Edomin perikato. Israel on palaava voitollisena maahansa.
1Obadjan näky.
Herra, Herra sanoo Edomista näin:
Me olemme kuulleet sanoman Herralta,
ja sanansaattaja on lähetetty kansakuntiin:
"Nouskaa, nouskaamme sotaan sitä vastaan!"
2Katso, vähäiseksi minä teen sinut
kansojen seassa,
ylen halveksittu olet sinä oleva.
3Sinun sydämesi ylpeys on pettänyt sinut,
joka asut kallionrotkoissa, istut korkealla
ja sanot sydämessäsi:
"Kuka voi syöstä minut maahan?"
4Vaikka tekisit pesäsi
korkealle niinkuin kotka
ja vaikka sen sija olisi tähtien välissä,
minä syöksen sinut sieltä alas, sanoo Herra.
5Jos varkaat tulisivat kimppuusi,
jos yölliset rosvot,
kuinka voisit tulla niin hävitetyksi:
eivätkö he varastaisi vain sen, mitä tarvitsevat?
Jos viininkorjaajat tulisivat luoksesi,
eivätkö he jättäisi jälkikorjuuta?
6Mutta kuinka onkaan Eesau läpikotaisin etsitty,
hänen kätkönsä pengotut!
7Sinut on ajettu rajalle asti,
kaikki liittolaisesi ovat sinut pettäneet.
Ystäväsi ovat vieneet sinusta voiton,
ovat panneet taritsemasi leivän paulaksi sinun eteesi.
— Ei ole hänessä taitoa.
8Totisesti, sinä päivänä, sanoo Herra,
minä lopetan viisaat Edomista
ja taidon Eesaun vuorelta.
9Ja sinun sankarisi, Teeman, kauhistuvat,
niin että viimeinenkin mies häviää Eesaun vuorelta
murhatöitten tähden.
10Väkivallan tähden veljeäsi Jaakobia kohtaan
peittää sinut häpeä,
ja sinut hävitetään ikiajoiksi.
11Sinä päivänä, jona sinäkin olit läsnä,
päivänä, jona vieraat veivät pois hänen rikkautensa,
jona muukalaiset tunkeutuivat sisään hänen porteistaan
ja heittivät Jerusalemista arpaa,
olit myöskin sinä niinkuin yksi heistä.
12Mutta älä katso iloiten veljesi päivää,
hänen onnettomuutensa päivää;
älä ilku juutalaisia
heidän turmionsa päivänä
äläkä suullasi suurentele
ahdistuksen päivänä.
13Älä tunkeudu sisään minun kansani portista
heidän hätäpäivänänsä.
Älä katso iloiten, myös sinä, hänen onnettomuuttansa
hänen hätäpäivänänsä.
Älä ojenna kättäsi hänen rikkauteensa
hänen hätäpäivänänsä.
14Älä seiso tienhaarassa
hävittämässä hänen pelastuneitansa.
Älä luovuta hänen pakoonpäässeitänsä
ahdistuksen päivänä.
15Sillä lähellä on Herran päivä
kaikkia pakanakansoja:
Niinkuin sinä olet tehnyt,
niin sinulle tehdään;
kosto sinun teostasi kohtaa sinun omaa päätäsi.
16Sillä niinkuin te olette juoneet
minun pyhällä vuorellani,
niin tulevat kaikki pakanakansat juomaan ainiaan:
he juovat ja särpivät
ja ovat, niinkuin ei heitä olisi ollutkaan.
17Mutta Siionin vuorella saavat olla pelastuneet,
ja se on oleva pyhä,
ja Jaakobin heimo on perivä perintönsä.
18Jaakobin heimo on oleva tuli
ja Joosefin heimo liekki,
mutta Eesaun heimo kuin olki,
ja ne polttavat sen ja kuluttavat sen;
eikä jää pakoonpäässyttä Eesaun heimosta.
Sillä Herra on puhunut.
19Ja he ottavat perinnöksensä
Etelämaan ynnä Eesaun vuoren,
Alankomaan ynnä filistealaiset;
he ottavat perinnöksensä
Efraimin maan ja Samarian maan,
Benjaminin ynnä Gileadin.
20Ja tästä väestä, israelilaisista, viedyt pakkosiirtolaiset ottavat perinnöksensä kanaanilaiset Sarpatiin asti. Ja Jerusalemin pakkosiirtolaiset, jotka ovat Sefaradissa, ottavat perinnöksensä Etelämaan kaupungit. 21Pelastajat nousevat Siionin vuorelle tuomitsemaan Eesaun vuorta. Ja kuninkuus on oleva Herran.