin kyllin, kuten kuninkaan pidoissa kuuluu olla. 8Maljapakkoa ei kuitenkaan ollut, sillä kuningas oli antanut palveluskuntansa päälliköille määräyksen noudattaa kunkin vieraan toivomuksia. 9Kuningatar Vasti järjesti samaan aikaan naisten pidot sisällä kuninkaallisessa palatsissa.
10Seitsemäntenä päivänä kuningas, joka oli viinistä hilpeällä mielellä, kutsui luokseen Mehumanin, Bissetan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Setarin ja Karkasin, ne seitsemän eunukkia, jotka olivat hänen henkilökohtaisia palvelijoitaan, 11ja käski heidän tuoda kuningatar Vastin kruunu päässä eteensä, jotta hän voisi näyttää kuningattaren kauneuden kaikkien kansojensa ruhtinaille. Kuningatar oli näet hyvin kaunis.
12Mutta kun eunukit veivät kuningattarelle kuninkaan kutsun, hän ei suostunut tulemaan. Tästä kuningas pahastui kovin, ja hänen mielensä valtasi viha.
13Kuningas kääntyi nyt oppineiden ja ennusmerkkien tuntijoiden puoleen, sillä tapana oli, että kuningas neuvotteli asioistaan kaikkien lain ja oikeuden tuntijoiden kanssa. 14Kuninkaan lähimmät neuvonantajat olivat Karsena, Seetar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän persialaista ja meedialaista ruhtinasta, joilla valtakunnan ylimpinä virkamiehinä oli aina oikeus päästä kuninkaan puheille. 15Hän kysyi heiltä: »Mitä tulisi lain mukaan tehdä kuningatar Vastille, kun hän ei noudattanut kutsua, jonka minä, kuningas Kserkses, lähetin eunukkien mukana?»
16Memukan vastasi kuninkaalle ruhtinaiden kuullen: »Kuningatar Vasti ei ole loukannut vain kuningasta, vaan myös kaikkia kuningas Kserkseen maakuntien ruhtinaita ja kansoja. 17Kun valtakunnan kaikki naiset saavat tietää, mitä kuningatar on tehnyt, he alkavat halveksia miehiään, sillä nyt he voivat sanoa: ’Kuningas Kserkses kutsutti kuningatar Vastin luokseen, eikä Vasti tullut.’ 18Persian ja Meedian ruhtinattaret, jotka ovat kuulleet kuningattaren teosta, ottavat sen jo tänä päivänä puheeksi meidän kanssamme, ja siitäkin koituu kylliksi häpeää ja riitaa. 19Jos siis katsot hyväksi, niin säädä mahtikäskylläsi, ettei Vasti enää saa astua eteesi ja että annat hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle, ja kirjoituta tämä määräys Persian ja Meedian lakeihin, niin ettei sitä enää voi muuttaa. 20Kun tämä sinun kuninkaallinen päätöksesi tulee tunnetuksi koko mahtavassa valtakunnassasi, niin jokainen nainen ylhäisimmästä alhaisimpaan osoittaa vastedes kunnioitusta miehelleen.»
21Neuvo miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja kuningas teki niin kuin Memukan oli ehdottanut. 22Hän lähetti kirjeen kaikkiin maakuntiin, kuhunkin erikseen sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä, jotta jokainen mies saisi olla herra omassa talossaan.