25 LUKU.
Herran pelastava voima. Pidot Siionin vuorella. Mooabin tuho.
1Herra, sinä olet minun Jumalani;
minä kunnioitan sinua, kiitän sinun nimeäsi,
sillä sinä olet tehnyt ihmeitä,
sinun aivoituksesi kaukaisilta päiviltä
ovat todet ja vakaat.
2Sillä sinä olet tehnyt kaupungin kiviroukkioksi,
varustetun kaupungin raunioiksi;
muukalaisten linna on kadonnut kaupunkien luvusta,
ei sitä ikinä enää rakenneta.
3Sentähden sinua kunnioittaa väkevä kansa,
väkivaltaisten pakanain kaupunki sinua pelkää.
4Sillä sinä olit turvana vaivaiselle,
turvana köyhälle hänen ahdingossansa,
suojana rankkasateelta, varjona helteeltä;
sillä väkivaltaisten kiukku
on kuin rankkasade seinää vastaan.
5Niinkuin helteen kuivassa maassa,
niin sinä vaimensit muukalaisten melun.
Niinkuin helle pilven varjossa
vaipuu väkivaltaisten voittolaulu.
6Ja Herra Sebaot laittaa kaikille kansoille
tällä vuorella pidot rasvasta, pidot voimaviinistä,
ydinrasvasta, puhtaasta voimaviinistä.
7Ja hän hävittää tällä vuorella verhon,
joka verhoaa kaikki kansat,
ja peiton, joka peittää kaikki kansakunnat.
8Hän hävittää kuoleman ainiaaksi,
ja Herra, Herra pyyhkii kyyneleet kaikkien kasvoilta
ja ottaa pois kansansa häväistyksen kaikesta maasta.
Sillä Herra on puhunut.
9Ja sinä päivänä sanotaan:
"Katso, tämä on meidän Jumalamme,
jota me odotimme meitä pelastamaan;
tämä on Herra, jota me odotimme:
iloitkaamme ja riemuitkaamme pelastuksesta,
jonka hän toi".
10Sillä Herran käsi lepää tällä vuorella.
Mutta Mooab tallataan siihen paikkaansa,
niinkuin oljet tallautuvat lantaveteen.
11Ja hän haroo siinä käsiään,
niinkuin uija haroo uidessansa,
mutta Herra painaa alas hänen ylpeytensä
ynnä hänen kättensä rimpuilut.
12Sinun korkeitten muuriesi varustukset
hän kukistaa, painaa alas,
syöksee maahan, tomuun asti.